Uusi tutkimus osoittaa metsätalouden ilmastovaikutukset arvioitua suuremmiksi – Professori: "Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla"

Metsien hakkuita voitaisiin lisätä, jos siitä valmistettavat tuotteet olisivat ilmaston kannalta järkeviä. Nykyisillä hakkuilla ja tuotteilla ilmastotavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa.

metsäteollisuus
Lautapinoja sahalla.
Metsäteollisuus käyttää puita lautojen ja muiden sahatavaroiden tekemiseen selvästi vähemmän kuin sellutuotteiden ja energian tekemiseen.Matti Hämäläinen / Yle

Auringonlaskun alasta biotalouden veturiksi?

Uusi tutkimus osoittaa metsäteollisuuden verkkaisen uudistustahdin ja kyseenalaistaa sen mahdollisuudet tuoda nopeita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ala aiheuttaa arvioitua enemmän kasvihuonepäästöjä, kuin sitoo hiilidioksidia metsiin ja puutuotteisiin.

Ennätyssuurten hakkuiden aiheuttamat hiilipäästöt vaikuttavat myös aikaisemmin arvioitua selvästi pidempään.

Tulos on ikävä uutinen tavoitteille pitää metsät ilmaston kannalta tärkeinä hiilen talteenottajina tai sitoa hiiltä pitkäaikaisiin puutuotteisiin. Se myös vahvistaa aikaisempia arvioita hakkuiden vaikutuksista hiilinieluihin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee päästöjen leikkausten lisäksi sitä, että lähinnä metsien hiilinielut pysyvät sillä tasolla, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuonna 2035. Tavoite tarkoittaa sitä, että päästöt eivät ole Suomen nieluja suuremmat.

Tänään julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa katsotaan metsäteollisuuden koko ketjua pitkältä ajalta hakkuista siihen saakka, miten ja mitä tulee tuutista ulos tuotteina. Tutkijat ovat mallintaneet lisääntyvien hakkuiden vaikutukset metsien hiilitaseeseen ja alan tuotteiden ilmastovaikutukset.

Lisääntyneet hakkuut lähes liikenteen veroinen päästölähde

Tutkijoiden laskelmien mukaan nykytasolle kasvaneet hakkuut aiheuttavat lähes liikenteen veroisen ilmastopäästön vuosittain.

Niiden nettopäästöt ovat noin 7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun liikenteen osuus on reilut 10 miljoonaa tonnia. Liikenne vastaa noin viidennestä kaikista Suomen ilmastopäästöistä, sen sijaan metsäteollisuuden päästö tutkimuksessa on laskennallinen. Tulos kuitenkin vastaa todellisia metsien nielumenetyksiä, jotka vaikeuttavat Suomen pyrkimyksiä päästä ilmastotavoitteisiin.

– Teemme nyt melkoista hiilikuoppaa, joka pitäisi paikata jollakin tavalla. Tuotepalettia pitäisi muuttaa perusteellisesti ja kaikki metsänhoidon keinot pitäisi ottaa käyttöön. Näillä ei välttämättä pystytä korvaamaan kielteisiä vaikutuksia, kun päästövähennyksiä pitää saada nopeasti, tiivistää tutkimuksen pääkirjoittaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkimuksessa on arvioitu, että lisähakkuiden aiheuttama ilmastohaitta on vähintään kaksinkertainen aikaisemmin arvioituun verrattuna.

Tutkijat eivät kuitenkaan anna päättäjille suosituksia sopivista hakkuutasoista, vaan tuovat esille karkean kokonaistilanteen. 7 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöä ei synny eikä metsien kyky uusiutua heikkene, jos metsäteollisuuden ainespuun hakkuissa palataan jonkin verran alle 60 miljoonaan kuutiometrin tasolle.

Tällä tasolla (siirryt toiseen palveluun) oltiin viitisen vuotta sitten ja se on ollut teollisuuden hakkuiden yleinen taso tällä vuosisadalla.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsillä ja niiden käytöllä on keskeinen merkitys. Useat tutkijat hakevatkin nyt tarkempaa tietoa siitä, mihin metsiä kannattaa käyttää. Nyt julkaistua menetelmää voi soveltaa myös muissa Suomen kaltaisissa maissa.

