"Sudaniin pitää saada sellainen rauha, että aseiden ääni ei kuulu kovempaa kuin diplomatian ja kansan ääni" – 21-vuotias aktivisti Ajak Majok uskoo demokratian olevan mahdollinen

Sudanissa 30 vuotta hallinnut diktaattori syrjäytettiin, ja nyt maata johtaa julmaa väkivaltaa käyttävä sotilashallinto.

8 minuuttia
Miksi Sudanissa on sekasortoinen tilanne juuri nyt?
Miksi Sudanissa on sekasortoinen tilanne juuri nyt?

Huhtikuussa Sudanissa syöstiin vallasta maata 30 vuotta johtanut diktaattori Omar al-Bashir. Nyt maassa on väliaikainen sotilashallinto, joka on käyttänyt julmaa väkivaltaa siviilihallintoa vaativia mielenosoittajia kohtaan.

Mistä kyse?

Kesäkuun 3. päivä sotilashallinto kävi protestoijien kimppuun. Sudanin terveysministeriön mukaan kuolleita oli 158. Mielenosoittajien mukaan luku on paljon suurempi.

Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina sotilashallintoa vastustavat mielenosoittajat uskalsivat taas mennä kaduille. Maan tilanne on sekasortoinen, mutta samaan aikaan se luo toivoa siitä, että tuleivaisuus voisi olla parempi.

– Juuri nyt tilanne on hieman pelokas, mutta samalla tosi onnekas, kuvailee aktivisti Ajak Majok.

Aktivisti Ajak Majok
Keväällä 2019 Ajak Majok oli vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa, mutta äänisaalis ei riittänyt läpimenoon. Laura Hyyti / Yle

Kuka ja mitä?

Ajak Majok syntyi Sudanissa lokakuussa 1997. Maan poliittinen tilanne oli jo silloin ollut pitkään huono, ja käynnissä oli sisällissota. Vuonna 2001 Majokin perhe muutti kiintiöpakolaisena Ouluun. Perhe oli asunut nykyisen Etelä-Sudanin alueella, he lähtivät maasta pakoon sisällissotaa ja nyt syrjäytetyn al-Bashirin toimia.

– Koko sen ajan, kun hän on hallinnut Sudania diktatuurissa autoritäärisesti, hän on terrorisoinut Sudanin kansaa. Hän on poliittinen islamisti, ääri-islamisti, joka yritti väen väkisin tukea sharia-lakia ja estää ihmisiä uskomasta siihen jumalaan, johon he haluavat uskoa. Hän esti etelä-sudanilaisten autonomiset oikeudet, joka johti siihen että jatkuvasti syttyi sota. Mä synnyin sisällissodan keskelle, Majok kertoo.

Omar al-Bashir on etsintäkuulutettu kansainvälisen rikostuomioistuimen toimesta jo vuonna 2009. Häntä syytetään sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Silti hän on jatkanut maan johdossa tähän kevääseen asti. Sudanissa ei ole koskaan ollut toimivaa demokratiaa.

Suomessa kasvanut Ajak Majok oli tänä keväänä vasemmistoliiton ehdokkaana eduskunta- ja eurovaaleissa. Hän uskoo, että Sudanissa nähdään vielä demokratia.

– Uskon, että vielä minun elinaikanani, inshallah, me nähdään demokraattisesti johdettu siviilihallintoinen Sudan, Majok sanoo.

Tätä et ehkä tiennyt?

Sudanin väestöstä yli 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Tämän hetkisiä protesteja voikin pitää nuorten vallankumouksena. Iso rooli liikehdinnän aktivoimisessa on ollut sosiaalisella medialla, jonka kautta on saatu kokoon isoja ihmisjoukkoja.

– Erityisesti nuoret naiset, jotka ovat olleet tosi kovan ahdistelun alaisena yliopistossa, kadulla ja kaikkialla, niin he eivät enää katselleet tämmöistä. He päättivät, että nyt lähdetään ja nyt lähdetään kovaa, Ajak Majok kuvaa oman ikäluokkansa liikehdintää.

Protestien keulahahmoksi onkin noussut 22-vuotias arkkitehtiopiskelija Alaa Salah. Valkoiseen asuun pukeutunut Salah seisoi mielenosoittajien ympäröimänä auton katolla ja huusi, että luoti ei tapa, vaan ihmisen tappaa lopulta muiden hiljaisuus. Tilanteesta otetut kuvat ja videot levisivät nopeasti internetissä.

Vaikka nuorten mielenosoittajien joukot saavat uskomaan parempaan tulevaisuuteen, seuraa Ajak Majok synnyinmaansa tilannetta pelokkaana. Paljon ihmisiä on kuollut. Viime aikoina maan tapahtumista on ollut vaikeaa saada tietoa, koska sotilashallinto on sulkenut internetin.

– Pelottaa tosi paljon, että mitä näiden ihmisten kohtalot ovat. Jos kansainvälinen yhteisö ei tule apuun, niin pelottaa, että kaikki nämä kuolemat jäävät rankaisematta. Samoin kuin kaikki nämä vääryydet ja ihmisoikeusrikkomukset. Ja tämä vallankumous hiipuu, Majok kuvaa tilannetta.

– Mutta kansalla on niin paljon toivoa, että uskon ettei se [vallankumous] hiivu, hän lisää toiveikkaana.

Aktivisti Ajak Majok
Ajak Majok uskoo, että jonain päivänä Sudania johtaa demokraatinen siviilihallinto.Laura Hyyti / Yle

Mikä on tärkeää muistaa?

Vaikka Majok uskoo näkevänsä tulevaisuudessa demokraattisesti johdetun Sudanin, hän tietää, että matka sinne tulee olemaan pitkä.

– Ensin meidän pitää päästä eroon koko TMC:stä [sotilashallinto] ja Rapid Support Forcesta. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat vuosikymmenien ajan tukeneet Omar al-Bashiria ja johtaneet hänen sotilasjuttiaan. Tappaneet kansoja, Majok sanoo.

Pelätyt ja brutaaliin väkivaltaan syyllistyneet Rapid Support Forces (RSF) -joukot tunnettin aiemmin nimellä Janjaweed. Heillä on juuret yli 300 000 ihmisen hengen vaatineessa Darfurin konfliktissa, jossa Janjaweed oli vastuussa monesta verilöylystä.

Ajak Majok peräänkuuluttaa kansainvälisen yhteisön roolia. YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti tuominnut väkivaltaisuudet. Kirjalliset julkilausumat ovat Majokin mielestä hyvä alku, mutta riittämättömiä. Myös EU:n pitäisi kantaa vastuunsa, sillä eurooppalaiset valtiot ovat välillisesti rahoittaneet Sudanin diktaattorin tomintaa ns. Khartumin prosessin kautta.

Mitä vaatii, että sekasorrosta päästään kohti demokratiaa?

– Se vaatii sitä, että maahan saadaan sellainen rauha, että aseiden ääni ei kuulu kovampaa kuin diplomatian ja kansan ääni, Majok tiivistää.

Ajak Majokia haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Ainakin seitsemän kuoli Sudanin sunnuntaisessa mielenosoituksessa

Mielenosoittajat valtasivat kadut Sudanissa – pelätyt RSF-joukot partioivat kaduilla konekiväärein

Yle Sudanissa: Alaa Salahista tuli Sudanin kansannousun symboli – nyt häntä vainotaan, mutta hän ei suostu pelkäämään

Omar al-Bashir hallitsi Sudania kovin ottein kolme vuosikymmentä - Länsi-Darfurin konflikti toi syytteet kansanmurhasta