Suomen ylin syyttäjä: Ei kukaan tee vahingossa rikosta, kun lausuu kärjekkään mielipiteen – Tätä et saa sanoa ja 5 muuta pointtia sanan käytöstä

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen katsoo, että nykyiset sananvapautta säätelevät lait toimivat hyvin.

sananvapaus
Raija Toiviainen
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen katsoo, että mielipiteitä voi ilmaista kärjekkäästi.Jouni Immonen / Yle

Saako Suomessa enää sanoa ja kirjoittaa vapaasti mielipiteitään?

Tuleeko heti tuomio, jos esittää kärjekkään mielipiteen esimerkiksi maahanmuuttajista tai seksuaalivähemmistöön kuuluvista henkilöistä?

Keskustelu sananvapaudesta leimahti jälleen viime viikonloppuna, kun suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, että sananvapaus on kaventunut Suomessa.

Halla-aho totesi, että "väärien mielipiteiden ilmaisemisesta joutuu yhä useammin taloudellisten tai juridisten sanktioiden kohteeksi".

Samaan aikaan poliisit, syyttäjät ja tuomarit toivovat, että epäasialliseen sanan käyttöön puututaan nykyistä tiukemmin.

Nämä viranomaiset jättivät muutama viikko sitten oikeusministeriölle lakiesityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan niin sanottu maalittaminen pitäisi ottaa rikoslakiin, ja siitä pitäisi tulla rangaistava teko.

Mitä tästä kaikesta pohtii Suomen ylin syyttäjä, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen?

Hän on lain mukaan Suomen ainoa henkilö, joka voi nostaa syytteitä sananvapausrikoksista silloin, kun epäilty teko on tehty perinteisessä tiedostusvälineessä tai sosiaalisessa mediassa.

Kuusi kysymystä sananvapaudesta

1. Pitääkö nykyään pelätä, että jokaisesta kärjekkäästä mielipiteestä joutuu oikeuteen?

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että sananvapauden toteutumisesta on joidenkin toimesta tehty vaikeampaa kuin se todellisuudessa on.

Hyvin kärjekäskin arvostelu mistä tahansa yhteiskunnallisesta asiasta tai ilmiöstä on täysin sallittua.

Mielipiteitä täytyy voida ilmaista vahvasti.

Mutta kyllä jokainen tietää, milloin hän on ylittänyt sen rajan, että jonkun ryhmittymän ihmisarvoa loukataan ja suorastaan allennetaan.

2. Voiko sananvapausrikokseen syyllistyä vahingossa?

Ei voi.

Silloin kun ylitetään rikosoikeudellinen raja, henkilö on uhannut, solvannut, panetellut tai muulla tavalla halventanut jotain vähemmistöryhmään kuuluvaa henkilöä tai ryhmää.

Silloin kun tällaisesta teosta on tullut tuomio, teko on tehty aina tahallisesti.

Toisaalta meillä on ollut tapauksia, joissa henkilö on ajattelemattomuuttaan tullut tyhmästi kirjoittaneeksi tai sanoneeksi. Tällaiset tapaukset eivät ole johtaneet syytteeseen.

Ei kukaan tee vahingossa rikosta, kun hän esittää kärjekkään mielipiteen.

3. Mitä ei saa sanoa?

Lähtökohtana voi pitää sitä, miten jotain ilmiötä tai teemaa käsittelee.

Seuraavissa tilanteissa rikosoikeudellinen raja on ylitetty, eli näissä tilanteissa on syyllistytty rikokseen.

Vähemmistöryhmittymään kuuluvaa henkilöä tai henkilöitä on suoranaisesti uhattu.

On toivottu heidän kuolemaansa. On toivottu, että heitä pahoinpidellään ja kohdellaan kaltoin.

On sanottu, että kuulumalla esimerkiksi ihonvärin tai uskonnon perusteella johonkin ryhmään, nämä henkilöt ovat alempiarvoisia. Heitä on verrattu eläimiin.

Nämä ovat olleet hyvin selkeitä tapauksia.

4. Pitäisikö vihapuhe kirjata lakiin?

Uskoisin, että tulemme vallan hyvin toimeen tällä lainsäädännöllä, jolla nyt operoimme.

Nämä nykyiset säädökset auttavat meitä torjumaan tätä ilmiötä.

5. Pitäisikö niin sanottu maalittaminen olla rangaistava teko?

Se on ilmiö, mikä on voimistunut.

Kun henkilö joutuu esimerkiksi laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kohteeksi, nykylain mukaan uhrin on itse vaadittava rangaistusta näistä teoista.

Oikeusministeriölle tehty lakialoite toisi nämä rikokset virallisen syyttäjän alaiseksi silloin, kun uhrina on viranomainen tai yksityishenkilö, joka joutuu näiden rikosten uhriksi työtehtävänsä takia.

Tällainen laki vaatisi laajaa selvitystä. Toivon, että oikeusministeriö ryhtyisi sitä tekemään.

6. Millainen vastuu lain säätäjillä on sanan käytössä?

Poliittinen sananvapaus on erityisen suojattua sananvapauden kannalta.

Ja sen pitää olla sitä. On täysin selvää, että yhteiskunnallisista asioista, ongelmista vallankin, täytyy voida vapaasti puhua.

Se tarkoittaa sitä, että täytyy voida sietää ankaraa ja kärjekästäkin kritiikkiä.

Samanaikaisesti on sanottava, että sananvapaudellakin on rajansa.

Ei ole lainkaan samantekevää, miten todelliset yhteiskunnan mielipidevaikuttajat eli poliittiset toimijat sanaa käyttävät.

Heillä on suuri vastuu, että he eivät itse sanojensa käyttämisellä syyllisty epäasialliseen toimintaan ja jopa riko näitä sananvapauden rajoja.

Tee testi:

Testaa, tunnetko sananvapauden rajat: Mitä saa jakaa, ketä kuvata, saako poliisista tehdä parodiaa?