Rahat likoon Hinauspalvelu Ruuskasen autohallin puolesta? Kansalta heltiävä joukkorahoitus pelastaa monen yrityksen tulevaisuuden

Kun pankkien rahahanat kiristyvät, joukkorahoittajille ja minisijoittajille avautuu uusia mahdollisuuksia.

joukkorahoitus
Pekka Myyryläinen ottaa hinausauton kyydistä autonromun
Hinausautoyhtiö H24-Palvelut sai ostettua autohallin joukkorahoituksen turvin. Lainasta maksetaan kovaa korkoa, mutta edullisempaan pankkilainaan yhtiön vakuudet eivät olisi riittäneet.Marko Melto / Yle

Heikki Rantalaihon hinausautoyritys H24-Palvelut laittoi vuoden vaihteessa paljon peliin.

Yritys osti Tampereelta Hinauspalvelu Ruuskasen. Kaupassa tuli mukana yhdeksän hinausautoa, kymmenen uutta työntekijää ja miljoona euroa lisää liikevaihtoa.

Iso juttu pienelle yritykselle.

– Laajentumista oli puntaroitu toista vuotta. Hienoa, että nyt päästiin eteenpäin.

Kaupan jälkeen piti vielä raapia kokoon puoli miljoonaa euroa vuokratun autohallin ostamiseksi kasvaneen firman omaksi.

Toimitusjohtaja Rantalaiho marssi pankkiin, jossa näytettiin hankkeelle vihreää valoa. Myös pankin mielestä oli järkevää, että Rantalaiho ostaisi Ylöjärveltä hallin, josta maksettiin koko ajan kovaa vuokraa.

Sitten tuli se pankin "mutta".

Heikki Rantalaiho
Lomakaudella kesäautot ovat liikkeellä ja ihmiset liikkuvat kummallisiin aikoihin, sanoo hinauspalveluyhtiö H24:n toimitusjohtaja Heikki Rantalaiho. Hänen mukaansa hinattavaa riittää yötä päivää.Marko Melto / Yle

Tiukentuneen sääntelyn takia pankkien kannattaa myöntää lainaa firmalle, jolla on tarjota vastineeksi jämerät vakuudet. Monelta pieneltä tai kasvavalta yritykseltä riittäviä vakuuksia ei löydy – eikä löytynyt Rantalaiholtakaan.

Pankki ohjasi joukkorahoitusluukulle

Rantalaihon tarvitsemasta 500 000 eurosta Säästöpankki lupasi vain 350 000. Loppusumma pitäisi hakea joukkorahoitusyhtiö Fundulta, jonka kanssa pankki on tehnyt yhteistyötä viime kesästä lähtien.

Pankista vakuuksia vastaan saadun lainarahan korko liikkuu 2–4 prosentin tuntumissa. Se on aivan eri luokkaa, kuin ilman vakuuksia joukkorahoituksella saatu Fundun laina.

Rantalaiho myöntää, että joukkorahoituksen noin kymmenen prosentin korko hirvitti.

– Onhan hinta ihan eri, kuin vakuudellisella lainalla. Mutta toisaalta korko vastaa vain muutaman kuukauden vuokraa, hän laskee.

Rantalaiho maksaa koron mukisematta, sillä ilman lainaa autohallin hankinta olisi viivästynyt ja pahimmassa tapauksessa toinen yrittäjä olisi napannut Ylöjärven autohallin Rantalaihon nenän edestä.

Rantalaiho olisi voinut raapia vakuuksia myös panttaamalla esimerkiksi kotitalonsa, mutta nyt siihen vaihtoehtoon ei täytynyt turvautua.

Unelma oman yrityksen kehittämisestä on taas askeleen lähempänä.

Luvassa yhä kiristyvää

Säästöpankissa uskotaan, että tulevaisuudessa pienten yritysten rahoitus on yhä useammin yhdistelmä pankkilainaa ja "vaihtoehtoista rahoitusta" eli käytännössä joukkorahoitusta.

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari Suutarin mukaan joukkorahoituksesta ei tule koskaan pääasiallista rahoituskanavaa suomalaisyrityksille, mutta pienten yritysten kohdalla sen osuus ja välillinen merkitys kasvaa.

