Tutkijat hämmästyivät: napakettu kipitti 3 500 kilometriä Norjasta Kanadaan ennätysvauhdilla

Vaellus vei repolaiselta vain 76 päivää. Kyseessä on yksi pisimmistä koskaan tallennetuista matkoista.

petoeläimet
napakettu
Napakettu elää pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla seuduilla. Kuvituskuva.AOP

Nuoren naarasketun hurja vaellus on saatu tallennettua. Norjalaistutkijoiden mukaan napakettu kipitti parissa kuukaudessa tuhansien kilometrien matkan Norjasta Kanadaan.

Norjan Huippuvuorilla asustellut naali eli napakettu (Vulpes lagopus) lähti tiettävästi matkaan saariston suurimmalta saarelta Länsimaalta 26. maaliskuuta 2018.

Sieltä se suuntasi Grönlantiin ylittäen noin 1 500 kilometrin matkan merijäätä. Grönlantiin se saapui tutkijoiden mukaan 16. huhtikuuta. Sieltä repo jatkoi kulkuaan arktiselle Ellesmerensaarelle Kanadaan, jonne se saapui 1. heinäkuuta.

Se oli kulkenut noin 3 500 kilometriä vain 76 päivässä.

Tiedot ovat peräisin satelliittipaikannusjärjestelmästä, joka tallensi eläimen kantaman paikanninpannan lähettämää tietoa. Kettu sai paikanninpannan heinäkuussa 2017.

– Emme aluksi uskoneet, että se olisi totta, sanoi tutkija Eva Fuglei Norjan napainstituutin julkaisemassa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä on yksi pisimmistä koskaan tallennetuista napakettujen tekemistä matkoista. Siksi tutkijat suhtautuivat lukemiin aluksi varauksella.

He arvelivat, että joku olisi voinut riisua ketun jäljityspannan ja napata sen veneen kyytiin.

Tutkijat päättelivät, että mittarin näyttämillä reiteillä ei liiku veneitä jäissä. He päättivät jatkaa matkaseurantaa.

Panta lähetti tietoja joka päivä kolmen tunnin ajan. Kettu liikkui merijään ja jäätiköiden läpi noin 46 kilometrin päivävauhtia. Yhtenä päivänä se eteni jopa 155 kilometriä Grönlannin jäätikköalueilla.

Tutkijoiden mukaan tämä on nopein tallennettu matka-aika napaketuille.

Karttagrafiikka
Napakettu kulki mantereelta toiselle merijäitä pitkin. Ilkka Kemppinen / Yle

Ilmastonmuutos voi muuttaa merivaelluksia

Ketun matka on herättänyt keskustelua siitä, kuinka ilmastonmuutos voi vaikuttaa eläinten vaellusmahdollisuuksiin.

– Merijäällä on keskeinen vaikutus napakettujen ruoanhankinnalle, lajitovereiden etsimiselle ja liikkumiselle, Fuglei kertoo.

Myös Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Ola Elvestuen korosti arktisten merialueiden suojelun merkitystä.

– Kyseessä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka tärkeää merijää on arktisen alueen villieläimille, Elvestuen sanoi instituutin (siirryt toiseen palveluun)tiedotteessa.

Elvestuenin mukaan pohjoisen lämpeneminen on pelottavan nopeaa.

– Meidän täytyy leikata päästöjä nopeasti, jotta voimme estää merijään sulamisen kokonaan kesän ajaksi, Elvestuen sanoi.

Matkan myötä myös ruokavalio vaihtui

Kettu lähti matkaan alueelta, jossa se on selvinnyt pelkästään merieläimillä, kuten linnuilla.

Tutkijat uskovat, että kettu on saanut metsästettyä pitkän vaelluksensa varrella.

Kanadassa kettu asettui alueelle, jossa on paljon sopuleita. Tämä on tutkijoiden mukaan merkki siitä, että eläin pystyi vaihtamaan ruokavaliota ja elinympäristöään.

Napa-alueiden sitkeä sissi

Napaketut ovat sitkeitä, noin seitsemänkiloisia eläimiä. Ne kestävät jopa 50 asteen pakkasen, ja niiden tassuissa on karvapeite. Lyhyet korvat ja kuono auttavat selviytymään karuissa olosuhteissa, kertoo The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Talvella ruoka on niukassa. Silloin ketut seuraavat yleensä suurempia eläimiä, kuten jääkarhuja, ruoantähteiden toivossa.

Napaketun kohtalo on jäänyt mysteeriksi, sillä sen satelliittipaikannin lakkasi toimimasta tämän vuoden helmikuussa.

Lue myös:

Arctic fox dispersal from Svalbard to Canada: one female’s long run across sea ice (siirryt toiseen palveluun)