Raportti: Moni lukiolainen on päätynyt jättämään aineita kokonaan lukematta tuntijakokokeilussa – pois jäivät useimmin maantiede ja filosofia

Lukioiden kokeilutuntijako sopii erityisesti päämäärätietoisille lukiolaisille, jotka painottavat opinnoissaan matematiikkaa ja luonnontieteitä.

lukio
Kuopion Lyseon opiskelijoita luokassa.
Kokeilutuntijaon opiskelijoiden mukaan tuntijako sopii opinnoissaan matematiikkaa ja luonnontieteitä painottaville opiskelijoille.Matti Myller / Yle

Tulevaisuudensuunnitelmiltaan varmat opiskelijat innostuivat eniten lukioiden kokeilutuntijaosta, todetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttaman tuntijakokokeilun väliraportissa. (siirryt toiseen palveluun) Kokeilun tuntijaossa opiskelijat saivat valita aiempaa vapaammin itseään kiinnostavia aineita.

Kokeilutuntijaon valinneiden opiskelijoiden palautteiden mukaan tuntijako sopii erityisen hyvin niille opiskelijoille, jotka painottavat opinnoissaan matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Vuonna 2016 käynnistyneessä lukioiden kokeilutuntijaossa reaaliaineet jaettiin kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin.

Opiskelijan tuli opiskella vähintään yhdeksän kurssin laajuiset opinnot molemmista ryhmistä.

Kokeilun tuntijakoa on kritisoitu muun muassa yleissivistyksen heikentämisestä. Valinnaisuutta korostava tuntijako mahdollistaa sen, ettei kaikkia pakollisia aineita ole enää välttämätöntä opiskella lainkaan. Opiskelija voi siis esimerkiksi jättää historian kurssit kokonaan opiskelematta.

Raportin mukaan opiskelijat aikoivat jättää opinnoistaan pois useimmin maantieteen, filosofian, historian, fysiikan, kemian tai yhteiskuntaopin. 59 prosenttia kysymykseen vastanneista opiskelijoista aikoi jättää joitakin pakollisia oppiaineita kokonaan lukematta.

Kokeilu aiheutti kilpailua opiskelijoiden suosiosta

Osassa lukioista kokeilun koettiin aiheuttavan kilpailua opiskelijoiden suosiosta eri oppiaineiden välillä. Jotkut opettajat tunsivat, että entistä valinnaisempi tuntijako lisäsi epävarmuutta opetettavien kurssien riittävyydestä ja omista työnäkymistä.

Tuntijakokokeilussa oli mukana 28 lukiota. (siirryt toiseen palveluun)

Kokeilussa mukana olleiden lukioiden opiskelijat saivat päättää, opiskelevatko he kokeilu- vai valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti. Valtakunnallista eli tällä hetkellä käytössä olevaa tuntijakoa suosivat erityisesti ne opiskelijat, jotka eivät vielä olleet varmoja siitä, mille alalle he haluaisivat lukion jälkeen suunnata.

Tuntijakokokeilu ei ole saamassa jatkoa ainakaan lähivuosina, sillä edellisellä hallituskaudella tehtyyn lukiouudistukseen ei sisälly kokeilun mukaisia muutoksia tuntijakoon.

Kokeilun vaikutuksia tutkittiin vuonna 2018 kyselyllä, johon vastasi 2033 opiskelijaa, 231 lukion opettajaa, 36 opinto-ohjaajaa ja 28 rehtoria.

Lue lisää:

Uutta valinnaisuutta kokeiltu 28 lukiossa – Kannuksessa jo huolta historian pois jättämisestä

28 lukiota testaa nykyistä vapaampaa opiskelua – "Tätä on jo odotettu"