Ekoyritys sai kumppanikseen ikonisen muotitalon ja haluaa nyt pelastaa meret muovilta – Miten nuoret suomalaiset yrittäjät korjaisivat Euroopan kilpailukyvyn?

EU-maiden ministerit kuulevat Helsingissä, miksi kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset usein kiihdyttävät eurooppalaisten ohi.

Suomen EU-puheenjohtajuus
Suvi Haimi
Suvi Haimin johtaman Sulapac kehittää tuotteita, joita on testattu esimerkiksi uittamalla niitä Itämeressä.Henrietta Hassinen / Yle

Suvi Haimin johtama Sulapac tekee muovia korvaavia materiaaleja, jotka eivät oikeastaan ole muovia vaan täysin luonnossa hajoavia ja biopohjaisia pakkausmateriaaleja. Näin yritys haluaa torjua muoviroskan ja mikromuovin aiheuttamia ongelmia.

Kolmessa vuodessa yritys on onnistunut löytämään yhteistyökumppaneikseen Chanelin ja Stora Enson.

Pekka Laurila on strategiajohtaja ICEYE:ssa. Yrityksen pienikokoiset tietoliikennesatelliitit tarjoavat lähes reaaliaikaista kuvaa avaruudesta maahan.

Datasta voi olla hyötyä esimerkiksi merien öljyvahinkoja tutkiessa. Viidessä vuodessa yritys on päässyt omalla alallaan huipulle ja kasvaa aggressiivisesti.

Haimi ja Laurila ovat start up-yrittäjiä, joiden yrityksillä on toistaiseksi muutaman miljoonan euron liikevaihto mutta jotka ovat kansainvälisen läpimurron kynnyksellä.

Kysyimme menestyviltä start up -yrittäjiltä, miten he näkevät Euroopan kilpailuympäristön ja kuinka maailmanlaajuisille markkinoille mennään.

He ja menestyvien suomalaisten suuryritysten johtajat pääsevät ääneen ensimmäisessä EU-ministerikokouksessa, jonka Suomi EU-puheenjohtajamaana järjestää. Helsingissä ovat torstaina ja perjantaina koolla kilpailukyvystä vastaavat ministerit.

Suomi tehnyt paljon taustatöitä ymmärtääkseen, mihin Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa pitäisi keskittyä.

Kasa pillejä kädessä.
Rannoille ja meriin päätyvä muovijäte häviää hitaasti ja jättää ympäristöön mikromuoveja. Siksi EU kieltää kertakäyttömuovit.Oleg Breslavtsev / AOP

Tapaus Sulapac, toimitusjohtaja Suvi Haimi:

Suvi Haimin johtama yritys on kiinni hetkessä, oikeastaan vähän edellä.

Euroopan unioni kieltää kertakäyttömuovit kahden vuoden päästä, sen jälkeen Euroopan rannoille ei pitäisi kertyä lisää mereen huuhtoutuvia muovipillejä. Uusi tuote julkaistaan muutaman viikon päästä.

– Tuomme markkinoille merihajoavan, mikromuovittoman, kierrätettävän pillin, jonka lanseeraamme Stora Enson kanssa maailmanlaajuisesti, Suvi Haimi lupaa.

Sulapac on tutkijataustaisten suomalaisten perustama start up -yritys, joka myy muoveja korvaavia reseptejä.

Yritys tutkii pillejä Itämeressä. Siellä niiden pitää hajota samassa vauhdissa kuin esimerkiksi koivunlehtien.

– Ensimmäisenä neuvoisin, että älä käytä pilliä. Jos kuitenkin käytät, sen pitää olla kierrätettävä, myrkytön ja täysin meressä hajoava, Haimi kertoo tuotteen ajatuksesta.

Yritys tutkii pillejä Itämeressä. Siellä niiden pitää hajota samassa vauhdissa kuin esimerkiksi koivunlehtien. Hajoavat pillit eivät saa haitata esimerkiksi planktonin kasvua. Yhteistyössä on Haimin mukaan mukana meribiologeja ja Suomen ympäristökeskus.

Euroopan sisämarkkinat tarjoavat yrityksille etuja. Eurooppa on ollut edellä kierrätyksessä ja se voi näyttää suuntaa kestävässä kehityksessä. Materiaali liikkuu helposti maasta toiseen. Myös sertifioinnin kannalta Eurooppa on hyvä ympäristö. Jos saa patentteja läpi Euroopassa, niillä on hyvät mahdollisuudet muuallakin, yrittäjä arvioi.

Mutta asennetta kansainvälistymiseen kannattaisi muuttaa.

– Suomessa on mielettömiä innovaatiota, mutta täällä ollaan vaatimattomia. Innovaatiosta pitäisi kommunikoida rohkeammin.

