Kun alakulo iskee, kosovolainen tv-tähti kuuntelee Apulantaa – "Suomi teki minusta jotenkin vahvan"

Alaudin Hamitin perhe pakeni Balkanin levottomuuksia Suomeen 1990-luvulla. Nyt paluumuuttaja on tunnettu televisiokasvo Kosovossa.

Kosovo
Alaudin Hamiti, Pristina, 05.06.2019
Televisiojuontaja ja tuottaja Alaudin Hamiti on kahden maan kansalainen. Nuoruus kului Suomessa, nyt elämä on tukevasti Kosovossa. Antti Haanpää / Yle

PRISTINA Tupakka palaa ketjussa ja hieman kärsimättömästi televisioyhtiö Klan Kosovan pihalla. Keskusteluohjelman isännällä Alaudin Hamitilla on pari tuntia aikaa ennen arkisin pyörivän Nin-ohjelman alkua.

Avustaja käy tuon tuosta muistuttamassa ohjelman yksityiskohdista ja tuo sateenvarjon. Vaikka Hamitilla ei vielä ole esiintymisasua, kauluspaitaa ja pikkutakkia, läpimäräksi ei kannata kastua. Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sataa kaatamalla.

Lapsuutensa ja nuoruutensa 38-vuotias Alaudin Hamiti vietti aivan toisissa maisemissa, Suomessa Rovaniemellä.

– Rovaniemen Palloseuraa en enää kannata, enkä seuraa muutenkaan jalkapalloa.

Alaudin Hamiti on Kosovon artonyberg – miellyttävä ja suosittu juontaja ja tuottaja.

Vuorokaudessa on hänelle tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja. Hamitin ohjelmaa kuvataan sekä ulkomailla että kotistudiossa. Lennot vievät milloin Madagaskarille, milloin Yhdysvaltoihin. Tuotantoyhtiö vie oman aikansa.

Tänään hänen ohjelmansa vieraana on jalkapalloilija Edon Zhegrova.

– Hiljan tapasin Julianne Mooren ja George Clooneyn. He ovat sympaattisia ihmisiä.

Mutta ei Alaudin Hamitiin henkilöitynyt Nin-show pelkkää julkkiskimallusta ole. Ohjelmassa käsitellään ajoittain esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen, kuten romanien asemaa.

Alaudin Hamiti, Pristina, 05.06.2019
Keskusteluohjelma Nin on yhden miehen ja vieraiden suosittu show. Antti Haanpää / Yle

Politiikkaa Hamitin ohjelmassa ei kuitenkaan puhuta.

– Sitä ovat kaikki tuutit täynnä, Hamiti sanoo.

Poliittiset, etniset ja uskonnolliset jännitteet albaanienemmistöisessä Kosovossa ja sitä edelleen hallintaansa hamuavassa Serbiassa läsnä lähes kaikkialla. Ortodoksikristittyjen Serbia ei tunnusta vuonna 2008 itsenäistynyttä pääosin islaminuskoisten albaanien asuttamaa Kosovoa.

Vihanpito ei tunnu laantuvan, vaikka se on yleisesti painunutkin piiloon ja pinnan alle.

Lapset saattavat käydä samaa koulua, mutta eri vuoroissa. Serbia ja Kosovo eivät mahdu samaan lohkoon jalkapallon arvoturnauksissa. Graffitit ovat tylyä luettavaa.

Serbian rajalla sijaitsevassa serbienemmistöisessä Mitrovicassa kaupat, ravintolat ja leipomot sulkivat yllättäen ovensa kesäkuun lopussa. Syynä oli Kosovon hallituksen Serbiasta tuotaville tuotteille asettama 100 prosentin tuontivero. Arki sujuu, mutta natisten.

Sodan perintö on läsnä kaikkialla, myös Klan Kosovan jyhkeässä rakennuksessa. Erikoinen lauta- ja tiiliarkkitehtuuri on tummasävyistä ja raskaiden muistojen patinoimaa. Materiaali on 80-prosenttisesti kierrätettyä – sitä on kerätty taistelujen tuhoamista raunioista.

Alaudin Hamiti on Kosovon pienissä suihkuseurapiireissä tunnettu hahmo. Instagramissa seuraajia on 40 000. Se on paljon vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovossa, Uudenmaan läänin kokoisella alueella.

Hamitilla on kolmen hengen mediatiimi. Kosovossa ei mitata katsojalukuja, mutta Youtubessa klippejä on katsottu 28 miljoonaa kertaa. Se on Vantaan Martinlaakson lukion kasvatille edelleen pieni, jokapäiväinen ihmettelyn aihe.

Alaudin Hamiti, Pristina, 05.06.2019
Klan Kosovan toimitilat sijaitsevat teollisuusalueella Pristinan keskustan ulkopuolella. Sen rakennusmateriaalit on kierrätetty sodan raunioista. Antti Haanpää / Yle

Hamiti muutti Suomeen 13-vuotiaana vuonna 1993. Ensin sotaa pakoon lähti isä. Muu perhe seurasi perässä.

Alaudin kiittelee Suomea vuolaasti. Sen koulua ja kylmän maan antamaa vahvuutta.

Suomen kielen sanat ovat pysyneet mielessä. Kieli soljuu hitaasti, vaikka hieman hapuillen kauniina yleiskielenä. Rovaniemeltä perhe muutti pääkaupunkiseudulle.

– Mä olin silloin 1990-luvulla Martinlaakson lukion ainoa ulkomaalainen. En kokenut rasismia, eikä mua kiusattu. Hengailin monessa porukassa. Vähän ulkopuolisena, mutta silti mukana. Pidin muuten lukion päätteeksi ylioppilaiden puheenkin.

Kello käy kohti nauhoitusta. Kieli muuttuu yhä useammin englanniksi, ajan säästämiseksi.

Lukion jälkeen Alaudin Hamiti haki ammattikorkeakouluun ja opiskelemaan. Hän jäi hengailemaan Suomeen, kun muu perhe palasi sodan jylyn vaiettua Kosovoon.

Hamiti seurasi perässä vuonna 2001. Suvun kotiseutu alkoi sittenkin kiinnostaa ja tuntua enemmän kodilta.

Hänen vaimonsa perhe on ollut paossa Sveitsissä. Nyt kahden kiertolaisen perheessä lapsia on kolme: 12-vuotiaat kaksostyttäret ja 7-vuotias poika. Koti on Pristinassa.

Hamiti aloitti televisiouransa Kosovossa lasten- ja nuortenohjelmista.

– Teillähän on muuten myös se joku itäisessä Suomessa kuvattu rikossarja. Nordic noiria. Joo, Sorjonen, hän sanoo.

Kartta
Ilkka Kemppinen / Yle

Balkanilla tapahtuu nyt paljon. Pohjois-Makedonia ja Montenegro havittelevat unionin jäseniksi.

Länsi-Balkan on yksi heinäkuussa alkaneen Suomen puheenjohtajakauden teemoja. Entisen Jugoslavian sirpaleita yritetään nyt koota unionin sateenvarjon alle.

Hamiti opiskeli aikoinaan Tanskan rahoittamassa journalismi-instituutissa, jossa hänellä oli serbialaisia opiskelukavereita. Toimeen tultiin, mutta nyt yhteydet ovat katkenneet.

Hamiti on epäpoliittinen eurooppalainen.

Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu Kosovon eliittiä. Illat ovat verkostoitumista, bileitä – tänäänkin illan ohjelmassa on kirjanjulkistamisjuhlat.

Hamiti tietää olevansa etuoikeutettu. Suomalaisuus pitää jalat maassa. Sitä hän haluaa vaalia.

– Suomi teki minusta jotenkin vahvan.

Kansalliskiihkoa Alaudin Hamiti ei halua lietsoa. Se on Balkanilla aiheuttanut surua jokaisessa perheessä ja suvussa. Hän on kantanut kaulassaan vuoden ajan albaanien tunnusta kaksoiskotkariipusta.

