Merikotka pesii Pohjois-Savossa jo toisena kesänä peräkkäin – sukupuuton partaalta pelastettu laji leviää sisämaahan

Merikotka oli vielä neljä vuosikymmentä sitten sukupuuttoon kuoleva “lentävä ongelmajäte”.

petolinnut
Merikotka ja varis Loviisan edustalla.
Merikotka pärjää WWF:n Heikki Lokin mukaan monenlaisissa ympäristöissä, jopa kaukana vedestä.Juha Metso / AOP

Merikotka, Suomen suurin petolintu, pesii Pohjois-Savossa jo toista vuotta. Nilakka-järven saaresta viime kesänä löydetty pesä oli ensimmäinen maakunnan alueella tehty merikotkahavainto. Merikotka pesii samassa pesässä myös tänä kesänä.

Merikotkan siirtyminen pesimään sisämaahan on osoitus kannan hyvästä tilasta.

– Kyllä se kertoo siitä, että merikotkia on yhä enemmän. Asuinpiirit laajenevat, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki vahvistaa.

Pesän poikasluku on kasvanut viime kesän yhdestä poikasesta kahteen. Savon Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)
rengastustyössä mukana ollut lintuharrastaja Tapio Osala kertoo poikasten olevan jo lähes täysikasvuisia. Painoa on 4,3 kiloa ja siipimitta 46–50 senttimetriä.

Lintu on pesintäaikaan erityisen arka häirinnälle.

Itämeren tilan indikaattori

Merikotkan pelastamista sanotaan usein esimerkiksi onnistuneesta suomalaisesta luonnonsuojelusta. 1970-luvun alussa laji oli Suomessa sukupuuton partaalla. Merikotkia uhkasivat ympäristömyrkyt ja ihmisten vaino.

Vuonna 1975 merikotkan poikasia kuoriutui vain neljä, kun nykyään vuosittainen syntyneiden poikasten määrä on noin 450 (siirryt toiseen palveluun).

– Petolintuja vainottiin yleisesti, on vaikea sanoa miksi. Itämeri oli maailman myrkyllisin meri 1960-luvulta eteenpäin. Se teki linnuista lisääntymiskyvyttömiä ja ohensi munien kuorta, Lokki kertoo.

Merikotka on toiminut omanlaisenaan indikaattorina Itämeren tilasta, koska laji reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyihin. Merikotkaa kutsuttiin Heikki Lokkin mukaan pahimpina aikoina lentäväksi ongelmajätteeksi.

Vuosikymmeniä jatkuneen suojelutyön jälkeen merikotkan tila muutettiin uhanalaisesta elinvoimaiseksi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2019.