1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Analyysi: EU:n pudotuspeli tuotti yllättävän tuloksen – unioni käänsi kelloa 1980-luvulle 

Nimityspaketti oli Länsi-Euroopan diili. EU-kriitikoille annettiin näpäytys, kirjoittaa EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Ursula von der Leyen
Saksalainen Ursula Von der Leyen on ehdolla EU-komission puheenjohtajaksi.FriedmannVogel / EPA

Kolme päivää sitten näytti siltä, että Euroopan unioni on ajautumassa todelliseen instituutioiden väliseen sotaan. Jäsenmaiden johtajat istuivat huippukokouspöytään etsimään unionille uudet henkilöt huippuvirkoihin.

Euroopan parlamentti vaati jäsenmaita kunnioittamaan toukokuun EU-vaalien tulosta ja käyttämään puolueryhmien kärkiehdokkaita nimityksissä.

Kahden päivän ja yön pudotuspeli tuotti yllättävän tuloksen.

Unionin merkittävimpään virkaan, EU-komission puheenjohtajaksi esitetään parlamentin hyväksyttäväksi saksalaista liittovaltion kannattajaa Ursula von der Leyeniä, jonka unelma on Euroopan Yhdysvallat.

Parlamentti äänestää von der Leyenin nimityksestä heinäkuun puolivälissä Strasbourgissa.

Von der Leyen on toiminut kaikissa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin hallituksissa, viimeksi puolustusministerinä.

EU-näkemyksissään hän kuitenkin poikkeaa selvästi Merkelistä. Liittokansleri kannattaa unionia, jossa valta on Eurooppa-neuvostolla eli jäsenmailla.

Kun sopu syntyy, se syntyy Saksan ja Ranskan akselilla

Liittokansleri Merkel näytti neuvottelujen alussa heikolta ja menneen talven johtajalta.

Merkel neuvotteli paketin, jossa komission johtoon olisikin noussut vaalituloksen vastaisesti sosialidemokraatti. Ratkaisu heitettiin kuitenkin roskakoriin. Saksalainen Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokaskandidaatti uhrattiin heti – Manfred Weberin nimi ei käynyt kenenkään huulilla kertaakaan.

Kun nimirulettia pyöritettiin kaksi päivää ja yötä, pallo kilahti silti Saksan ruutuun.

Emmanuel Macron ja Angela Merkel
Sopu syntyy EU:ssa usein Ranskan ja Saksan johdolla. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel osallituivat kesäkuun lopussa G20-maiden kokoukseen Japanin Osakassa. Franck Robichon / EPA

Ei voi varmuudella tietää, oliko tällainen pudotuspeli Merkelin tavoite, mutta se on hivelevä ajatus. Merkel osaa valtapelin.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi kokouksen jälkeen lehdistötilaisuudessaan: Kun sopu syntyy, se löytyy Ranska-Saksa-akselilla.

Von der Leyen kannattaa EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja sehän sopii Macronille.

Hiipiikö politiikka Euroopan keskuspankkiin?

Henkilövalintojen lopputulemaa on hehkutettu Ranskan voittona. Euroopan keskuspankin johtoon nousee ranskalainen Christine Lagarde. Hän on Ranskan entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja.

Lagarde on laajasti arvostettu ja luotettu poliitikko. Hän kuuluu myös Merkelin suosikkeihin.

IMF:n pääjohtajana Lagarde on pitänyt vahvasti talouden tervehdyttämistoimista kiinni sekä Euroopan että ulkopuolisten maiden pyytäessä rahoitusapua.

Lagardella ei ole taloustieteellistä koulutusta, eikä kokemusta rahapolitiikasta. Sen korvaa pitkä kokemus politiikassa.

Hänen nimityksensä myötä Euroopan unioni luopui periaatteesta, jonka mukaan keskuspankin pääjohtajan tulee olla pankkimaailman ammattilainen. Politiikka hiipii Euroopan keskuspankkiin.

