”Olen niin pettynyt kuin olla ja voi” – vanhustenhoitajat pelkäävät parannusten jäävän vähäisiksi hoivakohun laannuttua

Vanhusten hoivakodeissa työskenteleviltä hoitajilta tulee yhä runsaasti huolestuneita yhteydenottoja alan liittoihin.

vanhustenhoito
Esperi Caren hoivakoti Ulrika
Esperi Caren Ulrika oli ensimmäinen hoivakoti, jonka toiminnan Valvira joutui keskeyttämään vakavien asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden takia. Arkistokuva.Elina Kaakinen / Yle

Alkuvuodesta puhjennut kohu vanhustenhoidon huonosta laadusta on vaikuttanut hitaasti hoivakotien arkeen. Hoitajilta tulee edelleen runsaasti yhteydenottoja epäkohdista alan ammattijärjestöihin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Elina Kiurun mukaan vaikuttaa siltä, että julkisuudessa luvattuja korjaustoimia ei ole juuri tehty.

Päivittäin tulevissa yhteydenotoissa esiin nousevat samat asiat kuin ennen kriisin nousua valtakunnan ykköspuheenaiheeksi.

– Aika hitaasti on tapahtunut esimerkiksi henkilöstömitoituksen nostaminen, tukitöiden poistaminen hoitohenkilöstöltä ja työolojen korjaaminen. Meille viesti kyllä näyttäytyy niin, että ei ole tehty tarvittavia muutoksia, sanoo Kiuru.

Samansuuntaista viestiä kaikuu myös Tehyn kentältä.

Hoivakohu sinällään näyttää luoneen Tehyn jäsenistöön toivoa epäkohtien korjaantumisesta, luonnehtii johtava lakimies Vappu Okkeri. Yksittäisiä valonpilkahduksia yhteydenotoista löytyy, mutta valtaosin joudutaan vielä odottamaan.

– Pitkälti viesti on vielä se, että kaikkia asioita ei ole ehditty korjata ja korjaamiseen näyttää menevän aikaa. Ja varmasti juuri näin onkin, koska yksityisillä yrityksillä on takamatkaa, siellä on valtavasti korjattavaa, toteaa Okkeri.

Pelkona paluu vanhaan keskustelun vaimennuttua

Puoli vuotta on lyhyt aika parantaa asioita, jotka ovat painaneet hoitokodeissa jo vuosia. Työntekijäpuolella usko alkaa kuitenkin olla jo koetuksella.

Tehyssä toivotaan tilanteen selkiytyvän loppuvuoteen mennessä. Jäsenistöä kannustetaan jaksamaan ja odottelemaan vielä.

– Olemme ajatelleet että annamme yrityksille mahdollisuuden korjata epäkohtia. Mutta kun epäkohdat ovat olleet niin järkyttävän vakavia, niin onhan se totta, että niitä ei voi ihan hetkessä korjata, sanoo Vappu Okkeri.

SuPerin jäsenistön keskuudessa on virinnyt jopa huoli, ettei todellisia parannuksia tulekaan julkisen keskustelun hieman laannuttua.

– Olen niin pettynyt kuin olla ja voi! Kohun tultua ja kevään aikana ajattelin, että nyt ehkä tapahtuu jotakin suurta, jotain sellaista mitä Suomessa ei ole koskaan tapahtunut. Mutta mitä työntekijät ovat meille päin ilmoittaneet, niin ei ole juurikaan tapahtunut sellaisia muutoksia kuin toivottiin, huokaa Elina Kiuru.

– Varmasti meillä liitoissa on halua uskoa, että asiat korjataan. Onhan se vaarana, että hoivakohun laannuttua yritykset palaavat takaisin siihen samaan. Eli säästöt ja voitot tehdään nipistämällä henkilöstökuluista, joka vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja hoidon laatuun, sanoo puolestaan Tehyn Vappu Okkeri.

Henkilöstö on kovilla eikä luvatun tasoista hoitoa kyetä tarjoamaan asiakkaille.

– Työntekijät joutuvat päivittäin tekemään eettisesti huonoja ratkaisuja siitä syystä, että henkilöstöä on liian vähän. Se aiheuttaa valtavaa eettistä kuormaa työntekijöille, sanoo Elina Kiuru.

Ongelmista ilmoittamalla ongelmiin?

Hoitajilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, mutta liitoista arvellaan, että seuraamusten pelko nostaa kynnystä.

SuPerin Elina Kiurun mukaan tuloksena voi olla suullisia huomautuksia, kirjallisia varoituksia tai vähintään epäedullisia työvuoroja.

Hoivakoteja Keski-Suomen alueella kiertävä ylitarkastaja Jaana Aarnio Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo muistuttavansa esimiehiä hoitajien lakisääteisestä velvollisuudesta toistuvasti.

– Jos hoitajat ovat epäkohdista kertoneet johdolle ja esimiehille eikä muutoksia ole tapahtunut, heillä on velvollisuus ottaa ylemmille tahoille yhteyttä. Lakiin on myös kirjattu että heille ei saa tulla siitä mitään seurauksia, sanoo Aarnio.