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari Suutari
Yritysten kasvu nopeutuu, kun niiden ei täydy viivyttää hankkeita vakuuksien keräämisellä, sanoo Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari SuutariJouni Immonen / Yle

– Jos kehitys kulkee oikein nopeasti, osuus voi olla pienillä ja mikroyrityksillä muutamia tai ehkä kymmenen prosenttia.

Mutta Suutari korostaa, että ei-pankkirahoituksella voi olla suurempi merkitys kuin euroja katsoessa voisi olettaa.

– Usein joukkorahoitus on vain osa rahoitusta ja se voi mahdollistaa enemmän yrityksen kasvua kuin miltä euroina mitattuna näyttää.

Ylöjärven autohalli kuvastaa hyvin sitä, miten kasvava yritys saa tukevaa maata jalkojen alle.

Omaksi hankittu halli on juuri sitä, mikä toimii hyvin vakuutena, kun firma koputtaa seuraavan kerran pankin ovelle. Seuraava laina siis irtoaa todennäköisesti halvemmalla. Firman kasvunäkymät kirkastuvat.

Pankkien rahahana tiukemmalle

Joukkorahoituksen kasvua tukee se, että pankkisääntelyn oletetaan kiristävän pankkien rahahanoja edelleen.

Vuonna 2024 tulevat voimaan uudet Basel IV -säännöt, jotka kaventavat entisestään pankkien omaa sanaa luottoriskien laskemisessa.

Pankeissa tuskaillaan tihenevää pykäläviidakkoa, mutta esimerkiksi joukkorahoitusyhtiö Fundulle se on oikeastaan elinehto.

– Pankkien kiristyvä sääntely luo meille markkinaraon, myöntää empimättä Fundun toimitusjohtaja Lasse Vuola.

Lasse Vuola, Fundu
Fundun toimitusjohtaja Lasse Vuolan mukaan joukkorahoitus on hyvä keino tukea suomalaisten yritysten kasvua. Hän muistuttaa, että rahoittajan riskiä voidaan hallita hajauttamalla. Jari Kovalainen / Yle

Uusi rahoitusbisnes ei edes välttämättä suoraan nakerra pankkien oksaa. Tiivis yhteistyö uusien digirahoittajien kanssa voi olla pankille hyvä keino pitää kiinni omista asiakkaistaan.

Pankit ovat yrittäneet itsekin rakentaa omia joukkorahoituspalvelujaan, mutta helppoa se ei ole. Nordean ja OP:n joukkorahoituspalvelut ajettiin alas muutaman vuoden kokeilun jälkeen.

Nyt joukkorahoitusyhteistyötä muun muassa Fundun kanssa tekevät ainakin Säästöpankit, Nordea ja Handelsbanken.

Joukkorahoitus kasvu
Antti Parviala / Yle

Uusi rahoituskanava luo aidosti kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

– Tämä tuo varmasti potkua mikro- ja pienyrityksille. Jälkeenpäin katsottuna aika moni hanke olisi lykkääntynyt tai jäänyt kokonaan toteutumatta ilman joukkorahoitusta, pohtii Säästöpankin Kari Suutari.

Pankkisääntely loi uuden bisneksen

Onko joukkorahoitus oikeastaan vain keino kiertää pankkisääntelyä?

Pankkien bisneksen kustannuksella on luotu paikka uudelle digirahoitusbisnekselle, mutta toisaalta se palvelee myös tavoitetta torjua uusia finanssikriisejä.

– Systeemiriski pienenee, kun toimijoiden joukko on laaja ja hajautettu, Vuola sanoo.

Joukkorahoitusta voikin hyvällä syyllä sanoa hajautetuksi. Esimerkiksi Rantalaiho seurasi Fundun nettisivulla, kuinka hänelle haettu laina keräsi sijoittajien rahaa. Yksittäiset sijoitukset olivat pienmillään muutamia satasia ja suurimmillaan joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

Sijoittajan riski pankilta taviksille

Mutta kannattaako piensijoittajan antaa rahansa vaikkapa autohallin hankintaan Ylöjärveltä?

Sijoittajan pitää varautua siihen, että lainansaaja ei pystykään maksamaan lainaansa takaisin ajoissa tai ajautuu jopa konkurssiin. Konkurssissa sijoittaja menettää käytännössä osuutensa kokonaan.

Yritysriskien arvioiminen ja mallintaminen on rahoitusalan kovinta ydintä. Piensijoittajilla on harvoin mahdollisuutta arvioida perin pohjin sijoituskohteiden riskejä. Paljon jää sijoituskohteita tarjoavan palvelun varaan.

Pekka Myyryläinen ottaa hinausauton kyydistä autonromun
Kesä tuo kesäautot maanteille - ja niiden penkoille. Pekka Myyryläinen ottaa hinausauton kyydistä autonromunMarko Melto / Yle

– Sanoisin, että me ollaan huipputoimijoita pk-yritysten riskien arvioinnissa, Vuola kehaisee.

Fundussa on jo ehditty nähdä, että kansan käsi on karttuisa: kiinnostuneita sijoittajia löytyy, vaikka purot ovatkin pieniä. Houkuttimena on lupaus 6–8 prosentin tuotosta – ellei sijoituskohde kaadu.

– Pankkitalletuksille ei nyt makseta korkoa lainkaan, joten kyllä rahaa hyville yrityksille löytyy, Vuola sanoo.

Lisäksi monella sijoittajalla on halua tukea lupaavia yrityksiä ja niiden kasvua.

Kasvulle jatkolupaus

Fundun kautta kulkee yhä enemmän sijoittajien rahaa yrityksille. Yhtiön liikevaihto on noussut vuoden 2016 runsaasta 200 000 eurosta täksi vuodeksi ennustettuun miljoonaan euroon. Eikä se ole alalla yksin.

Suomessa toimivia joukkorahoitusta kerääviä ja yrityslainoja myöntäviä yrityksiä ovat muun muassa suomalaiset Fellow Finance, Vauraus Suomi, Nousu Capital ja UB rahoitus sekä yhdysvaltalaistaustaiset Kiva ja Lending Club.

Vuola uskoo, että kun pankit ovat lähteet yhteistyöhön joukkorahoittajien kanssa, rahoituspotti nousee lähivuosina miljardiin.

– Silloin tällä alkaa olla merkitystä jo koko kansantaloudelle.

Kehityksen suunta on sama muuallakin. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö Oecd:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan pienten ja keskisuurten yritysten ei-pankkirahoitus kasvaa entistä nopeammin, kun taas pankkirahoitus kasvaa odotettuakin hitaammin.

Pankkien tiukentuva linja vakuuksien suhteen on pantu merkille pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) ne eivät hae aina rahoitusta pankista, vaikka tarvetta olisikin.

Joukkorahoitusta on moneen lähtöön

  • Joukkorahoitus tarkoittaa sitä, että yksittäiset ihmiset osallistuvat yrityksen rahoittamiseen nettipalvelun välityksellä. Sijoitettavat summat voivat olla hyvinkin pieniä.
  • Joukkorahoituksen kautta sijoittaja voi saada korkotuottoa antamastaan lainasta tai omistusosuuden yrityksestä.
  • Joukkorahoitus voi olla myös lahjoitus, jolla tuetaan tuotteen tai palvelun kehittämistä. Sijoittaja voi saada hyvitykseksi valmiin tuotteen tai vain hyvää mieltä
  • Tässä jutussa puhutaan yrityksille lainana annettavasta joukkorahoituksesta.

Lue myös:

Samu-Jussi Kosken viimeinen oljenkorsi (siirryt toiseen palveluun) – Helsingin Sanomien artikkeli kertoo Samujista, yhdestä Suomen maineikkaimmista muotitaloista, joka on HS:n mukaan lähellä ajautua konkurssiin. Samu-Jussi Koski kertoo lehdelle harkitsevansa joukkorahoituksen yrittämistä yhtiön pelastamiseksi. (maksullinen sisältö, julkaistu 11.8.2019)