Pääsiäissuklaata kesähelteellä – Saksassa kytee hävikkiruokabuumi, jossa hyvä ruoka halutaan pelastaa roskikselta

Saksalainen Raphael Fellmer eli pitkään ilman rahaa, mutta nyt hän rakentaa hävikkiruokaa myyvää kauppaketjua.

ruokahävikki
Ruokakauppias Raphael Fellmer
Raphael Fellmer on perustanut hävikkiruokaa myyviä Sirplus-kauppoja Berliiniin. Ennen sitä hän eli pitkään ilman rahaa. Anna Saraste / Yle

BERLIINI Ruokakauppias Raphael Fellmer viittoilee kohti tummanpunaiseksi muuttuneita marjoja.

– Kuten mansikoista näkyy, osa vihanneksista ja hedelmistä on nähnyt parempia päiviä, Fellmer kertoo.

Vieressä hyllyllä on kypsiä mangoja, jotka tuoksuvat ovelle asti.

– Puolet maatalouden tuotteista ei koskaan päädy kauppoihin, koska ne eivät täytä laatuvaatimuksia, kauppias jatkaa.

Hän näyttää vähän tummuneita, mutta syötävän näköisiä porkkanoita. Niitä saa ostaa puolet halvemmalla kuin tavallisesta ruokakaupasta.

Fellmerin kaupassa Berliinissä myydään parasta ennen -päiväyksen ylittäneitä tuotteita. Hän perusti ensimmäisen Sirplus-kauppansa vuonna 2017 Berliinin Steglitziin. Nyt liikkeitä on jo kolme.

Yrittäjän unelma on saada sellainen kaikkiin isompiin saksalaiskaupunkeihin.

Ihmisten kasvanut ilmastohuoli näkyy Saksassa buumina hävikkiruoan pelastamisessa.

Raphael Fellmer
Raphael Fellmerin hävikkiruokakaupassa myytiin kesäkuussa pääsiäissuklaata, joka ei enää kelvannut tavallisten kauppojen hyllyille. Anna Saraste / Yle

Verraten uusi tulokas Berliinissä on myös Too Good To Go -yritys, jonka sovelluksen kautta kuluttajat voivat ostaa halvalla ravintoloiden ylijäämäannoksia.

Parissa vuodessa sovellusta on alkanut käyttää 3 000 ravintolaa 400 saksalaiskaupungissa. Kasvu jatkuu edelleen.

– Kuluttajat pitävät siitä, että tarjoamme ongelman kuvailun lisäksi selkeän ratkaisun, jolla he voivat vaikuttaa hävikkiruoan torjuntaan, yrityksen viestintävastaava ** **Lienert sanoo.

Viiden vuoden rahalakko sai aloittamaan ruoanpelastamisen

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Raphael Fellmer tunnettiin Saksassa miehenä, joka eli viisi vuotta ilman rahaa. Hän kirjoitti aiheesta kirjan ja esiintyi televisio-ohjelmissa.

Mies eli roskakoreista löytämällään ruoalla ja nukkui kavereiden sohvilla.

Fellmer perusti kavereidensa kanssa kymmenen vuotta sitten ruoanpelastusryhmän, joka kauppojen luvalla kävi läpi pois heitettäväksi tarkoitettua ruokaa. Nykyään liikkeessä on mukana yli 50 000 aktiivia Saksassa.

Fellmer halusi tehdä hävikkiruoan hyödyntämistä entistä helpompaa ihmisille.

– Vain harvoilla on aikaa olla puoliltapäivin jonkin kaupan takahuoneessa lajittelemassa tuotteita parin tunnin ajan, Fellmer kuvailee.

Pääsiäissuklaata
Sesonkituotteet päätyvät helposti kaatopaikalle, vaikka ne olisivat vielä hyviä syötäväksi. Anna Saraste / Yle

Hän perusti rahalakkovuosinaan perheen. Kahden aikuisen ja kahden lapsen elättäminen rahatta alkoi käydä tukalaksi. Yöpaikkojakaan ei löytynyt enää yhtä helposti.

