Viljelijä pitää ilmastopuhetta vouhotuksena ja toivoo monipuolisempaa keskustelua – tutkijan mukaan hänen puheissaan on myös perää

Sakari Peltolan ajatukset ilmastonmuutoksesta saivat suurta huomiota sosiaalisessa mediassa. Peltolan video on kerännyt Facebookissa yli 400 000 katselukertaa.

ilmastonmuutos
Maanviljelijä Sakari Peltola
Pyhtääläinen maanviljelijä Sakari Peltola.Antti-Jussi Korhonen

– Minä olen ihmetellyt aika paljon sitä, kun kuulee niin paljon näistä lehmien ilmastovaikutuksista ja punaisen lihan ja kaiken sellaisen. Se ihmetyttää minua aika paljon, Peltola aloittaa videonsa.

Maanviljelijä Sakari Peltola kävelee niitetyllä heinäpellollaan ja juttelee nauhoittavalle puhelimelle. Pyhtääläinen Peltola on paitsi maanviljelijä myös videobloggaaja. Hän avaa ajatuksiaan nettivideoillaan kärkkäästi, ja sai paljon huomiota kesäkuun lopulla Facebook-sivullaan julkaisemallaan videolla. Se alkoi levitä nopeasti.

Someilmiöksi nousseella videolla hän arvostelee karjankasvatuksen ympärillä käytävää ympäristökeskustelua.

– Minä kuten monet muutkin olen kyllästynyt tapaan, jolla tämän hetken yhteiskunnassa keskustellaan monista hyvin monimutkaisista tieteellisistä kysymyksistä, Peltola sanoo.

Video on kerännyt Facebookissa yli 400 000 katselukertaa alle kahdessa viikossa. Youtubessa (siirryt toiseen palveluun) videota on katsottu yli 18 000 kertaa. Peltolan mielestä videon suosio kertoo ilmastonmuutos- ja lihantuotantokeskustelun tarpeellisuudesta.

Peltolan toiveena on, että jatkossa keskustelu muuttuisi.

– Toivon keskustelun menevän asiallisempaan suuntaan. Jätettäisiin pois kaikki paniikki ja vouhottaminen.

Pyhtäällä Peltolan 60 hehtaarin tilalla laiduntaa ylämaankarjaa 30 pään verran.

Ylämaankarjan lehmä
Sakari Peltolalla on 30 pään ylämaankarjatila.Antti-Jussi Korhonen

Peltola puhuu maaperää uudistavan laidunnuksen puolesta. Siinä maaperää muokataan mahdollisimman vähän. Menetelmä edistää hänen mukaansa maan hiilensidontaa. Peltolan mielestä vastuullisella viljelyllä voidaan sitoa paljon hiiltä, mikä näkyisi myös lihakarjatalouksien hiilipäästöissä.

– Heinä kasvaa tässä, tosi pienellä panoksella. Jos maaperä on kunnossa ja heinän seassa on vaikka apilaa, se sitoo typpeä ilmasta. Kun on tarpeeksi typpeä, heinä voi kasvaa hyvin. Heinä sitoo hiilidioksidia, Peltola kertoo.

Viljelijä korostaa karjan maaperää parantavia vaikutuksia.

– Sinulla on eläin, eläin syö heinää, eläin tapetaan ja sinä syöt sen eläimen. Samalla kun eläin laiduntaa se lisää maan terveyttä, ellei ole ylilaidunnusta. Kaiken voi tehdä väärin, jos haluaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen suhtautuu väitteisiin varovaisemmin. Hän kuitenkin myöntää, että Peltolan puheissa on myös jonkin verran perää.

– Me tutkijat olemme varmaan vähän varovaisempia, kun puhutaan hiilensidonnan merkityksestä Suomen olosuhteissa kivennäismailla. Toki kyllä meidänkin pitkäaikaiset maaperäseurantamme sen osoittavat, että nurmituotannolla on etuja yksivuotisiin viljelykasveihin, Pulkkinen sanoo.

Tutkijan mukaan totta on myös, että nurmituotanto ehkäisee maaperän eroosiota ja parantaa maaperän kasvukuntoa.

Metaani on ongelma

Pulkkinen muistuttaa, että hiilenkierron lisäksi lihakarjatuotannon ilmastovaikutuksista puhuttaessa tulisi ottaa huomioon muutkin kasvihuonekaasut. Karjankasvatuksessa suuri osa metaanista syntyy nautaeläimen märehtiessä. Naudan pötsin mikrobit ja arkit tekevät vedystä ja hiilidioksidista metaania. Nauta hönkäilee suurimman osan metaanista ulos suun kautta.

– Eläinten ruuansulatuksesta syntyy metaania. Rehuntuotannossa käytettävien typpilannoitteiden ja lannan käytöstä syntyy myös typpioksiduulia. Nämä kaksi ovatkin nykytiedon valossa suurimmat tekijät, jotka johtavat lihakarjantuotannossa ilmastovaikutukseen.

