Espoon ruotsinkielisen työväenopiston harrastajat ovat tehneet merkittäviä arkeologisia löytöjä Espoon kartanon lähellä. Kehä III:n pohjoispuolella sijaitsevasta metsästä paikannettiin noin 6 000 vuotta vanha koskematon kivikauden indoeurooppalaisen vaiheen asutuskeskus. Paikka on hyvin säilynyt ja runsaslöytöinen.
Kaivauksia valvovan ja johtavan arkeologi Jan Fastin mukaan löydös antaa uutta tietoa alueella asuneista ihmisistä.
– Aikaisemmin on ajateltu, että väestö oli liikkuvaista täällä. Tämä paikka viittaa siihen, että he ovat asuneet pitkään ainakin muutamissa paikoissa. Näin isoja määriä löytöjä ei tule ihan noin vaan tuonne rantahiekalle, Fast kertoo.
Fastin mukaan nuorakeraamisen asutusvaiheen hyvin säilyneitä metsäalueita on Suomessa vain vähän.
– Ne ovat jääneet yleensä peltoviljelyn alle. Tämä on hyvin harvinainen mahdollisuus päästä tutkimaan tällaista nuorakeraamisen vaiheen asuinpaikkaa, jota ei ole ollenkaan rikottu, hän kertoo.
Nuorakeraaminen kivikirves huolella hiottu
Metsästä on löytynyt huomattava määrä esineistöä, muun muassa kivikirves, tuhansia ruukunpalasia, eläinten luita ja liesikiveys. Vanhimmat esineet ovat 6 000 vuotta vanhoja ja nuorimmat arviolta 4 500 vuotta vanhoja.
Erityisen mielenkiintoisena löytönä Fast pitää nuoren miehen kivikirveen terää, joka on nuorakeraamisen kulttuurin esine.
– Se on niin terävä, että sillä leikkaisi vieläkin itselleen haavan käteen. Siihen valittu kivilaji on todella kova ja hyvä, ja sitä on hiottu ja kiillotettu niin, että se on aivan, ei nyt partakoneen veitsenterävä, mutta kirveen terävä ainakin, Fast kuvailee.
Espoon ruotsinkielinen työväenopisto jatkaa kaivauksia myös ensi kesänä, jolloin aluetta tutkitaan laajemmin.
Lue myös:
Jan Fast kehittää Suomeen sotavuosien arkeologista tutkimusta – "Aloitamme melkein tyhjästä"