Oli aika hakeutua töihin.

– Mietin, mitä osaan ja mistä voisin tehdä itselleni ammatin. Idea hävikkiruokaa tarjoavasta kaupasta syntyi siitä.

Nyt yrittäjälle on kertynyt puoli miljoonaa euroa velkaa. Hän laskee, että Sirplus alkaa olla tuottoisa parin vuoden kuluttua.

– Olihan se aika hurjaa siirtyä ilman rahaa elämisestä velalliseksi.

Viime vuoden jalkapallosipsejä

Sirplusin hyllyiltä löytyy paljon tuttuja tuotteita. Hedelmien ja vihannesten jälkeen on aamiaisosasto, josta löytyy puuroja, muroja sekä soija- ja kauramaitoa.

Kaupan perällä törmää yllättäen pääsiäissuklaaseen, mikä tuntuu oudolta keskellä kuumimpia kesähelteitä.

– Kaikki tuotteet ovat edelleen syötäviä, mutta jotkut sesonkierät eivät yksinkertaisesti enää sovi tavallisiin kauppoihin, yrittäjä kuvailee.

Fellmer osoittaa parin hyllyn päästä löytyviä sipsejä, joissa mainostetaan jalkapallon maailmanmestaruuskisoja – siis vuoden 2018 miesten kilpailuja.

Jalkapallosipsejä
Hävikkiruokakaupassa myytiin vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen perunalastuja. Anna Saraste / Yle

Toki hävikkiruokaa hyödyntäviä yrityksiä löytyi Berliinistä ennen Sirplus-kauppojakin.

Pienempi Snackfox-yritys esimerkiksi tarjoaa perheille ja yrityksille huokeaan hintaan yllätyspaketteja, joihin on kerätty välipaloja, suklaata ja karkkeja. Nekin ovat usein menneen sesongin tavaraa.

Niin kutsuttu Tafel-järjestö taas ottaa kaupoilta lahjoituksina vastaan parasta ennen -päiväystä lähestyviä tuotteita, joita se jakaa työttömyystukea tai muita valtion vähätuloisille tarkoitettuja tukia saaville.

Parasta ennen ei tarkoita syömäkelpoisuutta

Maailmanlaajuisesti hävikkiruokaa syntyy vuosittain 1,3 miljardia tonnia. Maailman ruokaohjelman FAO:n mukaan se on kolmasosa kaikesta tuotetusta ruoasta.

Vaikka yhä harvempi maapallon 7,6 miljardista asukkaasta näkee nälkää, kymmenen prosenttia ihmisistä oli edelleen aliravittuja vuonna 2016.

Hävikkiruoka kiihdyttää myös ilmastonmuutosta, sillä se aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. FAO:n mukaan kaupat heittävät ruokaa pois liioiteltujen laatuvaatimusten vuoksi.

Fellmerin mukaan monille on epäselvää, miten parasta ennen -päiväyksiin tulisi suhtautua. Näin on, vaikka Sirplus-kaupoissa vierailevat asiakkaat ovat jo valmiiksi ympäristötietoisia.

Nuoria vierailulla hävikkiruokakaupoissa
Koululaisryhmät käyvät kierroksilla hävikkiruokaa myyvissä Sirplus-kaupoissa. Anna Saraste / Yle

Viimeinen käyttöpäivä -pakkausmerkintä tarkoittaa, ettei tuotetta saa käyttää päiväyksen jälkeen. Parasta ennen -teksti puolestaan merkitsee pitkälti käyttösuositusta, jonka jälkeen ruoan syömiskelpoisuutta voi arvioida itse aistinvaraisesti.

Sirplus-kaupoissa vierailee koululais- ja opiskelijaryhmiä, joiden kanssa työntekijät keskustelevat ruoan käyttökelpoisuudesta.