Rahoittajat panevat Haimin mielestä helpommin rahaa teknologian kehittämiseen kuin kansainvälistymiseen. Kymmenellä miljoonalla taas ei saa kansainvälistä brändiä. Rahaa on haettava kansainvälisiltä markkinoilta, sillä ei pidä ajatella, että tuote tuodaan markkinoille Suomeen vaan maailmalle.

Sulapac Pillejä tuotekuvassa.
Suomalaisyhtiö Sulapac on kehittänyt pillejä, joiden hajoamista on tutkittu Itämeressä.Marjo Noukka / Sulapac

Kasvuyrittäjä kaipaa Euroopalta tulevaisuusasennetta; Euroopan pitäisi ottaa etunojaa uusiin innovaatiohin lainsäädännössä ja laatia lait huolella. Lainsäädäntöä on tehty nopeasti ja osa laeista rajoittaa uusia innovaatioita.

– Esimerkiksi kertakäyttömuovit kieltävässä laissa, joka tulee voimaan vuonna 2021, kielletään meidän tämänhetkisen tulkintamme mukaan myös paperipillit ja kaikki uudet materiaali-innovaatiot. Siksi lainsäädäntöä pitää korjata.

Jos lait on tehty huolellisesti, Eurooppa voi toimia mallina muille, Haimi muistuttaa.

Euroopan lainsäätäjät ovat huomanneet, että Kiina seuraa usein Eurooppaa omassa sääntelyssään, esimerkiksi päästökauppaa luodessaan.

Tulevaisuudessa ei tule olemaan firmoja, jotka eivät ota ilmastosääntelyä peruskulmakiveksi.

Suvi Haimi, Sulapac

Ilmastosääntely on kestävän talouden näkökulmasta enemmän mahdollisuus kuin kasvun este. Tulevaisuudessa ei tule olemaan firmoja, jotka eivät ota ilmastosääntelyä peruskulmakiveksi, Haimi ennakoi.

Tarvitaan kuitenkin paljon samalla lailla ajattelevia yrityksiä ja ihmisiä, jotta tällä olisi vaikutusta lainsäädäntöön.

Mutta pelkkä ilmastosääntely ei riitä: vaatimuksena pitäisi olla safe by design, jolloin tuotteet olisivat myrkyttömiä, vähäpäästöisiä ja täysin luonnossa hajoavia, yrittäjä ajattelee.

Pekka Laurila
ICEYE:n strategiajohtaja Pekka Laurila. Yritys kehittää satelliittidatapalveluita ja kasvaa nopeasti.Iceye

Tapaus ICEYE, Pekka Laurila:

Aalto-yliopistossa alkunsa saanut yritys on päässyt avaruuteen. Rakettien mukana on laukaistu maata kiertämään kaksi yrityksen tutkasatelliittia, neljä satelliittia odottaa lähtöä vielä tänä vuonna.

Yritys on onnistunut erottumaan muista.

– Pystymme tuottamaan dataa olosuhteista riippumatta – yöllä, päivällä ja pilvien läpi. Koska satelliitit ovat pieniä, niitä saa järkevällä summalla paljon, joten tilanteisiin voi päästä kiinni lähes reaaliajassa, ICEYE:n strategiajohtaja Pekka Laurila kuvaa yrityksen toiminta-ajatusta.

Satelliittimme ovat kuvanneet esimerkiksi Omaninlahdella hyökkäyksen kohteeksi joutuneen tankkerin öljyvuotoja meressä.

Satelliitit ovat kuvanneet esimerkiksi Omaninlahdella hyökkäyksen kohteeksi joutuneen tankkerin öljyvuotoja meressä. Vakuutusyhtiöt taas pystyvät kuvien avulla seuraamaan esimerkiksi kaupunkialueiden tulvia.

Teknologian kasvuyhtiönä Yhdysvaltojen start up -kulttuuri on tullut yhtiölle tutuksi.

Kuten Haimin johtamassa Sulapacissa, myös Laurilan yhtiössä on huomattu Euroopan edut, jotka helpottava yrittämisen alkua. Alkuvaiheen tutkimus- ja kehitysrahaa saa hyvin. ICEYE:n alalla myös työntekijöiden saaminen on käynyt yllättävän helposti.

– Työntekijöillä on avaruusalalla parempi "access" Suomeen kuin Yhdysvaltoihin. Me olemme jotenkin päätyneet alalla niin kärkeen, että työntekijät tulevat meille joka puolelta maailmaa. Työntekijöitä on 120 ja kansalaisuuksia 20–30. Työntekijöitä palkatessa Eurooppa on yksi suuri sisämarkkina.