Hamitille kansalaisuudessa on kysymys yhteisestä identiteetistä, juurista ja yhteenkuuluvuudesta.

– Sukujuuristaan voi olla ylpeä. Ei tämä symboli tai koru ole koskaan vahingoittanut ketään. Toiset kantavat ristejä. Tämä on kotkien maata.

Hän näkee nykyisten ongelmien taustalla murroksen aiheuttamaa epätietoisuutta. Kun talous ja tulevaisuus näyttävät epävarmoilta, omakin paikka maailmassa mietityttää.

–Tuntuu joskus, ettemme nykyisin sittenkään aina tiedä, mihin kuulumme. Jokainen viettää täällä paljon aikaa omiensa kanssa, se on perinne.

Alaudin Hamiti, Pristina, 05.06.2019
Keskusteluohjelma Nin ei sotkeudu politiikkaan. Antti Haanpää / Yle

Kosovossa ja Balkanilla riittää ongelmia: korruptiota, ihmis- ja elinkauppaa, syvää demokratiavajetta. Keskipalkka on 300 euroa, väestö nuorta, työtöntä ja muuttovalmista.

Aikojen epävakaus vahvistaa tunnetusti nationalistisia virtauksia, kuten monessa Euroopan maassa on nähty. Balkanilla tosin isänmaallisuus on ollut kiihkeää aina, siitä myös monet ongelmat edelleen kumpuavat.

Kun talousongelmiin yhdistyvät sodan traumat, yhteisön kuplat ovat vielä vahvemmat kuin monessa muussa maassa.

Alaudin Hamiti ei pidä tilannetta kuitenkaan toivottomana.

– Jokainen voi yrittää muuttaa tilannetta omalla tahollaan. Pitää vain olla valmis työskentelemään muutoksen eteen. Aina sitä jotenkin selviää.

Alaudin Hamiti, Pristina, 05.06.2019
Alaudin Hamitin tuotantoyhtiö on mukana luomassa julkaisualustaa viihteelle ja lastenohjelmille. Hän oli tuomassa myös formulasirkusta Kosovon katsojakunnalle. Antti Haanpää / Yle

Hamiti vaihtaa esiintymisasuun. Avustaja käy kertomassa, että vieras saattaa hieman myöhästyä. Juontajan työpöydällä on tölkki sameaa mönjää, dieettihunajaa.

– Sitä saa netistä. Kai se tehoaisi paremmin, jos sitä muistaisi ottaa. Musta on tulossa ihan mössö vai mikä se sana on suomeksi. En ehdi käydä salilla.

Vielä on hetki aikaa muistella entistä kotimaata.

– Suomessa arvostan lakia ja järjestystä. Kaikki toimii. Täällä on enemmän sydämellisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Suomalaiset olivat ainakin aiemmin näkyvästi ystävällisiä ainoastaan pienessä alkoholissa.

Hamiti on pohtinut perheensä viemistä Suomeen käymään. Nyt on vain niin hektistä, ettei lomalle tahdo ehtiä lainkaan.

– Mattolaiturit haluaisin näyttää lapsille. Ja kaupan pizzan. Se on niiiin hyvää.

Musiikkimaussa soi suomalainen melankolia.

– Rasmus ja HIM. Niin ja Apulanta. Odotus ja Ei yhtään todistajaa. Ne on hienoja biisejä. Mä haluan pitää suomalaisuudestani kiinni.

Lähetyksen nauhoitukseen on aikaa enää vartti. Vielä yksi tupakka. Kohta punainen lamppu syttyy. Show-time.

Lue myös:

Kosovon serbialueella kymmeniä pidätyksiä ja ammuskelua – Serbian armeijan joukkoja siirtyy rajalle

The Guardian: Kosovo 10 challenges that overshadow independence celebration (siirryt toiseen palveluun)s

ICRC: Hopes fading for still missing 1647 persons (siirryt toiseen palveluun)

Deutsche Welle: Cold war solution for Serbia and Kosovo (siirryt toiseen palveluun)