Jätevedet sisältävät mikromuoveja ja antibioottijäämiä – Kannattaako niistä tehtyä multaa levittää viljeltäville pelloille ja kasvimaille?

Ihmisten terveydelle haitta-aineista ei pitäisi olla vaaraa.

lannoitteet
Maalaismaisema jossa pari latoa ja vanha talo.
Suomalaista maalaismaisemaa. Kuvituskuva.Timo Viitanen / AOP

Kun käyt antibioottikuurin aikana vessassa, jäteveteen kulkeutuu antibioottijäämiä, pyykinpesusta taas mikromuoveja.

Jätevedenpuhdistamolla vesi puhdistetaan laskettavaksi vesistöihin. Jäljelle jäävän kiintoaineksen sekaan jäävät jäteveden mukana puhdistamolle kulkeutuneet aineet: mikromuovit, palonestoaineet, pintakäsittelyaineet, muovin pehmentimet, lääke- ja huumejäämät.

Tätä tavaraa syntyy Suomessa noin miljoona tonnia vuodessa. Johonkin se pitää laittaa.

Ja toisaalta se sisältää paljon myös tärkeitä ravinteita, joilla voi korvata kemiallisia lannoitteita.

Kuuma kysymys onkin, kannattaako puhdistamolietettä käyttää peltojen lannoituksessa.

Rypsi.
Rypsi kukki joutsenolaisella rypsipellolla toukokuun lopulla. Kuvituskuva.Ville Toijonen/Yle

Ulkomaalaiset eivät halua suomalaisten jätöksillä kasvatettua ruokaa

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kyselyn mukaan 85 prosenttia Suomen viljelijöistä ei käytä eikä aio käyttää puhdistamolietteitä lannoituksessa, koska sen puhtauteen ei luoteta.

Myös suuret viljanostajat, kuten Fazer, vastustavat puhdistamolietteen käyttöä lannoitteena.

– Toivomme kierrätyslannoitteiden käyttöä, mutta ei puhdistamolietettä, koska siellä voi olla aineita tai ainesosia, joista ei tiedetä, mitä ne maaperälle tekevät, ovatko ne hyviä vai huonoja, sanoo Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.

Esimerkiksi ulkomaiset asiakkaat asettavat usein Fazerin myllyltä ostettavan jauhon vaatimukseksi sen, että viljan viljelyssä ei ole käytetty puhdistamolietettä.

Myös MTK vastustaa viemärijätteen käyttöä viljelyssä. Sen mukaan maan saastumisriski on liian suuri.

– Se on siinä mielessä vielä ongelma, koska kysymys on hallitsemattomasta raaka-aineesta. Siellä on paljon arvokkaita ravinteita, mutta myös paljon sellaista, mitä emme pellolle halua, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Liisa Pietola
MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan pilaamme puhtaat peltomme, jos jätevesilietteiden käytöstä tulee maan tapa.Markku Pitkänen / Yle

Onko vastustus turhaa vai löytyykö sille perusteita?

Totta on, että puhdistamolietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttöön liittyy tiettyjä riskejä.

Euroopan pelloille päätyy esimerkiksi jopa satoja tonneja mikromuovia vuosittain. Jätevesilietteen on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä maaperän mikromuovilähteistä. Niiden vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä myös ravintoketjuun.

– Jotkut aineet voivat kertyä maaperässä eliöihin ja sitä kautta ravintoketjussa ylöspäin. On mahdollista, että jotkut aineet siirtyvät jossain määrin viljelykasveihin ja sitä kautta ravintoomme, mutta hyvin vähäisissä määrin, sanoo Laki ja Vesi Oy:n vesiasiantuntija Niina Vieno. Hän oli mukana Luonnonvarakeskus Luken viimevuotisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa tutkittiin jätevesilietteen käyttöä lannoitteena.

Yhdessä muiden lietteissä olevien haitta-aineiden kanssa peltoihin ja kasvimaille päätyessään ne voivat liian suurina pitoisuuksina aiheuttaa haittaa ympäristölle.

– Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta, että voitaisiin hallita ympäristöriskejä paremmin, Vieno sanoo.

Ihmisten terveydelle ei uusimpien tutkimusten mukaan pitäisi aiheutua riskiä, vaikka ruuan viljelyssä olisi käytetty puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta.

– Vaikka tiedämme, että lietteissä on erilaisia haitallisia aineita, niin määrä, mikä niitä siirtyy juomaveteen tai viljelykasveihin, on niin vähäistä, että ihmisiin kohdistuvat riskit ovat hyvin pieniä, Vieno sanoo.

Vienon mukaan lietteissä olevista ainesosista mikään yksittäinen ainesosa ei ole sen haitallisempi kuin toinenkaan. Suurin riski liittyneekin siihen, että tietyt yhdisteet ovat hyvin pysyviä ja ne hajoavat maaperässä hitaasti. Vuosien käytön aikana aineet kertyvät maaperään ja pitoisuudet kasvavat.

– Sitten kasvaa taas riski, että haitallisia vaikutuksia esiintyy, Vieno sanoo.