Christine Lagarde
Christine Lagarde nimitettiin EKP:n johtoon. John Thys / AFP

Lagarde on supliikki poliitikko ja kyvykäs kääntämään jäsenmaiden johtajien päät tarvittaessa. Suuret rahapoliittiset visiot saattavat tulla keskuspankin muilta jäseniltä.

Ja visioita EKP:ltä odotetaan. Uutta eurokriisiä on povattu jo jonkin aikaa. Sen voi käynnistää kauppasota yhdysvaltojen kanssa, brexit tai vaikkapa talousvaikeuksissa kamppaileva Italia. Joka tapauksessa EKP:ltä toivotaan aktiivisempaa roolia.

Ehkä Lagarde saa Saksankin vihdoin tuhlaamaan ylijäämäänsä, jotta talouteen saadaan vauhtia.

Ulkopoliittinen edustaja Kataloniasta on ovela veto Espanjalta

Huippuvirkojen nimityksillä tehdään myös jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaa.

EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi on nousemassa Espanjan Kataloniasta kotoisin oleva sosialisti Josep Borrell. Valinta on sisäpoliittisesti ovela veto pääministeri Pedro Sánchezilta. Nimitys saattaa nimittäin helpottaa Katalonia-kriisiä.

Borrell on Espanjan ulkoministeri ja Euroopan parlamentin entinen puhemies.

Eurooppa-neuvoston johtoon esitetty Charles Michel jatkaa taas edeltäjiensä perinnettä, jossa puheenjohtajalta edellytetään kykyä ohjata erimielisyydet yksimielisyyteen diplomaattisesti. Väistyvä Belgian liberaali pääministeri on sellainen.

Nimityspaketti oli näpäytys EU-kriittisille

Naiset nousivat ensi kertaa sekä komission että Euroopan keskuspankin johtoon.

Saksa ja Ranska ovat palanneet kulisseista johtotehtäviin. Perinteiset poliittiset voimat eli keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto hallitsevat yhä.

Itäisen Euroopan EU-arvoja polkevat jäsenmaat eivät saaneet mitään. Lisäksi EU-parlamentti näytti kaapin paikan Italian eu-kriittiselle ja populistiselle hallitukselle valitsemalla puhemiehekseen italialaisen demarin, David Sassolin.

Nimitysten takaa löytyvät Saksa, Ranska, Espanja, Belgia ja Italia. Ollaan melkein EU:n perustajajäsenissä. Espanja nostaa porukan sentään 1980-luvulle, jolloin jäsenmäärä kasvoi kahteentoista.

Ryhmä on ajalta ennen unionin laajentumista. Kaikki ovat myös euromaita. Nimityspaketti on Länsi-Euroopan diili.

Kaiken voi tulkita niinkin, että tässä turvataan EU:n perusperiaatteiden jatkumoa. Niitä ovat integraatiomyönteisyys, perusoikeuksien kunnioittaminen ja yhteistyön tärkeys.

Se on rivien välistä näpäytys EU-kriittisille voimille: Jäsenvaltiot ovat hypänneet kaikki EU-junaan vapaaehtoisesti. Unionia ei hajoteta, vaan kehitetään.

Tässä voi piillä myös Merkelin testamentti Euroopan puolustajana.

Ja vielä huomio. Kärkiehdokasmenettely komission johtoon taidettiin nyt haudata. Valta istuu Eurooppa-neuvostossa eli jäsenmaiden käsissä.

Lue lisää:

Maratonkokous tuotti kompromissin: saksalainen Ursula von der Leyen EU-komission puheenjohtajaksi – Suomi ei saanutkaan EKP:n johtajuutta

Puhemiehen nuija siirtyi demareille Euroopan parlamentissa

EU-komissaari Jyrki Katainen: Olen aina ihaillut Euroopan keskuspankkiin valittua Christine Lagardea

Lue seuraavaksi