Maanmittauslaitos päivitti satojentuhansien kiinteistöjen tiedot Itä-Suomessa – edelleen jopa joka kolmas rajapyykki on väärässä paikassa

Tietojen päivittäminen helpottaa esimerkiksi tieoikeuksien selvittämistä. Puutteellisten rajamerkkien korjaamisessa Maanmittauslaitos toivoo apua aktiivisilta kansalaisilta.

maanmittaus
Mökkitie.
Maanmittauslaitos tarkisti satojentuhansien kiinteistöjen tiedot itäisessä Suomessa.Anssi Leppänen / Yle

Kenellä on oikeus käyttää toisen tontin kautta kulkevaa tietä ja millä tavalla? Vastaus kysymyksiin on määritelty tieoikeudessa, joka löytyy kiinteistörekisteristä.

Toisinaan tiedot tieoikeuksista voivat kuitenkin olla vanhentuneita tai muuten puutteellisia. Lisäksi tietoja saattaa joutua etsimään hyvinkin vanhoista kartoista tai muista lähteistä.

Kaakkoisrajalla sijaitsevan pienen mökkikunnan Virolahden tekninen johtaja Markku Uski kertoo, että kyselyjä tieoikeuksista tulee kunnalle hyvin harvoin. Yksityisten tiekuntien toiminta on niin vakiintunutta ja maksut selkeitä, että riitoja syntyy lähinnä muutaman tilan käyttämistä syrjäisemmistä teistä.

– Tielautakunnassa käsiteltiin takavuosina paljonkin tiekiistoja, mutta ne ovat vähentyneet. Kiistat liittyivät enemmän maksuihin ja tiekuntien perustamiseen, Uski kertoo.

Jatkossa tietojen etsiminen tieoikeuksista on helpompaa ainakin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Maanmittauslaitos on saanut päätökseen vuosia kestäneen työn, jossa on tarkistettu kaikkiaan 268 000 kiinteistön tiedot.

Samalla kiinteistöjen väliset kulkuoikeudet on siirretty vanhoilta toimituskartoilta kiinteistörekisterikartalle, josta tiedot löytyvät helpommin. Kiinteistöjaotusta, kiinteistötunnusta ja rajamerkkejä koskeva tieto muuttui avoimeksi ja maksuttomaksi tietoaineistoksi vuoden 2017 alussa.

Tieoikeus nousee esiin kaupanteossa

Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikön Mauno Pyykösen mukaan epäselvyydet tienkäytöstä nousevat esiin esimerkiksi silloin, kun kiinteistöä ollaan myymässä.

– Silloin selvitetään, onko tieoikeutta vai ei. Jos ei ole, niin sitten katsotaan, miten se vaikuttaa kaupankäyntiin. Erimielisyyksiä voi syntyä myös siitä, mitä kautta puuta voidaan kuljettaa metsäpalstalta. Tarvittaessa kiista ratkaistaan asiakkaan hakemassa yksityistietoimituksessa, sanoo Pyykönen.

Maanmittauslaitoksen rekisterissä on noin 2,3 miljoonaa kiinteistöä, joista noin miljoonan tieoikeudet on nyt selvitetty kiinteistörekisterikartalle. Vielä kestää kuitenkin noin kahdeksan vuotta, ennen kuin työ on saatu valmiiksi koko Suomen alueelta.

Koordinaatit ajan tasalle joukkoistuksen avulla

Tieoikeuksien lisäksi Maanmittauslaitos on tutkinut ilmakuvien avulla kiinteistöjen rajapyykkien paikkansapitävyyttä. Kiinteistörekisterikartalta löytyvät nyt tiedot esimerkiksi vedenottopaikoista ja venevalkamista.

Mauno Pyykösen mukaan noin 70 prosenttia kiinteistöjen rajamerkeistä on tarkasti määritelty kartalla koko maassa. Loppujen osalta kiinteistörekisterikarttaan merkityt koordinaatit eivät välttämättä vastaa todellisuutta maastossa.

– 30 prosenttia ei ehkä kuulosta hirveän suurelta osuudelta, mutta lukumääräisesti se on paljon. Suomessa on kuitenkin 11 miljoonaa rajamerkkiä.

Maanmittauslaitos toivookin maannomistajien ja kansalaisten osallistuvan jatkossa rajapyykkien tarkistamiseen. Apuna voisi käyttää matkapuhelimen paikannusta.

– Teknologia ei ole vielä niin pitkällä, että voisimme tarkistaa sijainnin niin tarkasti kuin on tarpeen. Uskomme kuitenkin, että muutamien vuosien päästä se olisi mahdollista, sanoo Pyykönen.