Tutkasatelliitin kuva öljyä vuotvasta tankkerista.
Omanin-lahdella norjalaistankkeri Front Altair joutui iskun kohteeksi. ICEYE:n satelliittikuvassa näkyy öljyä, joka valui vuotavasta aluksesta mereen. ICEYE

Kasvuvaiheen rahoittaminen yksityisiltä markkinoilta on Euroopassa yleisin haaste, Laurila arvioi.

Kun yritys kasvaa, niin sanotuilla rahoituskierroksilla pitäisi kerätä noin 100 miljoonaa euroa kerralla, eikä sopivan riskiprofiilin rahoittajia hänen mielestään oikein löydy.

Helpompaa kasvaminen olisi Yhdysvalloissa, missä rahaa on tarjolla.

– Euroopassa rahoitus on usein pankkityyppistä – kun on sopimuksia, saa lainaa. Mutta aggressiivisessa kasvussa se on liian hidasta. Esimerkiksi Google ja Facebook olivat jo valloittaneet maailman ennen kuin niiden liikevaihto syntyi.

Laurila muistuttaa, että pääkonttorin voi siirtää Yhdysvaltoihin, vaikka tuotanto olisikin Euroopassa. Kotiseuturakkaudesta Suomeen yritys pyrkii kuitenkin kasvamaan täällä.

"Google ja Facebook olivat jo valloittaneet maailman, ennen kuin niiden liikevaihto syntyi."

Pekka Laurila, ICEYE

Euroopassa jäsenvaltiot ovat edelleen eri markkinoita, vaikka yhteismarkkinat ovat periaatteessa olemassa. Laurila kuvaa Euroopan markkinoilla olevan paljon pieniä paikallisia asiakkaita; joka maassa on omat pankit ja vakuutusyhtiöt, joissa on paljon historiaa taustalla. Niillä on eri toimintavat ja tietojärjestelmät.

Eurooppalainen sääntely, esimerkiksi ilmastopolitiikka, ei ole tälle suomalaisyritykselle kasvun este. Datayhtiön strategia on olla kiinni globaaleissa ilmiöissä.

Avaruusalalla on kaupallisten toimijoiden lisäksi valtiollisia toimijoita. Siihen, hankitaanko kotimaista vai ulkomaista, liittyy paljon politiikka.

– Jos yritetään luoda objektiivista ja neutraalia monitorointia, voi olla hyväkin toimia juuri Suomesta.

Euroopassa infra toimii ja työntekijöitä on saatavilla. Lopulta kasvun mahdollisuus palaa kuitenkin rahaan. Jos paikallista rahaa ja kunnianhimoa olisi tarpeeksi, tuskin Euroopasta tarvitsisi myydä yrityksiä vaikka Kiinaan, Laurila ajattelee.

Eurooppa kilpailee Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa – osin eri säännöin

Kenttä, jossa eurooppalaiset yritykset toimivat, on unionin sisämarkkinoista huolimatta melkoista esterataa. Haasteita yritykset kohtaavat myös maailmanmarkkinoilla.

Euroopan unioni kokee uhkaksi Kiinan ja Yhdysvaltojen toimintatavat. Kiina käyttää valtiontukia oman bisneksensä tukemiseen eurooppalaisen käsityksen mukaan runsaasti. Yhdysvallat taas suojelee omia markkinoitaan rajoittamalla kauppaa.

Maat eivät ole yksimielisiä siitä, miten tähän pitäisi reagoida: noudattamalla itse sääntöjä entistä uskollisemmin vai höllentämällä valtiontukisääntöjä ja ryhtymällä protektionisteiksi täälläkin.

 Donald Trump ja Xi Jinping.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan johtaja Xi Jingping tapasivat G20-kokouksessa kesäkuussa. Yhdysvaltojen ja Kiinan raaka kilpailu haittaa myös eurooppalaisia yrityksiä. Brendan Smialowski / AFP

Taneli Lahti on työskennellyt vuosia Euroopan unionin komissiossa talouspolitiikan näköalapaikoilla. Nyt hän johtaa EK:n eli suomalaisen elinkeinoelämän Brysselin toimintaa. Hänen mielestään eurooppalaiset pärjäävät kaiken kaikkiaan maailmalla aika hyvin.

Euroopan ulkopuoliset kaupan esteet, Kiina ja Yhdysvallat vaikeuttavat ulkomaisten yritysten pääsyä markkinoilleen. Ne esimerkiksi vaativat, että jos yhtiö haluaa vaikkapa Kiinan markkinoille, sen olisi siirrettävä tuotekehitystä ja valmistusta Kiinaan. Näitä ja muita haasteita Eurooppa yrittää kampittaa kauppaneuvotteluissa.