Niina Vieno
Laki ja Vesi Oy:n vesiasiantuntija Niina Vieno ymmärtää sen, että myllyt eivät halua ostaa viljaa viljelijöiltä, jotka käyttävät puhdistamolietteitä, koska niihin liittyy paljon epävarmuuksia. Vienon mukaan epävarmuudet lisäävät riskin tunnetta, mutta tutkimuksiin pohjautuen ei ole näyttöä, että ihmisten terveydelle lietelannoitteista olisi riskiä.Markku Pitkänen / Yle

"Resurssien tuhlaamista, jos ei käytetä"

Vienon mielestä puhdistamolannoitteiden käyttö jää kuitenkin plussan puolelle, koska ne sisältävät orgaanista ainetta ja ravinteita, kuten fosforia, joka parantaa maan laatua.

Niitä käyttämällä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja myös säästää rajallisia fosforivarantoja.

– Jos niitä ei käytetä peltoviljelyssä, tuhlataan resursseja, Vieno sanoo.

Yhteiskunnassa ylipäänsä tulisi käyttää mahdollisimman vähän haitallisia aineita, jolloin ne eivät päätyisi jätevesiinkään.

Puhdistamolietteitä voisi myös puhdistaa tehokkaamin, mutta se olisi kallista puuhaa.

Maatalouden laatuvaatimukset täyttyvät

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY puolustaa jätevesien kiintotavarasta tehtyjä tuotteitaan, kuten kuluttajille myytävää Metsäpirtin multaansa. HSY:n mukaan suomalaiset lietteet ovat puhtaita verrattuna raja-arvoihin, joita EU:ssa on esitetty.

– Tuotteemme täyttävät kaikki maatalouden laatuvaatimukset. Suomessa puhdistamolietteet ovat hyvin puhtaita. Tietysti yhteiskunnassa käytetyistä aineista löytyy pieniä määriä myös puhdistamolietteestä, sanoo HSY:n jätevedenpuhdistusosaston yksikönpäällikkö Janne Nipuli.

Myös Nipuli viittaa Luken viimevuotiseen tutkimukseen, jonka mukaan haitta-aineita ei siirry syötäviin kasveihin.

– Ruokaturvallisuusriskiä ei ole näiden lannoitevalmisteiden käytössä, hän sanoo.

Janne Nipuli, Hsy
HSY:n Sipoon Metsäpirtin kompostointikentällä kompostoidaan kaikki pääkaupunkiseudun asukkaiden jätöksistä syntyneet puhdistamolietteet. Noin 70 prosenttia lietteestä menee HSY:n itse tekemiin multatuotteisiin, kuten Metsäpirtin multaan, jota myydään kotipihoille, palstaviljelmille ja viherrakentamiseen. Loppuosasta vajaa puolet toimitetaan maatalouteen ja puolet muille toimijoille, kertoo HSY:n jätevedenpuhdistusosaston yksikönpäällikkö Janne Nipuli.Markku Pitkänen / Yle

Toisaalta Suomen ympäristökeskuksen muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että toistuvien lietelevitysten seurauksena tiettyjen palonestoaineiden maaperäpitoisuudet voivat nousta. Tietyt lääkeaineet saattavat joko kertyä kasveihin tai huuhtoutua maaperästä edelleen pinta- tai pohjavesiin.

Yhdisteet kertyvät myös lieroihin, joista ne puolestaan voivat päätyä eteenpäin ravintoketjussa. Triklosaanin ja ftalaattien pitoisuudet olivat myös yhdyskuntalietettä sisältävissä lannoitevalmisteissa sekä maaperässä, jonne näitä tuotteita oli levitetty, melko korkeita.

Antibakteerisena yhdisteenä käytetyn triklosaanin vaikutuksia maaperän mikrobistoon ei voida täysin sulkea pois. Sama pätee myös muihin maaperässä havaittuihin antibioottijäämiin.

Yhdyskuntalietteitä ei hyväksytty mukaan päivityksen alla olevaan EU:n lannoitevalmisteasetukseen. Siihen pääsivät vain niin sanotut hallitut raaka-aineet, joista tiedetään tarkkaan, mitä ne sisältävät ja aiheuttavat.

Antibiootteja on myös kotieläinten lannassa: Suomessa käyttö on tosin vähäisintä EU:ssa. Karjan lannan levityksessä pelloille ei ole kuitenkaan mitään suoja-aikaa.

Luomutuotannossa puhdistamolietteitä ei saa käyttää. Puhdistamolietteet eivät myöskään kelpaa tavanomaisessakaan viljelyssä perunoiden tai muiden maan sisällä kasvavien juuresten viljelyyn.

Lue myös:

Lieron jätöksiä, jonka sisällä on polyester-kuituja.
Lieron jätöksiä, jonka sisällä on polyester-kuituja.Salla Selonen / SYKE

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Tutkimus: Modernit jätevedenpuhdistamot poistavat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja tehokkaasti jätevedestä

Testiviljelyn tulokset: Kierrätyslannoite on tehokas vaihtoehto kemialliselle, ja se on hyvä uutinen myös Itämerelle