Kattohuovasta tehty bitumi olisi tehokasta kiertotaloutta – asfalttifirmat eivät vielä innostu

Lahtelaisyritys tekee kierrätetyistä kattohuovista bitumia asfaltin raaka-aineeksi, mutta sen käyttö yleistyy hitaasti. Asfalttifirmat kaipaisivat materiaalista enemmän kokemuksia.

kiertotalous
Kierrätettyä bitumia läjitettynä jätekeskuksessa.
Tämä vuori on kierrätettyä kattohuopaa. Se murskataan bitumiksi. Jos bitumille ei löydy markkinoita, se päätyy hävitettäväksi.Mika Moksu / Yle

Lahdessa toimiva yritys on valmistanut noin viiden vuoden ajan bitumia kierrätetystä kattohuovasta. Bitumia olisi tarkoitus käyttää asfaltin sideaineena. Alussa Tarpaper Recycling pelkäsi, ettei saa tarpeeksi raaka-ainetta.

Kierrätyshuopaa kuitenkin alkoi virrata hyvin, ja nyt ongelmana on saada tuotetta kaupaksi, vaikka se pienentäisi tienrakennuksen hiilijalanjälkeä tuntuvasti. Yritykselle kyse on sekä ympäristöstä että bisneksestä.

– Se on siis kiertotaloutta, siinä on kaksi sanaa, kierto ja talous. Eli teemme tätä ympäristön hyväksi ja korvaamaan neitseellisen bitumin. Ei toki kaikea, vaan puolet siitä, sanoo Tarpaper Recycling Oy:n maajohtaja Kimmo Laaksonen.

Kierrätettyä kattohuopaa
Kierrätettyä kattohuopaa on kertynyt hyvin jatkojalostettavaksi.Mika Moksu / Yle

Uusia asfalttiteitä tehdään vähän

Lahtelaisfirman uusiobitumia on koekäytetty muun muassa Lahdessa. Kokemukset sen laadusta ja kestävyydestä ovat olleet kaupungin katupäällikkö Mika Lastikan mukaan hyviä. Se on myös kymmenisen prosenttia "uutta" bitumia halvempaa.

Markkinat uusiobitumille ovat avautuneet nihkeästi, koska Suomessa tehdään vähän uutta asfalttitietä. Suurin osa maamme päällystysurakoista on vanhan korjaamista. Tällöin uuden bitumin tarve on hyvin pientä, koska vanha asfaltti murskataan uusiokäyttöön paikan päällä. Tienrakennusfirmojen etujärjestöstä Infra ry:stä kerrotaan, että Suomi on Euroopan kärkimaita vanhan asfaltin kierrättämisessä.

Vanha, murskattu asfaltti hyödynnetään niin tehokkaasti, että uutta massaa tarvitaan lisäksi vain noin kymmenen prosenttia. Kun kattohuopabitumin osuus voi olla kaikesta bitumista vain noin puolet, määrä jää pieneksi.

Asfalttia valmistavien laitoksien pitäisi investoida kattohuopabitumin takia uusia kuljetin- ja sekoitinlaitteita.

– Toki laiteinvestoinnit ovat kalliita. Yritykset ovat hyvin kustannustietoisia ja pohtivat kuluja tarkkaan. Jos tällaisesta vanhasta kattohuovasta tehdystä bitumista saataisin taloudellista hyötyä, niin sitä olisi varmasti laajemmin jo kokeiltu, pohtii tienrakennusfirmojen etujärjestö Infra ry:stä tieasioihin erikoistunut johtaja Heikki Jämsä.

Kone levittää uutta asfalttia.
Kierrätysbitumia voi sekoittaa sfalttiin enintään puolet tarvittavasta bitumista. Siksi sen menekki on vähäistä.Mika Moksu / Yle

Päällysteen kestävyys askarruttaa

Kierrätysbitumia on valmistettu Suomessa viitisen vuotta. Vaikka hyviä kokemuksia on jo saatu, on viisi vuotta melko lyhyt aika tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen kestosta. Kattohuopabitumin valmistaja tosin vakuuttaa, että tuote kestää kulutusta uutta bitumia paremmin. Kierrätysbitumille on myönnetty ce-merkintä, joka on yksi todiste tuotteen laadukkuudesta.

Kokemukseen pohjautuvaa tietoa on vaikea saada, koska nykysäädösten mukaan kierrätysmateriaalit on sijoitettava asfalttipäällysteessä sen alimpiin kerroksiin, eikä siihen kohdistu niin voimakasta suoraa kulutusta. Soittokierros maamme suurimpiin asfalttifirmoihin vahvistaa, että lisäkokemuksia kaivattaisiin.

– Asfalttipäällysteen elinkaari on neljästä kymmeneen vuotta, muistuttaa johtaja Jämsä Infra ry:stä.

Asfalttijyrä tasoittaa asfalttia.
Kierrätysbitumin käytön lisäämiseksi etsitään koko ajan uusia keinoja.Mika Moksu / Yle

Huopavuorta uhkaa jätevero

Kattohuopaa kierrättävässä yrityksessä toivotaan markkinoiden pikaista vilkastumista. Kun tuote ei käy kaupaksi, uhkaa raaka-ainevarastosta tulla kallis taakka. Kierrätysmateriaaliksi kasattu huopavuori muuttuu verottajan silmissä jätteeksi kolmessa vuodessa, ja siihen kohdistuu jätevero, 70 euroa tonnilta. Markkinoita etsitään siis kuumeisesti.

Kierrätysbitumia lähtee myös vientiin, pääasiassa Baltiaan ja esimerkiksi Kazakstaniin.

Kotimaan markkoiden avautumisessa toivo kohdistuu valtioon ja kuntiin, jotka omistavat tiet. Rahaa niillä on niukasti, mutta esimerkiksi Lahden kaupunki on päättänyt lisätä kierrätysbitumin käytöä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon.

Kierrätysfirmassa uskotaan tulevaisuuteen.

– Koskaan tilanne ei ole toivoton. Meillä on hyviä hankkeita kuntien ja asfalttiyhtiöiden kanssa, mutta toivoisimme enemmän päättäväisyyttä siihen, että tätä pitää käyttää, sanoo Tarpaper Recycling Oy:n maajohtaja Kimmo Laaksonen.