Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Suuri osa suomalaisista hyväksyy lasten pelastamisen, jos heidän vanhempansa jäävät Syyriaan. Se voi olla turha toivo.

Isis
Al-Holin pakolaisleiri
Naisia ja lapsia Syyrian al-Holin leirillä.Antti Kuronen / Yle

“Lapset on haettava kotiin. Se on velvollisuus.”

Näin ruotsalainen Patricio Galvez vastasi maanantaina kun kysyin, "mitä Suomen pitäisi tehdä Syyriassa oleville suomalaislapsille”.

Galvez haki hiljattain seitsemän lastenlastaan Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä. Lapset olivat leirillä, koska heidän vanhempansa olivat liittyneet Isisiin ja kuolleet terroristijärjestön luhistuessa.

Al-Holin leirillä on kymmeniä tuhansia lapsia. Satoja on jo kuollut leirillä riehuviin tartuntatauteihin. Kun Galvez löysi omat lapsenlapsensa, nämä olivat niin aliravittuja, että isoisän tuomat vaatteet roikkuivat heidän päällään.

Siksi ei yllätä, että Galvez ihmettelee, miksi Eurooppa ei riennä lasten apuun.

Me onnekkaammat voimme pohtia asiaa kyynisemmällä otteella.

Käsillä oleva ongelma on ennakoitu jo vuosia sitten.

Suojelupoliisi on selvitellyt (siirryt toiseen palveluun) leirillä olevien taustoja. Sisäministeriö on laatinut suunnitelman (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten palaajien kanssa toimitaan. Poliisi, sosiaalitoimi ja muut viranomaiset ovat valmistautuneet heidän paluutaan varten.

Lasten oikeuksien kantilta asia on selvä: Lapset ovat hengenvaarassa, joten heidät tulisi pikimmiten järjestää turvaan. Vajaa puolet suomalaisista on samaa mieltä. Leiriä hallinnoivat Syyrian kurdit toivovat lasten kohtalosta pikaista ratkaisua.

“Lapsiystävällistä Suomea” rakentava Antti Rinteen hallitus kuitenkin ilmeisesti edelleen selvittää, mitä asian eteen tulisi tehdä.

Miksi?

Koska pelkkien lapsien hakeminen tuskin on mahdollista.

Lapset pitäisi erottaa vanhemmistaan, mikä edellyttää huostaanottopäätöksiä

Al-Holin leirin lapsista suurin osa ei ole Galvezin lastenlasten tapaan orpoja. Heidän vanhempansa todennäköisesti vastustavat lasten hakemista Eurooppaan, elleivät pääse mukaan.

Lapset pitäisi siis erottaa vanhemmistaan, mikä edellyttää huostaanottopäätöksiä. Se on lastensuojelulaissa viimesijainen vaihtoehto. Huostaanotto voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun lapsen olosuhteet uhkaavat lapsen terveyttä.

On selvää, että vanhemmat ovat saattaneet lapsensa hengenvaaraan viemällä heidät Lähi-itään sodan keskelle.

Lastensuojelulaki lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että virheitä tehnyt vanhempi voi parantaa tapansa. Heidän mahdollisten rikostensa arviointi on oikeuslaitoksen, eikä lastensuojeluviranomaisen tehtävä.

Huostaanottopäätöksiä ei tehdä könttänä suurille ihmisjoukoille. Päätös perustuu aina yksittäisen lapsen ja vanhemman tilanteen arviointiin. Tätä arviointia ei voi tehdä Suomesta käsin.

Suomen lastensuojeluviranomaiset eivät edes tiedä, keitä päätökset koskisivat, koska suuri osa al-Holin leirin lapsista ei ole syntynyt Suomessa.

Vaikka viranomaisilla olisikin tarkat tiedot, heillä ei ole toimivaltaa Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkomailla tehty huostaanotto tehdään yhteistyössä paikallisen viranomaisen kanssa, jota kurdien hallinnoimalla al-Holin leirillä ei ole.

Tiivistettynä: Jos toimitaan lastensuojelun pelisääntöjen mukaan, lapsia on vaikea tuoda nopeasti turvaan ilman, että autetaan myös vanhempia.

Tästä päästään ongelman poliittiseen puoleen.

Onko lasten turvallisuus tärkeämpää kuin mahdollinen turvallisuusriski?

Jos leirillä olevat aikuiset tuodaan Suomeen, otetaan riski siitä, että osa heistä jatkaa radikalisoitumistaan ja verkostoitumista muiden ääri-islamistien kanssa.

Väkivaltaiseen äärijärjestöön liittyneiden hakeminen turvaan on turvallisuuspoliittisesti ongelmallinen viesti. Se on ongelmallista myös populistiselta kantilta, sillä suomalaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa ajatusta.

Jos lapset jätetään oman onnensa nojaan, he saattavat radikalisoitua leirillä vanhempiensa kanssa. Tai pahimmillaan kuolla ripuliin.

Ihmiskohtaloina laskettuna ongelma on pieni. Ylen tietojen mukaan al-Holin leirillä on 33 suomalaislasta. Kurdihallinnon mukaan vähemmän.

Moraalinen kysymys on kuitenkin suuri.

Kumpi on tärkeämpää?

Suomalaisten lasten turvallisuus, vai Suomen turvallisuus, jota lasten vanhemmat mahdollisesti uhkaavat?

Tällaisia kysymyksiin ei ole mukava vastata. Todennäköisesti juuri siksi hallitus on jättänyt kysymyksen ilmaan.

Lue myös:

Jo viisi kantelua oikeuskanslerille Isis-leirin suomalaisten lasten ja naisten palauttamisesta

SPR:n Kalle Löövi: Al-Holin leirin raa'at olot voivat radikalisoida – vesi vähissä, monet lapset pahasti traumatisoituneita ja sairaita

Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista: "Sisäministeriössä oli paljon kysyttävää"

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: “Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin”

Ministeriö: Al-Holin leirillä olevien lasten hakeminen ei onnistu ilman äitien lupaa – "Sieltä puuttuu toimiva viranomainen"