Isoäidin aikaisista konsteista apua hyttysenpuremiin ja itikoiden häätöön – apu voi löytyä voidepurkin sijaan pihalta

Kutiaviin hyttysenpuremiin voi kokeilla kylmää vettä tai hakea apua pajun-, tai piharatamon lehdestä.

hyttyset
Kirste Paltto muitala, ahte iežas sáhttá dálkkodit sieđgalasttaiguin.
Pajunlehteä lämmitettiin nopeasti kastamalla se kuumaan veteen, sitten lehteä painettiin pistoskohtaan, neuvoo Kirsti Paltto.Kaija Länsman / Yle

Korvan juurella inisevät hyttyset ajavat välillä ihmisen hulluuden partaalle. Refleksinomainen huitominen pahentaa tilannetta ja jossain vaiheessa huomaat väkisinkin tulleesi syödyksi.

Jotkut eivät tunne mitään, toisille ilmestyy pieniä paukamia, toisille jopa tulehtuneita pistosalueita. Joillekin kutina on sietämätön vaiva kesällä.

Nykyään on helppo sipaista lääkevoidetta, jos purema hiemankaan kutiaa. Antihistamiineja voi popsia koko kesän.

Ennen oli toisin, mutta konsteja riitti silloinkin.

Pitkähihaiset paidat ja housut tietenkin olivat varmin keino suojautua sääskiltä, mutta muitakin keinoja oli, vinkkaa fierranjokelainen Kirsti Paltto.

Saamelaisena kirjailijanakin tunnettu Paltto on kiinnostunut kasveista. Hän on saanut kasvitietonsa perimätietona esivanhemmiltaan ja vanhemmiltaan.

– Pajunlehteä lämmitettiin nopeasti kastamalla se kuumaan veteen, sitten lehteä painettiin pistoskohtaan.

Toinen pikainen apu löytyy melkein jokaiselta pihalta.

– Jos vaikka käsi turpoaa, piharatamon lehdellä painelu auttaa turvotukseen. Saattaa olla hyvä myös hyttystenpuremiin, arvelee Paltto.

– Yksi apu on ohuen ohut tuohi. Tuohihan on vanhan ajan laastari. Ohutta, steriiliä tuohta löytyy puun ja parkin välistä, neuvoo Paltto.

Hyttysenpurema voi nostattaa joillekin hyvinkin isoja ja kutisevia paukamia.
Hyttysenpurema voi nostattaa joillekin hyvinkin isoja ja kutisevia paukamia.Inger-Elle Suoninen

Yle kysyi kymmeneltä inarilaiselta ja utsjokelaiselta isoäidiltä heidän lapsuuden tai nuoruuden aikaisia vinkkejä hyttystenpuremien hoitoon.

Alla muutamia neuvoja, jotka perustuvat isoäitien omiin muistikuviin:

  • Anna hyttysten purra niin kauan, että lopettaa kutisemasta
  • Jos jalat ovat hyttysenpuremilla, hae saaviin kylmää jokivettä ja seiso saavissa
  • Peseydy kylmässä vedessä
  • Voitele kermalla, jos pistokset alkavat tulehtumaan
  • Jos märkii ja tulehtuu, hae tuoretta, ohuen ohutta tuohta (puun ja parkin välistä) ja painele sillä
  • Pyyhkäise Illodiinilla kutiavaa paikkaa
  • Lämmitä pajunlehteä ja laita se hyttysenpureman päälle
  • Kasta piharatamon lehti kuumaan veteen ja painele lehdellä turvonnutta kohtaa
Kirsti Paltto kertoo miten pajunlehteä voi käyttää hyttysenpuremien hoidossa.
Kirsti Paltto kertoo miten pajunlehteä voi käyttää hyttysenpuremien hoidossa.

Näin häädät hyttyset: Polta katajasavua ja käytä risua huitomiseen

Tunnettu perimätiedon siirtäjä Elsa Väisänen asui lapsena Inarijärven rannalla. Hän muistaa 50-luvulta muutaman keinon mitä voi käyttää taistelussa hyttysiä vastaan.

Ei välttämättä tarvitse polttaa nykyaikaisia sääskisavuja, vaan katajasavua, kuten ennen vanhaan tehtiin, neuvoo Väisänen.

– Katajanhavuja poltettiin rautaämpärissä. Ämpäri tuotiin oven lähelle. Savu laittoi hyttyset juromaan lattianrajaan. Sitten joku meni huitomaan, vaikka paidalla kunnes sääsket lensivät ikkunaan. Märällä rätillä sitten pyyhkäistiin hyttyset pois, muistelee Väisänen.

Vanha hyttysmyrkkymainos kielsi huitomasta, mutta Lapissa huidotaan risulla, jossa on vielä lehdet paikallaan.

Aina voi myös paeta tuntureille tai saariin, joissa varmuudella käy tuuli.

Pikiöljy oli ennen paras konsti verenimijöitä vastaan, muistelee yli 90-vuotias inarilainen Aili Koskinen.

– Miehet olivat koko kesän aivan mustia, kun olivat pikiöljyllä voidelleet itseään. Vaatteethan he vielä sotkivat, nauraa Koskinen.

Pikiöljy tiesi ankaraa pyykkäämistä.

– Mummoni laittoi kiehuvaa vettä ja koivuntuhkaa pataan. Seoksessa keittämällä pikiöljy saatiin vaatteista pois, muistelee Koskinen.

Suopursu, minttu ja suomyrtti voivat auttaa torjumaan hyttysiä

Yrttiasiantuntija, hämeenkyröläinen agronomi ja Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier mainitsee myös hyttysenpuremiin ensiavuksi piharatamon. Raipala-Cormier on toiminut yrttiviljelijänä Hämeenkyrössä noin neljäkymmentä vuotta.

– Ratamo monelle suomalaiselle tuttu haavayrtti. Sen pintaa voi pikkuisen murskata kämmenen välissä niin, että saa nesteen kihoamaan pinnalle. Sitten lehti laitetaan vaikka hyttysen, mäkärän tai paarman puremaan, neuvoo Raipala-Cormier.

Terva voi olla myös apuna.

–Vanha kansa sanoi, että yksi osa tervaa, kaksi osaa kermaa. Sillä sitten kutiavaa ihoa hoidetaan.

Raipala-Cormier pohtii, että jos hän olisi hyttynen, hän karttaisi kaikkia hajuja, paitsi ihmisen hienhajua.

Kaupan hyllyltä helposti löytyvä raikkaan ja miellyttävän tuoksuinen minttu voi rauhoittaa ja viilentää.

– Voi kokeilla suoraan hangata mintunlehteä puremakohtaan, neuvoo Raipala-Cormier.

Suopursusta voi kokeilla uuttaa oman hyttysmyrkyn, kunhan muistaa, että suopursu on myrkyllinen (siirryt toiseen palveluun). Suopursu onkin varsinainen tehokarkoitin.

– Suopursun kanssa voisi tehdä semmoisen tempun, että kerää nuoria latvuksia. Murskaa ne ihan morttelissa tai hankaa rikki, laittaa ne sitten vaikka kasviöljyyn.

Seosta voi muhitella tai uuttaa muutaman päivän aurinkoisella ikkunalla. Siivilöinnin jälkeen sitä öljyä voi sitten kokeilla käyttää iholla.

–Vaikea sanoa kuinka toimiva se on, tuossa voisi olla sellaista tutkimuksen paikkaa jollekin, jolla on energiaa, sanoo Raipala-Cormier.

Kuuntele tästä Virpi Raipala-Cormierin haastattelu.