Vilkas julkinen keskustelu on Jaana Aarnion mukaan saanut aikaan ainakin sen, että valvovan viranomaisen sana kuuluu ja tehoaa aiempaa paremmin.

– Itsellänikin on jo viime vuonna ollut paljon epäkohtia tiedossa, muttatällä hetkellä pystyn enemmän viemään asioita eteenpäin neuvottelemalla. Uskotaan hieman paremmin, jos sanon, että tänne täytyy nyt lisätä kaksi hoitajaa tai tämä asia ei toimi.

Hoivayhtiöt ryhtyneet moniin korjausliikkeisiin

Hoivakohun keskiössä olleet yhtiöt Attendo ja Esperi vakuuttavat, että kevään aikana on aloitettu lukuisia hoivapalveluiden laatua parantavia toimenpiteitä.

Esperillä muutokset koskevat liki 250 yksikköä ja noin 6 300 työntekijää. Näin iso työ vie aikaa, toteaa henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.

– Tähän mennessä olemme muun muassa vakinaistaneet ja kokoaikaistaneet henkilöstöä, rekrytoineet satoja uusia hoitajia, lisänneet hoitotyössä avustavan henkilöstön määrää sekä ulkoisen tukityön osuutta yksiköissä, kertoo Pajamo.

Pajamo kertoo yhtiön lisänneen myös henkilöstön perehdyttämistä ja koulutustarjontaa. Esperin uusi työhyvinvointisuunnitelma kattaa muun muassa työturvallisuuden, toimivan arjen sekä hyvän johtamisen.

Samoin Attendo kertoo panostaneensa rekrytointiin merkittävästi. Se ei kuitenkaan onnistu sormia napsauttamalla, huomauttaa Attendon Lounais-Suomen vanhuspalveluista vastaava aluejohtaja Sari Laakso.

Eri puolille maata on valittu rekrytointikoordinaattoreita, jotka keskittyvät uusien työntekijöiden etsimiseen Attendolle. Näin muut esimiehet voivat keskittyä entistä paremmin varsinaiseen työhönsä.

Ylimääräiset työt pois hoitotyötä häiritsemästä

Hoitohenkilöstön pitäisi pystyä keskittymään yhä enemmän hoivatyöhön, sillä kummatkin yhtiöt kertovat parantaneensa tukipalveluja. Hoitajien ajan ei siis pitäisi enää kulua pyykkituvassa tai keittiössä, eikä tukitöitä tekeviä lasketa hoitajamitoitukseen.

– Suurimmassa osassa hoivakoteja on lisätty tukihenkilöstöä, hoitoapulaisia, siistijöitä, keittiötyöntekijöitä. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien työpanos on yhä enemmän ja enemmän hoidollisissa tehtävissä, sanoo Attendon aluejohtaja Sari Laakso.

Attendon hoivakoteihin on palkattu myös uusia tiiminvetäjiä, mikä lisää sairaanhoitajaresursseja.

Esperi aloitti toukokuussa oppisopimuspohjaisen hoiva-avustajakoulutuksen, jonka myötä hoitajien ylimääräinen työtaakka kevenee.

– Hoiva-avustajat voivat auttaa muun muassa asukkaiden peseytymisessä, ruokailussa ja ulos viemisessä ja näin vapauttaa hoitajien aikaa tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu, kertoo Maria Pajamo Esperiltä.

Esperillä on yhtenäistetty johtamisen kriteereitä, tarkennettu yksiköiden esimiesten toimenkuvia sekä kohdistettu esimiesten työaikaa enemmän henkilöstön ja laadun johtamiseen. Tammikuussa aloitti myös uusi laatu- ja kehitysjohtaja.

Molemmissa yhtiöissä on avattu palautekanava, jossa hoitajat voivat kertoa mieltään painavista asioista johdolle tarvittaessa anonyymisti. Sari Laakson mukaan Attendon hoitajilta on tullut vain vähän hoitajamitoitukseen liittyvää palautetta, enemmänkin rakentavia toimenpide-ehdotuksia.

Niin ikään kummatkin yhtiöt ovat käynnistäneet hoidon parempaan laatuun tähtääviä ohjelmia ja kehittäneet työkaluja sen seurantaan.

Attendon vastuullisuusohjelmassa seurataan palvelujen laadun ohella henkilökunnan työhyvinvointia, kuntayhteistyötä sekä viestintää muun muassa omaisten suuntaan.

Esperi on perustanut hoivatyön asiantuntijoista ulkoisen laaturyhmän, jota johtaa geriatrian professori Jaakko Valvanne. Laatuforumin kautta puolestaan Esperin työntekijät ja asukkaiden omaiset pääsevät vaikuttamaan palveluiden laatuun.

Avi: parempaan suuntaan ollaan menossa

Myös sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta vahvistaa, että hoiva-alan suuret yhtiöt ovat ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin.

Parannusta on Siirilän mukaan tapahtunut tarkimmin suurennuslasin alla olleessa henkilöstömitoituksessa sekä tukitoiminnoissa, kuten yksiköiden lääkehuollossa. Etenkin lääkevastuullisten hoitajien vähyys on aiheuttanut monessa yksikössä ongelmia.

