Ilouutinen velallisille: Ekonomistit arvioivat EKP:n uuden pääjohtajan pitävän korot alhaalla – 4 kysymystä EU:n rahapolitiikan tulevaisuudesta

Ranskalainen Christine Lagarde aloittaa Euroopan keskuspankin pääjohtajana syksyllä.

Euroopan keskuspankki
Christine Lagarde
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde nousee ensimmäisenä naisena Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. John Thys / AFP

EU-valtioiden johtajat sopivat tiistaina Brysselissä, osana ykkösvirkojen nimityspakettia, että ranskalainen Christine Lagarde nousee Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi syksyllä Mario Draghin jälkeen. Lagarde on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja ja entinen Ranskan valtiovarainministeri. Hänellä ei ole entuudestaan keskuspankkikokemusta. Hän on juristi ja konservatiivi.

Millainen pääjohtaja Lagardesta saadaan?

– Lagarde on keskitien kulkija. Hän on kapellimestari, jolla voi keskuspankissa olla hyvinkin rakentava rooli. Ulkopuolelta tulevana hän voi vetää tällaista roolia, ja se voi olla etu, sanoo Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Heiskasen mukaan Lagarde ymmärtää molempia, sekä Etelä- että Pohjois-Euroopan kantoja.

– Suomen kannalta Lagarde on neutraali valinta.

 Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen pitää Lagardea neutraalina valintana Suomen kannalta. Yle

Pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbanken Suomesta pitää Lagardea erinomaisena verkostoitujana. Tiukoissa tilanteissa ratkaisua edistää, että tuntee henkilökohtaisesti kaikki Euroopan ykköspolitiikot.

– Hän on kylmähermoinen ihminen, kanttia riittää, ollut tiukoissa paikoissa. Tärkein asia on, että hän ei edusta tiukkaa saksalaistyylistä linjaa, vaan Draghin tapaista linjaa, Helenius arvioi.

– Luulen, että hän pärjää, sillä hänellä on eteläisemmän porukan tuki.

Tiina Helenius
Tiina Heleniuksen mielestä Lagarden nimityksessä haiskahtaa Ranskan ja Saksan keskinäinen sulle-mulle -politiikka. Mikko Tuomikoski / Yle

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvaa Lagardea sanoilla energinen, johtaja-ainesta, osaa puhua hyvin.

– Lagarde ei ole äärimmäisen tiukan linjan ihminen. Hän kannattaa sääntöjä, mutta on valmis kompromisseihin. Ei saksalaistyylinen, vaan pragmaattinen (hyötyä ja tuloksia korostava), Kuoppamäki luonnehtii.

Pasi Kuoppamäki
Pasi Kuoppamäen mukaan Lagarde kannattaa sääntöpohjaisuutta, mutta on valmis kompromisseihin. Mesut Turan / Lehtikuva

Mikä muuttuu väistyvään pääjohtajaan, italialaiseen Mario Draghiin verrattuna?

– Mikään ei muutu ainakaan alkuvaiheessa rahapolitiikassa, Kuoppamäki toteaa.

OP:n Heiskasen mukaan Draghi nähtiin kohtalaisen löysän rahapolitiikan ystävänä ja markkinoiden tuntijana, joka ymmärsi markkinoiden tuntoja.

– Lagardesta ei vielä tiedetä, hän ehkä asemoituu keskitien kulkijaksi, Heiskanen aprikoi.

Koivun mukaan Lagarden viranhoitoa on vaikea arvioda etukäteen.

– Draghia pidettiin etukäteen koronnostajana, mutta olikin ihan jotain muuta. Luottaisin siihen, että pääjohtajalta edellytetään mielikuvitusta ja rohkeutta, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.

Tuuli Koivu
Tuuli Koivun mukaan Mario Draghi toimi virassaan osin toisin kuin etukäteen odotettiin. Yle

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle ja koroille?

– Rahapolitikassa Lagarde ei muuta Draghin linjaa. Mikään ei muutu suomalaisen asuntovelallisen kannalta, Helenius sanoo.

Heiskasenkin mielestä suomalaiset voivat jatkaa rauhassa, sillä korko-odotukset ovat hyvin matalat seuraavan vuoden ajan.

– Draghi on paaluttanut kannat kesään 2020 saakka. Todennäköisesti linja säilyy, Heiskanen sanoo.

– Pitää muistaa, että siellä on iso neuvosto takana, yksi ihminen ei isoa laivaa käännä, Koivu muistuttaa.

Kuoppamäen mukaan Lagarde voi ajaa matalia korkoja, mutta ajaa samalla sääntöperäistä finanssipolitiikkaa, mikä miellyttää suomalaisia.

– Korot ovat ja pysyvät alhaalla pitkään, vähintään 2-3 vuotta ainakin, ehkä pidempäänkin, Kuoppamäki sanoo.

Miksi suomalaisnimet Erkki Liikanen ja Olli Rehn jäivät nimityspaketin ulkopuolelle?

– Se oli osa isompaa peliä, jossa Saksa ja Ranska jakoivat tärkeimmät paikat sulle-mulle -periaatteella. Siltä se haiskahtaa, Helenius sanoo.

EKP-viran ohella Brysselissä päätettiin tiistaina kolmesta muusta kärkivirasta. Saksan puolustusministeri ja liittokansleri Angela Merkelin puoluetoveri, konservatiivien Ursula von der Leyen nousee uudeksi EU-komission puheenjohtajaksi.

EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi tulee Espanjan sosialistinen ulkoministeri Josep Borrell. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nousee Belgian keskustaliberaali pääministeri Charles Michel.

Lue myös:

Maratonkokous tuotti kompromissin: saksalainen Ursula von der Leyen EU-komission puheenjohtajaksi – Suomi ei saanutkaan EKP:n johtajuutta

Analyysi: EU:n pudotuspeli tuotti yllättävän tuloksen – unioni käänsi kelloa 1980-luvulle

EU-komissaari Jyrki Katainen: Olen aina ihaillut Euroopan keskuspankkiin valittua Christine Lagardea