Lukio kaukana takana, haave opiskelupaikasta edessä – valintauudistuksen väliinputoajia vanhojen arvosanojen korottaminen ei houkuta

Yli satatuhatta hakijaa jäi kevään yhteishaussa ilman haluamaansa opiskelupaikkaa. Ensi vuonna valintatavat uudistuvat.

opiskelupaikan hakeminen
Mette Sassi
Varasijalle jäänyt Mette Sassi aikoo jatkaa oikeustieteen opintoja sivuaineena, käydä kursseja avoimessa yliopistossa ja hakea ensi keväänä uudestaan. Sassi kuvattiin Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Ghadi Boustani

Iso pettymys. Kun ylioppilastutkintotodistus on pokattu keväällä 2013 ja mieleisen opiskelupaikan ovet pysyvät vuonna 2019 edelleen suljettuina, juhlatunnelma on kaukana.

– Kyllä harmittaa. Mutta pitää löytää taas joku ratkaisu D. Eli A B ja C on käytetty, niin mitä seuraavaksi, sanoo vantaalainen Tim Backhaus.

Backhaus on opiskellut lukion jälkeen kansainvälistä oikeutta Virossa ja yhteiskuntatieteitä ja eurooppaoikeutta Alankomaissa. Hänen mukaansa ulkomaille oli huomattavasti helpompi päästä opiskelemaan kuin Suomeen, mutta opinnoissa eteneminen ei tuntunut yhtä sujuvalta.

Backhaus palasi takaisin kotimaahan, teki töitä ja haki opiskelemaan. Hän pyrki Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston politiikan tutkimukseen, mutta jäi viimeksi mainitussa varasijalle 12.

Varasijalla paikka on lähellä, mutta kaukana

Backhaus ei ole yksin, sillä kevään yhteishaussa yli 100 000 hakijaa jäi ilman haluamaansa opiskelupaikkaa. Osalla heistä on jo paikka jossain muussa tutkinnossa.

Sellainen hakija on esimerkiksi turkulainen Mette Sassi, joka kirjoitti ylioppilaaksi samana keväänä kuin Backhaus.

Sassi oli lukiossa hyvä kielissä ja päätti jatkaa niiden parissa myös yliopistossa. Sivuaineena opiskeltu oikeustiede alkoi kuitenkin motivoida enemmän, joten hän tarttui keväällä pääsykoeurakkaan.

Turun yliopistosta irtosi varasija.

– Ärsyttäähän se aika paljon. Kun hain kielitieteisiin ensimmäisen kerran, jäin 0,36 pisteen päähän. Se oli ärsyttävän pienestä kiinni, mutta hain uudelleen. Oikeustiedekin jää nyt varmaan pienistä pisteistä kiinni, Sassi toteaa.

Sassin tavoiteltavana oli ensikertalaiskiintiön vuoksi vain neljäsosa oikeustieteellisen aloituspaikoista. Loput menivät niille, joilla ei ennestään ole kotimaiseen korkeakoulututkintoon tähtäävää opiskelupaikkaa tai jo suoritettua korkeakoulututkintoa.

Kiilaako ensikertalainen parempien hakijoiden ohi?

Ensikertalaisuus ei häviä, jos hakija on suorittanut tutkinnon ulkomailla tai ottanut paikan vastaan ulkomaisesta korkeakoulusta. Virossa ja Alankomaissa siipiään kokeillut Backhaus saa siis edelleen hakea ensikertalaisena.

Pääsykokeita kohtaan hänellä ei silti ole lämpimiä ajatuksia.

– Minusta opiskelijavalinta on ulkomailla vähän reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa kuin Suomessa. Siellä voi näyttää motivaatiokirjeellä sitä osaamista ja kokemusta, mitä on saavuttanut koulun lisäksi.

Tim Backhaus
Varasijalle jääminen harmittaa Tim Backhausia erityisesti siksi, että se vähentää hänen mahdollisuuksiaan päästä kiinnostaviin töihin: "Haluaisin tehdä uraa politiikassa, mutta avustaviinkin tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto tai edes opiskelupaikka".Antti Lähteenmäki/YLE

Ensikertalaiskiintiöt ovat olleet käytössä syksystä 2016. Niiden vaikutuksia on tilastoitu vuosina 2016 ja 2017.

Molempina hakukertoina noin 270 ensikertalaista on hyväksytty opiskelemaan ei-ensikertalaisten ohi. Yhteensä hyväksyttyjä on vuosittain noin 48 000.

Korkeakoulut saavat itse päättää siitä, kuinka suuri kiintiö opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Kiintiön tarkoituksena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saavuttaa toisen asteen jälkeen opiskelupaikka korkeakoulusta.

– Jos kaikki 100 000 tänä keväänä ilman opiskelupaikkaa jäänyttä olisivat ensikertalaisia, olisi todella surullista, että he eivät saa ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa, opiskelijavalintauudistuksen projektipäälikkö Ulla Sarajärvi sanoo.

Sarajärvi on vetäjänä yliopistojen valtakunnallisessa opiskelijavalintahankkeessa. Kuten hänen työtehtävästään voi päätellä, suurimmat uudistukset ovat vasta edessä.

Suuri muutos hakijoille ja korkeakouluille

Ensi kevään yhteishaussa hakijoita on vastassa uudenlainen valintamenettely. Korkeakoulujen pitäisi täyttää vähintään puolet opiskelupaikoistaan hakijoiden todistusten perusteella, ilman pääsykokeita.

Aiemmin todistusvalintaa on käytetty eniten luonnontieteissä, sittemmin menettely on tullut kauppatieteiden ja tänä vuonna oikeustieteiden opiskelijavalintaan.

Menettelyn laajeneminen muillekin aloille on Sarajärven mukaan Suomen mittakaavassa suuri muutos.

– Koulutusaloille muutos on iso, koska heille tulee sitten eri kriteerein valittuja opiskelijoita kuin mihin he ovat aiemmin tottuneet.

Yliopistoissa todistusvalinnan kriteerinä on ylioppilastutkinto, ammattikorkeakouluissa joko ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Niiden arvosanoja korkeakoulut pisteyttävät itse valitsemillaan painotuksilla.

Voit katsoa eri yliopistoalojen pisteytystapoja esimerkiksi tästä jutusta tai opintopolun sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Todistuksesta ja valintakokeesta muodostuviin yhteispisteisiin perustuva valintatapa poistuu ensi keväänä kokonaan.

Pääsykokeita kuitenkin järjestetään myös jatkossa, ja ne ovat väylä opiskelupaikkaan heille, joilta vaadittava tutkinto puuttuu tai sen arvosanat eivät riitä auttamaan opiskelupaikan saamisessa.

Grafiikka
Lasse Isokangas / Yle

Ammattikorkeakoulut ottavat syksyllä käyttöön yhteisen valintakokeen, ja myös yliopistojen aloille tulee pikkuhiljaa lisää yhteisvalintaa.

Sarajärvi kertoo, että ainakin psykologiassa, biotieteissä ja maantieteessä yhteisvalintaan siirtyminen tapahtuu lähivuosina.

Aivan kaikille aloille uudistus ei leviä: taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloilla ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkikoulutuksissa opiskelijavalinnat tehdään vanhaan malliin.

Lukio ei kutsu enää

Valintauudistus heijastuu siihen, miten hanakasti lukioissa tavoitellaan menestystä ylioppilaskirjoituksissa. Jotkut lukiolaiset hankkivat jopa maksullista lisäopetusta, jotta todistuksessa komeilisi rivi yhteishaun kannalta mahdollisimman hyödyllisiä arvosanoja.

Tilanne on eri niille, joilla kirjoituksista on pidempi aika. Backhaus ja Sassi eivät kumpikaan voisi kuvitella, että palaisivat lukioon korottamaan todistusarvosanojaan.

– Sähköinen ylioppilaskoejärjestelmä vaikeuttaa yllättävän paljon sitä, kuinka arvosanoja voi lähteä korottamaan. Se olisi vaikeampaa nyt kuin vaikka pari vuotta sitten, Backhaus sanoo.

Heidän opiskeluaikanaan lukiossa ei ollut liikkeellä tietoa tulevista uudistuksista.

– Kirjoitin todella kielipainotteisesti. Jos olisin tiennyt, olisin ehkä valinnut muita aineita, jotta vaikka todistusvalinnalla pääsyyn olisi ollut mahdollisuuksia, Sassi toteaa.

Sekä Sassi että Backhaus suunnittelevat käyvänsä haluamiaan opintoja avoimessa yliopistossa.

Kun kursseja suorittaa tarpeeksi, niiden avulla voi hakeutua opiskelijaksi ilman valintakoetta. Avointen opintojen suorittamisella ei myöskään menetä ensikertalaisen statusta yhteishaussa.

Opiskelu avoimessa yliopistossa on kuitenkin maksullista, ja esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun pyrkiminen edellyttää vähintään 60 opintopistettä avoimen yliopiston opintoja.

Yksi opintopiste voi maksaa enintään 15 euroa, joten yhteensä opiskelupaikkaan johtavan väylän hinta saattaa saavuttaa 900 euroa.

Sarajärvi muistuttaa, että avoimessa yliopistossa ei ole pakko tähdätä opiskelupaikkaan, vaan kursseja voi käydä saadakseen käsitystä itselleen mieluisasta alasta. Suoritetuista kursseista saa joka tapauksessa opiskelijarekisteriotteen.

Ulla Sarajärvi on opiskelijavalintauudistuksen projektipäällikkö.
Ulla Sarajärvi sanoo, että uudistushanke on saanut yliopistoilta lähinnä positiivista palautetta, vaikka eriäviäkin mielipiteitä on. “Näin iso uudistus herättää aina tunteita, mutta työtä tehdään hakijan eteen”.Toni Määttä / Yle

Juttua varten on haastateltu myös opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Katri Tervosta.