Järjestäytynyt rikollisuus auttoi pääsykoehuijareita korvanapeilla Ruotsissa – nyt kokeisiin ehdotetaan ruumiintarkastuksia

Toistasataa ihmistä on menettänyt opiskeluoikeutensa huijausvyyhdin paljastuttua.

pääsykokeet
Yliopisto
Korkeakoulujen kelpoisuuskoe järjestetään Ruotsissa kaksi kertaa vuodessa. Viime vuonna kokeeseen osallistui noin 100 000 ihmistä.Lars Johansson / AOP

Ruotsissa pohditaan äärimmäisiä keinoja korkeakoulujen kelpoisuuskokeessa huijaamisen estämiseksi. Syynä on paljastunut laaja ja ammattimainen koehuijaus.

Paljastuksessa kävi ilmi, että järjestäytynyt rikollisuus on myynyt kepulikonsteihin valmiille hakijoille huijauspaketteja. Ne ovat sisältäneet pikkuruisen korvakuulokkeen, jonka avulla oikeat vastaukset on saneltu korkeakouluvalmiutta mittaavan kokeen (siirryt toiseen palveluun) aikana.

Ruotsissa ehdotetaan nyt ruumiintarkastusten käyttöönottoa korkeakoulujen kelpoisuuskokeissa huijausyritysten paljastamiseksi.

Selvitysmiehen hallitukselle maanantaina luovuttamassa esityksessä (siirryt toiseen palveluun) suositellaan myös muun muassa peilauksen käyttöä salaisten langattomien yhteyksien paljastamiseksi.

Lääke- ja oikeustiede kiinnostivat kepulikonsteihin turvautuneita

Huijaamalla sisään päässeitä opiskelijoita on paljastunut muun muassa Tukholman, Göteborgin, Uppsalan ja Lundin yliopistoissa, kertoo Ruotsin televisio SVT (siirryt toiseen palveluun).

Varsinkin lääketieteen ja oikeustieteen opinnoista kiinnostuneet ovat olleet valmiita turvautumaan huijaamiseen unelmiensa opiskelupaikan saavuttaakseen.

Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto UHR (siirryt toiseen palveluun) on neljän vuoden aikana kieltäytynyt antamasta huijaamisen vuoksi koetulosta 105 hakijalle. 144 ihmisen osallistuminen kokeeseen on estetty.

Koetulos on peruttu jälkikäteen 143:lta kokeeseen osallistuneelta.

Koepaperin täyttö meneillään
Osa huijareista on tunnustanut suoraan, ettei ole jaksanut opiskella riittävästi lukiossa tai edes käydä paikalla koulussa. Kuva ei liity Ruotsin tapaukseen.Yle

Ostetulla huijauspaketilla huippupisteet

Ensimmäiset merkit järjestäytyneestä huijaamisesta Ruotsin korkeakoulukokeessa havaittiin jo syksyllä 2015, mutta varsinainen matopurkki avautui HP-hjälpen -nimistä huijausyritystä pyörittäneiden rikollisten paljastuttua viime vuonna.

HP-hjälpen lupasi tarjota kokeeseen eri puolilla Ruotsia osallistuville maksua vastaan huippupisteet. Siten he pääsisivät opiskelemaan lääketieteen ja oikeustieteen kaltaisia aloja.

Pakettiin kuului pieni korvanappi, jonka kautta kokeeseen osallistuville luettiin kohta kohdalta oikeat koevastaukset langatonta verkkoa hyväksikäyttäen. Huijariyritys oli jotenkin onnistunut saamaan käsiinsä koekysymykset etukäteen.

Huijarit mainostivat palveluitaan muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Epäilykset laajasta huijaamisesta heräsivät, kun Ruotsin televisio SVT teki paljastusjutun koehuijauksesta.

Viranomaisten päästyä huijauksen jäljille alkoi vyyhti kiertyä vauhdilla auki. Poliisi iski huijareiden kimppuun kesken meneillään olleen kokeen viime vuoden huhtikuussa.

Muistitikulla huijauksesta maksaneiden yhteystiedot

Kotietsinnässä löytyi maahan kaivettu muistitikku, jolle oli tallennettu kaikkien HP-hjälpeniltä huijauspaketin ostaneiden ihmisten tiedot.