Raakasellu vetää, vaikka tilalla pitäisi olla kestävämpiä tuotteita

Onko nykyinen metsäteollisuus siis viemässä Suomea poliittisesti hankalaan tilanteeseen, kun Suomi on mukana päästöjen vähentämiseen tähtäävässä EU:n ilmasto-ohjelmassa?

Puusta tehdään ainakin tällä hetkellä ilmastomielessä liian lyhytikäisiä tuotteita, ja niistä saadaan liian pieniä ilmastopäästövähennyksiä.

Ilmastonmuutoksen takia muutos parempaan on tapahtumassa tutkijoiden mukaan aivan liian hitaasti. Tilannetta vaikeuttaa se, että metsäteollisuuden jalostusaste on laskenut sen myötä, kun raakasellulla riittää Aasiassa kysyntää. Kehityksen pitäisi olla päinvastainen. Suomalaisia puutuotteita pitäisi jalostaa pidemmälle, pitkäikäisemmiksi ja niin, että niillä voidaan korvataan ilmaston kannalta haitallisia tuotteita.

– Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla. Olemme tyhjentämässä raaka-ainepotentiaalia tilanteessa, jossa meillä ei ole ilmaston kannalta kovin hyviä tuotteita, summaa professori Seppälä tilannetta.

Puita pinossa.
Puista sahataan muun muassa lautoja, mutta paljon suurempi osuus raakapuusta päätyy poltettavaksi.Mikko Ahmajärvi / Yle

Yksi ongelma metsäteollisuuden ilmastokuorman kannalta on puun runsas polttaminen.

Melko yleisen käsityksen mukaan puuta poltetaan Suomessa hakkeena esimerkiksi kunnallisissa voimaloissa ja kotien tulisijoissa.

Merkittävä osa polttopuusta palaa kuitenkin sellutehtaiden yhteydessä olevissa voimaloissa. Oheisesta kuviosta näkee myös sen, että metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten tukin jämäpaloista, syntyy kaikkein suurin koko metsäteollisuuden puun käytön yksittäinen virta. Nämä kaikki poltetaan.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Metsäteollisuus käyttää noin puolet puusta saatavasta polttoenergiasta itse. Jotta sellua syntyy, lähinnä kuitupuu pitää rikkoa pieniin osiin. Sellutehtaat ovat tämän takia maan suurimpia sähkönkäyttäjiä. Metsäteollisuuden puulla myös lämpiää moni taajama eri puolilla maata.

Tutkijat kyseenalaistavat arvokkaan puun tuhlaamisen pelkästään sähköksi ja lämmöksi. Siinä puu vapauttaa hiilensä liian nopeasti hakkuiden jälkeen eikä sillä pysty korvaamaan ilmastohaitallisia tuotteita. Polttoa pitäisi vähentää siitä huolimatta, että metsäteollisuuden puu vastaa reilusti yli puolta kaikesta uusiutuvilla tuotetusta energiasta. Tulevaisuuden sellunkeitto voisi Suomen ilmastopaneelin jäsenen, professori Seppälän mukaan saada ison osan sähköstä uusiutuvasta tuulesta.

Metsäteollisuus sanoo tekevänsä (siirryt toiseen palveluun) tuotteensa pitkälti hiilidioksidivapaasti. Lisäksi Suomi on saavuttanut EU:n uusiutuvan energian tuotantotavoitteet metsäteollisuuden hakkaamilla puilla.

Ilmastoviisaat tuotteet vielä haussa

Nykytuotteilla on heikohko myönteinen ilmastovaikutus sen takia, että nykytuotteilla ei pysty paikkaamaan hakkuiden tekemää päästökuoppaa pitkään aikaan.

Vaikutus pienenee selvästi myös sen takia, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä puuperäinen energia korvaa vähemmän fossiilista energiaa. Näiden syiden takia esimerkiksi paperin ja mahdollisesti kartongin ilmastovaikutus voi jatkossa olla pakkasen puolella, eli niiden tuotannon haitat ovat ilmastomielessä hyötyjä suuremmat.