– Kouluissa pitäisi opettaa nykyistä enemmän, mistä ruoka tulee ja miten paljon vaivaa ruoan kasvattaminen ja kuljettaminen vaatii, Fellmer sanoo.

Ilmastokeskustelu on ruokkinut hävikkiruokabuumia

Berliinin bussi- ja metropysäkeillä on mainostettu näyttävästi Too Good To Go -älypuhelinsovellusta. Tanskassa kehitetyn sovelluksen nimi tarkoittaa suomeksi liian hyvää pois heitettäväksi.

Sovellus näyttää kartalla ravintolat ja niiden tarjoamat hävikkiruoka-annokset, jotka on haettava vielä saman päivän aikana. Sushiannoksen hinta sovelluksessa on noin kolme euroa, sämpylät voi hakea lähileipomosta sulkemisaikaan eurolla.

– Kasvamme tällä hetkellä nopeaa tahtia, varmasti myös siksi, koska aihe on yhteiskunnassa näkyvästi esillä, yrityksen viestintävastaava Franziska Lienert sanoo.

Näkyvyydellä hän viittaa muun muassa koululaisten Fridays for future -mielenosoituksiin ja Saksan vihreiden vaalivoittoon toukokuun eurovaaleissa.

Vastuu hävikkiruoan torjumisesta on Lienertin mielestä ennen kaikkea kuluttajilla, sillä puolet hävikkiruoasta syntyy kotitalouksissa.

Nuoret saksalaiset ilmastolakkoilijat osoittivat mieltään
Nuoret saksalaiset ilmastolakkoilijat osoittivat kesäkuun lopussa mieltään Saksan parlamenttitalon edessä pääkaupungissa Berliinissä. Clemens Bilan / EPA

Suuret kaupat lahjoituspakkoon?

Saksassa poliitikotkin ovat antaneet varovaisia lupauksia hävikkiruoan vähentämisestä. Esimerkiksi liittokansleri Angela Merkelin hallitus on esitellyt strategian, jolla Saksa puolittaisi hävikkiruoan määrän vuoteen 2030.

Saksassa syntyy arviolta 18 miljoonaa tonnia hävikkiruokaa vuodessa.

Lienertin mukaan tarvitaan vielä enemmän laissa määriteltyjä toimia, jotta hävikkiruokaa onnistuttaisiin vähentämään tuntuvasti.

Kesäkuun alussa Too Good To Go, Sirplus ja joukko muita hävikkiruoan torjuntaan keskittyviä yrityksiä julkaisi saksalaisille parlamentaarikoille suunnatun avoimen kirjeen, jossa ne vaativat muun muassa suuria ruokakauppoja lahjoittamaan hävikkiruokansa pois heittämisen sijaan.

Lahjoitukset menisivät voittoa tavoittelemattomille hyväntekeväisyysjärjestöille.

Esimerkiksi Ranskassa ruokajätteen tuottaminen on ollut kiellettyä yli 400 neliömetrin kokoisille kaupoille vuodesta 2016. Ruoka on jaettava eteenpäin hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille. Myös Italiassa ja Britanniassa on keskusteltu vastaavasta lainsäädännöstä.

– Toivomme myös, että poliitikot antaisivat tutkimukselle enemmän varoja parasta ennen -päiväyksien tutkimiseen, Lienert jatkaa.

Raphael Fellmerille uudet sovellukset ja kaupat tarjoavat keskivertokuluttajalle salonkikelpoisen tavan tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

– Lopulta on kyse siitä, että meidän on elettävä nykyistä kestävämmin lapsenlapsiamme ja tulevia sukupolvia ajatellen, yrittäjä uskoo.

Lisää aiheesta:

Hävikkiruokapalvelut kasvattavat suosiotaan – 25-vuotias opiskelija säästänyt palveluiden avulla jo 500 euroa

Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

Ruokahävikkiä suitsitaan koko Euroopassa