Rikolliset olivat tunnollisesti kirjanneet taulukoille huijaamisesta maksaneiden nimet, osoitteet, henkilötunnukset sekä tiedon näiden haluamista koetuloksista.

Lisäksi maahan oli kaivettu 1,6 miljoonaa kruunua eli yli 150 000 euroa käteistä rahaa.

Pöydällä on Ruotsin kruunuja seteleinä sekä kolikoina.
Huijausyrittäjien jäljiltä löytyi maahan kaivettuna 1,6 miljoonaa kruunua käteistä rahaa. Kuvan rahat eivät liity tapaukseen.Fredrik Sandberg / EPA

Kiinnijääneet koehuijarit ovat tarjonneet kuulusteluissa toinen toistaan värikkäämpiä selityksiä. Huijaamista on selitelty esimerkiksi sillä, että joissakin maissa korkeakoulukelpoisuuden voi hankkia maksamalla.

Toiset vetosivat siihen, että huijaaminen on niin yleistä yhteiskunnassa, ettei kokeessa huijaaminen ole mikään iso asia. Osa on tunnustanut suoraan, ettei ole jaksanut opiskella riittävästi lukiossa tai edes käydä paikalla koulussa.

Osa on puolestaan selittänyt jättäneensä ostamansa huijauspalvelun käyttämättä. 25-vuotias mies väitti Aftonbladet-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) kuulustelussa, että korvanappi putosi pois korvasta kesken kokeen ja hän saavutti hyvät pisteet pänttäämisen ansiosta.

Lääketieteelliseen halunnut 30-vuotias mies selitti puolestaan, ettei voinut käyttää ostamaansa huijauspalvelua. Hän kertoi äitinsä löytäneen korvakuulokkeen ja huijauspaketin.

Äiti oli heittänyt paketin jokeen luultuaan poikansa radikalisoituneen ja hankkineen pommin.

– Sääntöjä ei halua noudattaa, jos järjestelmää ei pidä hyvänä, totesi puolestaan oikeustiedettä opiskeleva 25-vuotias mies Aftonbladetin mukaan.

Selitykset eivät vakuuttaneet viranomaisia.

Yliopistot antavat lähtöpasseja huijareille

Tammikuussa Norrköpingin käräjäoikeus tuomitsi kolme HP-hjälpeniä pyörittänyttä 21–26-vuotiasta päätekijää 3,5–6 vuodeksi vankilaan.

Lisäksi oikeus tuomitsi neljä ihmistä muun muassa avunannosta ja rahanpesusta. 23:lle huijauspalvelun ostaneelle oikeus jakoi ehdollisia vankeustuomioita ja sakkoja.

Kesäkuussa jutussa tapahtui yllätyskäänne, kun Götan hovioikeus määräsi käräjäoikeuden käsittelemään jutun uudelleen tuomarin jääviyden vuoksi. Tuomari oli esitellyt näkemyksiään tapauksesta jo ennen tuomion antamista, kertoo muun muassa Dagens Nyheter -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Huijaamisesta kiinni jääneitä opiskelijoita oikeusjutun uusi käsittely ei auta. Korkeakoulut voivat nimittäin päättää opinto-oikeuden perumisesta itsenäisesti.

Useat yliopistot eri puolilla Ruotsia ovat jo ilmoittaneet lukuisten opiskelijoiden menettäneen opinto-oikeutensa, koska nämä olivat ostaneet HP-hjälpenin huijauspaketin. Lisäksi monet opinahjot käsittelevät vielä tietoonsa tulleita tapauksia.

Osa yliopistoista on kertonut joidenkin huijareiden myös päättäneen itse keskeyttää opintonsa huomattuaan, etteivät pärjääkään.

Huijauspaljastus on myös luonut juopaa ja synnyttänyt epäluuloja opiskelijoiden välillä.

Korkeakoulujen kelpoisuuskoe järjestetään Ruotsissa kaksi kertaa vuodessa. Viime vuonna kokeeseen osallistui noin sata tuhatta ihmistä.