Tutkijat eivät löytäneet yhtään teollisuuden päätuotetta, jonka niin sanottu fossiilisia polttoaineita korvaava kerroin olisi suurempi kuin se, jolla hakkuiden aiheuttamaa hiilikuoppaa täytetään. Uusien puutuotteiden osalta ei ole vielä saatavilla tarkempia tietoja.

He laskivat kaikille alan tuotteille yhteisen korvaavuuskertoimen. Kerroin jäi reilusti alle puoleen siitä, jota vaadittaisiin hiilikuopan täyttämiseen ja siihen, että metsät uudistuvat myös tulevaisuuden käyttöä varten.

Sen sijaan vaikutusten pitkäaikaisuus yllätti tutkijat, kun he kehittivät laskelmia varten uutta menetelmää.

– Jos hakkuutaso pysyy ennallaan, niistä kertyy nykytuotteilla kielteisiä vaikutuksia koko tämän vuosisadan. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan 50 vuoden päästä hakkuista, kertoo Seppälä.

Hakkuita voitaisiin lisätä uusilla kestävillä tuotteilla

Tutkijat eivät anna neuvoja siihen, mihin tiettyyn suuntaan alaa pitäisi kehittää.

Muutoksen pitää professori Seppälän mukaan olla kuitenkin laaja, muuten hiilikuoppaa ei saada täytettyä. Niin sanottujen biotuotteiden tilanteesta kertoo se, että kun tutkimuksessa käytiin läpi nykyiset alan päätuotteet, mukaan ei mahtunut mahdollisia tulevia kärkituotteita. Niillä ei siis ole ainakaan vielä kokonaisuuden kannalta merkitystä.

Tutkimuksessa ei ollut suoraan esillä paljon puhuttu puurakentaminen. Nykytietämyksen mukaan merkittävä osa rakennusteollisuuden puusta poltetaan ja on siten lyhytikäistä. Tämä alentaa koko mekaanisen metsäteollisuuden ja rakentamisen runsaan puun käytön ilmastokestävyyttä.

Tutkimuksen mukaan puurakentamisen tuotteet yhteensä eivät yltäneet vaaditulle korvaavuustasolle. Esimerkiksi ovien ja ikkunoiden korvaavuuskertoimet olivat kuitenkin melko hyviä.

– Jotta hakkuita voitaisiin ilmastomielessä lisätä nykyisestä, hakkuiden puita pitäisi käyttää hyvin eri tuotteisiin kuin nyt, linjaa professori Seppälä.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kemiin kaavailtua Metsä Groupin uutta selluinvestointia pitäisi miettiä tarkemmin uudestaan.

Yksi mahdollinen tuote voisi olla puuvillaa ja muovikuituja korvaavan viskoosin valmistus sellusta. Puuvillan viljelyn ympäristöhaittojen takia tuotantoa kannattaa korvata uusiutuvalla puuraaka-aineella.

Sen sijaan muovia korvaava pakkauskartonki ei nykymuodossaan ole välttämättä ilmastokestävää. Jotta se voisi olla sitä, professori Seppälän mukaan tilannetta parantaisi ensimmäiseksi se, että sellutehtaiden poltettavasta mustalipeästä ja ligniinistä pitäisi valmistaa fossiliituotteita korvaavia tuotteita. Muoviton pakkauskartonki on yksi metsäteollisuuden uusista tuotteista.

Tutkimus on julkaistu (siirryt toiseen palveluun) Journal of Environmental Management -tiedejulkaisussa.

Lue myös:

Hymyilevä mies laboratoriolasi kädessään.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Risto Korpisen mukaan Suomessa tutkitaan paljon, kuinka puuta voitaisiin hyödyntää enemmän.LUKE

Suomalaiset elävät keskellä aarretta, joka korvaa öljyn ja paljon muuta – Listasimme kiinnostavimmat tuotteet, joita tutkitaan nyt

Ilmastopaneelin Ollikainen maalaa: Suomea uhkaa jopa neljän miljardin veromätky, jos hakkuut kuristavat hiilinielua – Ministerit odottavat tuoreita lukuja

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon

Kiihtyvä sellunkeitto nosti uusiutuvan energian tuotannon ennätyslukemiin viime vuonna

Goodbye, kuukkelimetsä: Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi