Brexit tekisi 26-vuotiaasta Alviina Alametsästä europarlamentaarikon – silti hän ei toivo Britannian eroa EU:sta: "Brittien lähtö on tosi iso menetys"

Jokelan koulusurmasta selvinnyt Alviina Alametsä (vihr.) haluaisi parantaa nuorten mielenterveyspalveluita Suomessa ja EU:ssa.

8 minuuttia
Miltä tuntuu kun oman tulevaisuuden määrittää brexit?
Miltä tuntuu kun oman tulevaisuuden määrittää brexit?

Jos Iso-Britannian ero Euroopan unionista toteutuu, Suomi saa yhden uuden edustajan parlamenttiin. Hän on 26-vuotias Alviina Alametsä.

Kuka ja mitä?

Alviina Alametsälle Brexitin toteutuminen tarkoittasi isoa elämän muutosta. Tällä hetkellä hän on vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingissä ja työskentelee projektipäällikkönä Mielenterveyspoolissa. Optio meppipaikasta tuli nuorelle ehdokkaalle yllätyksenä.

– Tuntui tottakai hyvin iloiselta, mutta myös todella hämmentynneeltä. Se tulos oli valtava yllätys itselleni, hän sanoo.

Brysselissä Alametsä saisi tehdä poliittisesti vaikutusvaltaista työtä. Voisi kuvitella, että hän toivoisi mahdollisimman nopeaa brexitiä, mutta Alametsä tuntuu aidosti suhtautuvan asiaan maltillisesti.

– Minulle tämä vaalivoitto oli henkilökohtaisella tasolla niin iso yllätys, että ei ollut etukäteen ajatellut, että sinne päästään ja on päästävä, että laitan siihen kaiken kiinni. Se helpottaa, että voi suhtautua objektiivisemmin siihen asiaan. Maailman politiikan tutkimusta kun on opiskellut, niin siltä taustalta on helppo ajatella, että brittien lähtö on tosi iso menetys, Alametsä analysoi tilannetta.

Alviina Alametsä
Alviina Alametsä (vihr.) nousee Euroopan parlamenttiin, jos Britannian EU-ero astuu voimaan tämän parlamenttikauden aikana.Laura Hyyti / Yle

Mistä kyse?

Britannialla on tällä hetkellä Euroopan parlamentissa 73 paikkaa. Brexitin toteutuessa osa paikoista jaetaan niille EU-maille, jotka ovat tällä hetkellä parlamentissa aliedustettuina. EU-erosta päätettiin vuonna 2016 kansanäänestyksessä, jossa 53 prosenttia Iso-Britannian kansalaisista kannatti unionista lähtemistä. Kevään eurovaaleissa Brexit-puolue sai murskavoiton.

Brexitin toimeenpanon eräpäivää on jo siiretty. Seuraava brexitpäivä on asetettu lokakuun loppuun, mutta kukaan tuskin enää yllättyy, jos päivämäärä taas siirtyy. Alametsä kertoo toivovansa, että vielä tapahtuisi käänne, joka saisi Britannian pysymään unionissa.

– Se olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti, ihmisten liikkuvuuden ja muun kannalta hirveen oleellista. Jos he eroavat, pitäisi vähintäänkin saada joku mahdollisimman hyvä sopimus siihen, että on silti helppoa asua ja työskennellä Briteissä, hän sanoo.

Alviina Alametsä vieraili Yle 8 minuuttia -ohjelmassa.
Laura Hyyti / Yle

Tätä et ehkä tiennyt

Marraskuussa 2007 Tuusulan Jokelassa koulun oppilas ampui itensä ja kahdeksan muuta henkilöä. Tuolloin yhdeksäsluokkalainen Alviina Alametsä oli paikalla Jokelan koulukeskuksessa. Ampujan liikkuessa koulussa hän joutui pelkäämään kuolemaa, mutta selvisi.

– Siitä syntyi semmoinen väkivallan estämisen arvopohja ja tapa toimia, hän sanoo nyt kun tapahtumista on kulunut lähes 12-vuotta.

Tästä arvopohjasta on syntynyt halu muuttaa yhteiskuntaa politiikan kautta.

– Huomasin, että ihmiset eivät saaneet apua riittävän nopeasti ja riittävän hyvin. Ehkä jos he olisivat saaneet, niin tämä kouluammuskelu olisi ollut estettävissä, tai vähintäänkin sen jälkiseuraamukset olisi voitu hoitaa paremmin, hän sanoo.

Jokelan tapahtumien jälkeen poliitikot lupasivat, että nuorten mielenterveyspalvelut laitetaan kuntoon. Perustettiin tutkintalautakunta, jonka tehtävä oli selvittää keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Vuonna 2017, kymmenen vuotta koulusurman jälkeen, valmistui raportti, jonka tulos oli synkkä: aselakeja tiukennettiin, mutta moni nuori jäi edelleen vaille tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita.

Alametsän mukaan on selvää, että suomalainen yhteiskunta ei ole onnistunut toteuttamaan niitä lupauksia, jotka poliitikot Jokelan nuorille vuonna 2007 antoivat.

– Itsekin näin paljon huippupoliitikkoja lupaamassa rahaa kaikkeen, mutta sitten panostukset jäivät pieniksi tai ne loppuivat ajan myötä, eli ei tullut semmoista pysyvää muutosta, Alametsä sanoo.

Alviina Alametsä
Laura Hyyti / Yle

Mitä on tärkeää muistaa?

Tällä hetkellä Alametsä pyrkii edistämään suomalaisten mielenterveyttä työssään mielenterveyspoolissa sekä terapiatakuu-kansalaisaloitteen kautta. Vaikka terveysasiat kuuluvat EU:ssa pitkälti jäsenmaiden vastuulle, hän toivoisi, että mielenterveysongelmiin puututtasiin myös koko unionin tasolla.

– Mielenterveyden asioita ei oteta EU:ssa riittävän vakavasti, sanoo mahdollisesti europarlamentaarikoksi nouseva Alametsä.

Hän nostaa esiin OECD:n raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat Euroopan unionille 600 miljardia euroa vuodessa.

– Se on hurja summa. Voisi kuvitella, että meillä olisi isot tutkimukset, toimenpiteet ja suositukset käynnissä siitä, miten mielenterveyttä voidaan parantaa ja edistää, mutta näin ei ole.

Hänen mielestään EU:n rahoitus mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on riittämätöntä.

– Pitäisi luoda erilaisia ennaltaehkäiseviä käytäntöjä työelämäpolitiikassa ja muualla. Ja standardeja siitä miten kaikkialla Euroopassa pitää ihmisiä vähintään hoitaa, Alametsä kuvaa omaa visiotaan EU:n politiikan suunnaksi.

Alviina Alametsää haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

Brexit voi tuoda Suomelle yhden uuden mepin EU-parlamenttiin