– Tilanne on menossa parempaan suuntaan. Myös kunnat ovat ottaneet lisää vastuuta ja heitä on ohjeistettu. Kunnat valvovat yhtä lailla ja heidän kanssaan tehdään vahvasti yhteistyötä, toteaa Siirilä.

Alkuvuonna kasaantunutta epäkohtailmoitusten sumaa on purettu aluehallintovirastoissa koko kevät lisäresurssien voimin. Tarvittaessa havaittuihin ongelmiin puuttuu sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Sijaispula saattaa synkentää lomakautta

Kesän lomakausi ja henkilöstön venyminen sen yli on oma huolenaiheensa.

Kohun kääntöpuolena koko ala ja etenkin myrskyn silmässä olleet yritykset ovat voineet saada maineeseensa kolhun, joka saattaa hankaloittaa sijaisten saantia entuudestaan.

– Me olemme ihan kauhuissamme! Kesä ilman tällaisia kriisejäkin on ollut tosi haasteellinen, ja nyt työntekijöiden ja ammattihenkilöiden saatavuus on ollut aika heikkoa joillakin paikkakunnilla. Pelkään, että tehdään vajaalla henkilöstömitoituksella koko kesä, sanoo Elina Kiuru SuPerista.

Aluejohtaja Sari Laakso Attendolta kertoo, että ainakin Lounais-Suomessa sijaisia on saatu riittävästi. Hoitajien vuosilomat pyörivät normaalisti, eikä lomasiirtoja ole tarvinnut miettiä.

– Töitä on jouduttu tekemään, mutta kesätyöntekijöitä on saatu. Meillä on pitkin vuotta loppuvaiheen lähihoitajaopiskelijoita, ja heitä on saatu sitoutettua, sanoo Laakso.

Vaikeuksia sijaisten löytämisessä on kuitenkin kummallakin yhtiöllä tietyillä alueilla.

– Hoiva-alan työvoimapula on jatkuvasti kasvava haaste ja näkyy myös meillä. Erityisesti sijaisia on vaikea saada. Vaikeimpia alueita ovat Pohjanmaa, Itä-Suomi, Keski-Suomi ja Lappi. Toki myös pääkaupunkiseudulla sijaispula näkyy, sillä täällä kilpailu hakijoista on kovaa, kertoo Esperin henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.

Keski-Suomen kenttää kiertävä ylitarkastaja Jaana Aarnio Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo sijaistilanteen vaihtelevan alueittain.

– Ilahduttavan monessa paikassa kuulee, että hoitajia on kesälomien sijaisiksi saatu. Aika paljon kuulee jo eläkkeelle jääneiden ja loppuvaiheen opiskelijoiden tulevan. Mutta osassa alueita on todella vaikea saada hoitohenkilöstöä, asiakaspaikkoja on jopa väliaikaisesti vähennetty.

Aarnio huomauttaa kesäsulkemisten kertovan osaltaan myös palveluntuottajien lisääntyneestä vastuuntunnosta. Jos hoitohenkilökuntaa ei saada riittävästi, etsitään yhteistyössä kuntien kanssa muita ratkaisuja kesäajoista selviämiseen.

Hankala yhtälö toteuttaa

Myös Tehyn Vappu Okkeri arvioi, että alkuvuoden hoivakohu on vaikuttanut ainakin lyhyellä aikavälillä alan houkuttelevuuteen.

Suurempana rekrytointia hankaloittavana ongelmana hän kuitenkin pitää etenkin yksityisen puolen alhaista palkkatasoa. Voiton tekeminen henkilöstövaltaisella alalla ilman henkilöstön uupumista ja asiakkaan saaman hoidon kärsimistä on vaikea yhtälö toteuttaa.

Tätä olisi Vappu Okkerin mukaan syytä pohtia laajemminkin yhteiskunnassa. Hän huomauttaa Tehyn vaatineen selvitettäväksi tulisiko vanhuspalvelulakiin lisätä voitontavoittelukielto tai -rajoitus.

– Ratkaisematta on kysymys, soveltuuko peruspalveluiden tuottaminen voittoa tavoitteleville yrityksille. Tämä yritysten pitää selvittää kun he lupaavat ryhtyä tuottamaan laadukkaampaa palvelua ja ottaa samalla henkilöstö huomioon.

Lue lisää:

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru: Hoitajamitoitus syksyn aikana, mutta helppoa siitä ei tule

Yle Uutisten artikkelit vanhustenhuollosta

Palkittu lähihoitaja Tarja Parkatti paljasti kristiinankaupunkilaisen hoivakodin ongelmat ja käynnisti koko hoivakotikohun: “En osannut odottaa, että asia saisi näin isot mittasuhteet”

Kohuotsikot vanhusten huonosta hoidosta herättivät päättäjät: vanhuspalveluiden uudistaminen nytkähti nyt eteenpäin

Näin vanhusten hoivayhtiöt pyörittivät haamuhoitajajärjestelmää – Luottamusmies: "Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka"