1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rullalautailu

Rullalautoja vastustettiin 40 vuotta sitten samoin perustein kuin sähköpotkulautoja nyt – ”Puhdasta hullutusta”, sanoi poliisi aikoinaan

Lehdet kirjoittivat, Yleisradiokin raportoi ja kansa paheksui, kun skeittilaudat Suomeen tulivat. Rullalautailu oli silloin kiellettyä.

Rullalautailu
Rullalautailua.
Rullalautailua käsiteltiin Kaupan kulutuslapsi -televisio-ohjelmassa 1979. Rullalautailun harrastajia oli aluksi vähän, mutta lautojen ja lautailijoiden paheksuntaa sitäkin enemmän.Yle

Vaihto-oppilaat toivat Suomeen ensimmäiset skateboard-laitteet Yhdysvalloista todennäköisesti vuonna 1975.

Toisin kuin suuressa Amerikassa, tavalliselle suomalaiselle sen ajan kevyttä liikennettä olivat kävely ja pyöräily. Rullalauta oli aikalaisten silmissä outo ja ennen kaikea vaarallinen väline. Pian niitä alettiin vastustaa.

Espoolainen koulupoika Mikko Siukosaari kuului Suomen skeittaajien ensimmäiseen aaltoon. Hän sai ensimmäisen lautansa 1977.

Siukosaari tuli aamuisin bussilla Helsingin Kamppiin ja jatkoi siitä laudalla Kasarmitorille tai Kaivopuistoon. Parhaat skeittipaikat eli spotit olivat Kaivopuistossa ja Stadionin ympäristössä.

– Selvästi vanhempi väestö karsasti. Sitten, kun meitä alkoi olla vähän enemmän, niin poliisit alkoivat tarkkailla ja kieltää. Heti, jos joku bongasi, että poliisi on tulossa, niin laudat laitettiin saman tien kainaloon.

Vaikka vanhempi väki karsasti, tytöt tykkäsivät. Mikko Siukosaari muistelee, että alle 15-vuotiaana rullalautailevana poikana pääsi helposti tyttöjen suosioon. Skeittailu oli coolia, niin kuin tapana oli sanoa.

Siukosaaresta tuli myös taitava skeittaaja. Syksyllä 1979 hän voitti ensimmäisen rullalautailun Suomen mestaruuden.

Mikko Siukoksaari ja pogo
Suomen ensimmäinen rullalautailun Suomen mestari Mikko Siukosaari Helsingissä 1980-luvun alussa. Sami Wilenius ikuisti Siukosaaren pogo-tempun Polaroid-kameralla. Sami Wilenius

Hype lähes ilman harrastajia

Jo kesällä 1978 rullalautailusta sai lukea lehdistä. Mikko Siukosaarelle muodostui käsitys, että hän on tekemisissä jonkun vakavamman kapinan kanssa.

– Jossakin lehdessä poliisia oli haastateltu ja tuntui, että meitä oli julkisesti nuhdeltu. En muista, että sinä aikana olisi ollut edes mitään onnettomuutta tai sattunut muihin ihmisiin. Silloin siitä puhuttiin enemmän kuin skeittareita edes oli, Siukosaari muistelee.

Myös televisiouutisissa tuli nuhteita. Helsingin apulaispoliisimestari Matti Vanne ei säästellyt sanojaan tehdessään selväksi, että rullalaudat eivät kuulu katukuvaan. Paatoksellinen saarnaus oli tuolloin vakuuttavaa.

– Tieliikenneasetuksen viidennen pykälän mukaan leikkiminen ja mäenlasku on yleisellä tiellä kielletty.

Mutta apulaispoliisimestarin huoli ei koskenut ainoastaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Vanne pohdiskeli uutisjutussa myös harrastuksen kalleutta. Lauta ja välineet eivät apulaispoliisimestarin mukaan olleet 500 markan arvoisia.

– Minun nähdäkseni se on suorastaan liikemaailman häikäilemätön tapa käyttää hyväkseen nuorison kiinnostusta asiaan, jolla ei ole yhtään minkäänlaista käytännön merkitystä eikä hyötyä. Minusta se on puhdasta hullutusta.

apulaispoliisimestari Matti Vanne Ylen tv-uutisten haastattelussa 1978.
Rullalautaharrastuksesta "ei ole yhtään minkäänlaista käytännön merkitystä eikä hyötyä", sanoi Helsingin apulaispoliisimestari Matti Vanne Ylen tv-uutisten haastattelussa 4. elokuuta 1978.Yle

Helsingissä oli 1970-luvulla vielä voimassa vuonna 1957 säädetty järjestyssääntö. Myös sen nojalla voitiin tulkita, että rullalautailu olisi kiellettyä. Toki rullalaudoista ei vuonna 1957 oltu Helsingissä kuultukaan.

”Muulla yleisellä paikalla kuin urheilukentällä tai tarkoitusta varten muutoin luovutetulla paikalla älköön urheiltako, oltako lumisilla tahi leikittäkö siten, että liikenne tai yleinen järjestys saattaa häiriintyä taikka että siitä saattaa aiheutua vaaraa”, järjestyssäännössä luki.

Vuonna 1980 järjestyssääntöä muutettiin muotoon, ”muualla yleisellä paikalla kuin urheilukentällä tai tarkoitusta varten muutoin luovutetulla paikalla on urheileminen ja leikkiminen sallittu vain, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä liikenteelle tai yleiselle järjestykselle.”

Neljä vuosikymmentä yhdellä kuolonkolarilla?

Mikko Siukosaari on nyt 54-vuotias. Temput skeittilaudalla ovat jääneet, mutta longboardilla hän painelee edelleen. Vuoden 1979 kisakavereistaan Siukosaari ei tiedä kenenkään enää aktiivisesti rullalautailevan.

Reilut 40 vuotta sitten koulupojan kaikki vapaa-aika täyttyi lautailusta. Talvet Siukosaari lautaili autotallissa. Keväällä -79 Kasarmintorille aukesi Suomen ensimmäinen halli. Kolhujakin tuli, mutta vain itselle.

– Ihan alkuaikoina vanhemmat pakottivat pitämään varusteita, mutta eihän niitä katulautailussa pidetty. Minulla on sellainen käsitys, että yksi ihminen on Suomessa kuollut rullalautaonnettomuudessa. Ja kohta on 45 vuotta lautailtu. Ei se kovin vaarallista ole.

Myös nykyiset sähköpotkulaudat ovat Mikko Siukosaarelle tuttuja. Silloisessa ja tämänhetkisessä julkisuudessa on paljon samaa.

Turvallisuudesta ja piittaamattomuudesta puhuttiin tuolloinkin. Epäiltiin, että kanssaihmisiin sattuu, kun laudoilla törmäillään. Toisin kuin sähköpotkulautoja, rullalautoja ei sentään jätetty kaduille parkkiin.

Rullalautailua Tampereella 1987.
Nuoria rullalautailijoita Särkänniemessä Tampereella syyskuussa 1987. Kuva on Ylen Kasmasiini-ohjelmasta. Yle

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Reijo Jälkön mukaan nykyisillä sähköpotkulaudoilla liikkuminen on siinä mielessä selvempää, että ne kuuluvat pyöräteille. Siellä niillä saa ajaa polkupyörän säännöillä.

Myös Traficomissa tiedetään, miten kaikki uudet liikkumismuodot herättävät tunteita. Ja nyt vuorossa ovat sähköpotkulaudat.

Mikko Siukosaari muistelee, ettei hän 40 vuotta sitten joutunut lautoineen poliisin kanssa hankaluuksiin, mutta monia kavereita poliisi kyllä puhutteli. Sen ajan nuorilla oli vielä aitoa poliisin pelkoa.

– Ei se ensimmäinen sukupolvi rullalautailijoita niin paljon katukuvassa näkynyt. Se pahennuksen herättäminen oli kyllä outoa. Sitten seuraavassa vaiheessa 80-luvun puolivälissä spotit muuttuivat ja aika paljon vedettiin esimerkiksi Makkaratalon ympäristössä. Väkeä tuli myös paljon enemmän. Silloin siihen oltiin kuitenkin jo totuttu, eikä se enää ollut laitonta.

Lue myös:

Keski-ikäinen mies liikennöi sähköpotkulaudan avulla Pariisin keskustassa 19. heinäkuuta.
Keski-ikäinen mies liikennöi sähköpotkulaudan avulla Pariisin keskustassa.Bruno Levesque / AOP

Sähköpotkulaudasta tulossa suurkaupunkien inhokkivekotin – kieltoja ja sääntöjä sorvataan ympäri Eurooppaa

Sähköpotkulaudat käyttökieltoon Ruisrockin ajaksi