Eurooppalaisilla ei juurikaan ole enää etumatkaa teknologiassa. Kilpailukykyä voisi parantaa sisämarkkinoita tehostamalla ja koulutuksella.

Taneli Lahti, EK:n Brysselin toimiston johtaja.

Tekemistä olisi silti myös Euroopassa.

– Eurooppalaisilla ei juurikaan ole enää etumatkaa teknologiassa, joitakin aloja lukuun ottamatta. Etumatkan saaminen edellyttäisi koulutukseen ja tutkimukseen panostamista ja toimivia sisämarkkinoita, EK:n Lahti sanoo.

Oman yrityksen pärjäämistä kilpailussa on kuitenkin edullisempaa ja helpompaa aloittamalla Euroopasta kuin rynnimällä suoraan kaikille mantereille.

– Eurooppa on yksi maailman kilpailluimpia markkinoita. Jos siellä pärjää, pärjää joka paikassa.

Ilmastosääntely on sekä haitta että etu

Myöskään ilmastonmuutokseen vastaamisesta Euroopan maat eivät ole yhtä mieltä. Joillakin aloilla ilmastonmuutoksen torjuminen ainakin lyhyellä aikavälillä heikentää kilpailukykyä, jos muu maailma toimii eri periaatteella. Siksi on rakennettu järjestelmiä, joilla kustannuksia kompensoidaan yrityksille.

Osa eurooppalaisista päättäjistä taas uskoo – samoin kuin suomalaiset Sulapacin yrittäjät – että tulevaisuudessa kaikkien on toimittava kestävän talouden periaattein. Siksi sääntely voi tuoda eurooppalaisille etumatkaa.

Eri tavoin nähdään myös se, pitäisikö Euroopassa pystyä fuusioimaan suuryrityksiä, jotta ne pärjäävät kansainvälisiä jättejä vastaan vai taata kilpailu Euroopassa ja edelleen estää liian suuret yrityskaupat.

Uuden komission pitäisi näyttää, minkä suunnan Eurooppa näissä haasteissa ottaa.

Suomen kolme pointtia odottavat Euroopan vastausta

Kun kilpailukykyministerit kokoontuvat Helsingissä, Suomi toivoo, että heille muodostuisi yhteinen näkemys siitä, mitä pitäisi korjata.

Tämän näkemyksen välittämisessä Suomi luottaa juuri menestyvien yrittäjien kokemuksiin, jota esimerkiksi Suvi Haimi ja Pekka Laurila pääsevät kertomaan ministereille. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä, vain keskustellaan.

Haasteet Suomi on tiivistänyt kolmeen pointtiin: ilmastonmuutos, tiukka globaali kilpailu ja kansainvälisen kauppapolitiikan epävarmuus. Näihin unionin pitäisi pystyä vastaamaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on jo parin vuoden ajan tehty töitä sen eteen, että Suomi saisi puheenjohtajakaudellaan Euroopan teollisuus- ja kilpailupolitiikasta kunnon otteen. Suomi yrittää saada visionsa seuraavan komission työohjelmaan. Niin ehdotukset voisivat päästä lakiesityksiksi.

Haasteet Suomi on tiivistänyt kolmeen pointtiin: ilmastonmuutos, tiukka globaali kilpailu ja kansainvälisen kauppapolitiikan epävarmuus.

Mistä Suomi sitten lähtisi?

Ministeriö on hahmotellut laajaa ohjelmaa (siirryt toiseen palveluun). Seuraavien viiden vuoden aikana pitäisi ainakin tehostaa sisämarkkinoita. Se tarkoittaa, että Euroopan olisi edelleen yhdenmukaistettava sisämarkkinoiden sääntöjä ja vahdittava, että jäsenmaat noudattavat sitä mitä on sovittu. Tavaran lisäksi palveluita pitäisi myydä nykyistä enemmän rajojen yli.

Puheenjohtajakaudella Suomen ykköstavoite on ilmastopäästöjen vähentäminen. Se vaikuttaisi koko teollisuuspolitiikkaan.

Dataan liittyvässä alustatalousbisneksessä Kiina nousee, Yhdysvalloilla taas on etumatkaa. Eurooppa on pystynyt sopimaan tavasta, jolla yksityisyyttä suojellaan tietosuojadirektiivillä. Seuraavaksi olisi sovittava, miten isoon massaan avointa dataa pääsisi käsiksi.

Sääntöperusteisen kaupan edistäminen on ennen näkemättömissä vaikeuksissa, mutta Euroopan pitää Suomen mielestä yhä jatkaa yrittämistä. Viime viikolla EU sai päätökseen 20 vuoden neuvottelut ja valtaosa tulleista Euroopan ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välillä poistuu, jos kaikki valtiot hyväksyvät sovitun.