Suosiota saaneella videollaan Peltola ei puhu metaanista. Viljelijä tiedostaa metaanikaasun aiheuttaman keskustelun. Hänen mukaansa asiasta kaivataan lisää tietoa.

– Metaanikysymys on monimutkainen. Metaania on ollut ympäristössä aina ja sitä ei tulla koskaan saamaan täysin sieltä pois, Peltola sanoo.

Peltola huomauttaa, että nautakarjantuotantoa enemmän metaania ilmaan pääsee muun muassa öljyntuotannosta.

– Ihmiset tulevat jatkossakin tarvitsemaan ruokaa. Melkein kaikesta muun tarpeellisuudesta voidaan keskustella, mutta ruokaa tarvitaan.

Tämän hetken tutkimustiedon mukaan sadan vuoden ajanjaksolle yhteismitallistettuna metaani on noin 35 kertaa voimakkaampaa kuin hiilidioksidi.

Vuonna 2017 Suomen metaanipäästöistä yli puolet tuli kotieläintuotannon päästöistä.

Maanviljelijä Sakari Peltola traktorin hytissä.
Sakari Peltola kuuntele yliopistoluentoja työnsä ohessa, muun muassa traktorihytissä.Antti-Jussi Korhonen

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen ajattelee, että ilmastovaikutuksia tulisi vähentää kaikilla sektoreilla. Pulkkinen pitää Suomen tasollakin maatalouden päästöjä merkittävinä.

– Siinäkin mielessä keskustelu näillä aloilla on tervetullutta.

Pulkkisen mukaan ilmastopäästöjen lisäksi pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja, kun aletaan puhua tuotannon kehittämisestä.

– Ympäristövaikutusten lisäksi kokonaisvastuullisuuden nimissä pitää muun muassa ajatella kuinka paljon, miten tuotettua ja minkälaista ruokaa meillä on tulevaisuudessa mahdollisuus tuottaa Suomessa, Pulkkinen sanoo.

Pulkkinen tarkoittaa, että jos ajatellaan vain kotimaisen maatalouden ympäristövaikutusten vähentämistä, on riskinä, että tuotantoa ja sen myötä myös ympäristövaikutuksia siirtyy ulkomaille. Hänen mukaansa ulkomailla tuotettu ruoka ei ole todennäköisesti ainakaan kotimaista tuotantoa vastuullisempaa.

– Meillä on vastuumme myös globaalin ruokaturvan nimissä. Jos kaikki rupeaisivat vegaaneiksi ja kuluttaisivat vain ulkomailla tuotettua ruokaa, se tuskin veisi globaalisti ympäristövaikutuksia yhtään parempaan suuntaan, Pulkkinen sanoo.

Opiskelua traktorin hytissä

Peltola on koulutukseltaan puutarhuri. Hän on omien sanojensa mukaan kiinnostunut laaja-alaisesti kaikesta. Hän on itsenäisesti perehtynyt muun muassa ympäristö-, ravitsemustieteitä, biologiaa ja psykologiaa käsitteleviin aineistoihin.

Peltola kertoo, että hänen tavoitteena on yksinkertaistaa lihakarjatalouden ympärillä käytävää keskustelua ymmärrettävään muotoon.

– Joitain asioita on mahdollista kertoa yksinkertaisemmin. Metaaniongelma ei tosin ole yksi niistä, Peltola sanoo.

Nettivideoiden tekemistä Peltola on aikeissa jatkaa. Peltola kertoo tekevänsä videoita, koska pitää asioiden pohdiskelusta.

– Tykkään itse ajatella asioita ja tutkia niitä. Itsensä ilmaisu on yksi tapa kehittää omaa ajatteluaan.

Tiedon keräämisen Peltola suorittaa oman työnsä ohessa. Yliopistoluentoja Peltola kuuntelee Youtubesta. Päivän aikana Peltola saattaa kuunnella kolmesta kuuteen tuntia luentoja istuen samalla päivätöissään traktorin hytissä.

– Englanninkielistä aineistoa on tarjolla paljon. Harvardin ja MIT-yliopiston professorien näkemyksiä pääsee kuulemaan helposti. Kuuntelen niitä, koska tieteeseen pohjautuva keskustelu kiinnostaa minua, Peltola sanoo.

Toiveena rauhallisempi keskustelu

Sakari Peltola ajattelee, että suomalaiset viljelijät ovat valveutuneita ympäristöasioissa.

Uskotko, että maanviljelijät ennättävät ajattelemaan ympäristöä edistäviä ratkaisuja omien kiireidensä keskellä?

– Se on hyvä kysymys. Luulen että enemmän kyse on valinnasta. Aina voi tulla taloudellisia paineita, jotka voivat työntää viljelijän tuotantomuotoon joka ei välttämättä ole hänen itsensä mielestä paras.

Maanviljelijä Sakari Peltola
Sakari Peltola toivoo, että keskustelu maanviljelyn ympäristövaikutuksista muuttuisi rauhallisempaan suuntaan.Antti-Jussi Korhonen