Tällainen on rajan halkaisema saari – ainoan mökin omistaja uhmasi Neuvostoliittoa jo pikkupoikana

Suomenlahdella on vain yksi saari, jonka halkaisee valtakunnanraja.

rajavalvonta
Vartiala rajapaadella
Veli Vartiala omistaa sisarustensa kanssa noin puolet Vanhasaaresta.Olli Törönen / Yle

Kun Suomenlahtea ajaa niin pitkälle itään kuin saa mennä, eteen avautuu varsin merkillinen saari. Oikeastaan saaria on kaksi, mutta niiden välinen salmi on kasvanut ajan saatossa lähes umpeen.

Erityisen mielenkiintoinen tämä paikka on siksi, että salmessa kulkee valtakunnan raja. Kaksoissaaren toinen puoli kuuluu Suomelle, toinen Venäjälle.

Suomen puolella sijaitsevan Vanhasaaren kalliolla seisoo saaren ainoa mökki. Sen omistavat Veli Vartiala ja hänen kolme sisarustaan. Noin puolet koko saaresta on heidän.

– Meillä on tässä yli kymmenen hehtaaria mökkitonttia. Aika rauhassa saa olla, sanoo Veli Vartiala.

Tontti tyssää Venäjän rajaan. Mökiltä on noin 300 metrin kävelymatka Venäjälle.

Vartialalla on omaa kokemusta siitä, että rajan yli voi myös hiihtää – jos uskaltaa.

mökki kalliolla
Mökki sijaitsee noin 300 metrin päässä rajapaadesta. Tontti ulottuu rajalle asti.Veli Vartiala

Raja kulkee saarten välissä siten, että Vanhasaaren pieni niemi leikkautuu Venäjän puolelle. Viereinen Martinsaari on kokonaan Venäjän.

Kyseessä on ainoa rajan halkaisema saari Suomenlahdella. Hiukan Vanhasaaresta pohjoiseen raja kulkee vielä pienen luodon poikki.

– Raja on vedetty Vanhasaareen ilmeisesti siksi, että se olisi muuten estänyt Virojoelle kulkevan laivaväylän käytön, kertoo Veli Vartiala.

Rajaviiva näyttää kartalla kuitenkin hyvin erikoiselta. Ylitettyään Vanhasaaren se kulkee vasemmalta puolelta ensin pystysuoraan alas pohjoisesta etelään. Sitten se kääntyy äkkiä jyrkässä kulmassa vasempaan. Viiva jatkuu jonkin matkaa loivasti vasemmalle alaspäin, kunnes koukkaa taas 90 asteen kulmassa oikealle.

Vanhasaaren kupeessa sijaitseva Martinsaari on Veli Vartialan isän kotisaari. Vartialan mukaan hänen isänsä on aikoinaan tutkinut, miksei raja kulje suoraan.

– Koukkaus on ilmeisesti annettu Neuvostoliitolle vastineeksi Vanhasaaresta. Eihän siinä olisi muuten mitään järkeä. Hirmuinen tuuri siinä on käynyt, että Vanhasaari jäi Vartialan suvulle.

Kartta
Rajaviiva tekee erikoisen koukkauksen Vanhasaaren alapuolella.Harri Vähäkangas / Yle

Vanhasaaren pohjoispuolelta Virojoelle kulkevalta laivaväylältä on puoli kilometriä matkaa rajalle. Väylältä alkaa rajavyöhyke, ja siellä kulkemiseen tarvitaan rajavyöhykelupa. Veli Vartialalla lupa on voimassa toistaiseksi.

Mökkivieraiden on hankittava oma väliaikainen lupansa Hurpun merivartioasemalta.

– Huvikseen tänne ei pääse. Aina pitää olla joku hyvä peruste. Marjareissulle ei lupaa myönnetä.

Rajavedessä veneily tuo muitakin kommervenkkejä. Auringonlaskun ja -nousun välissä rajavedessä ei saa kulkea. Päivällä siellä on purjehdittava Suomen lipun kanssa.

– Ei pääse unohtumaan, että tässä ollaan Putinin naapurissa.

Ennen sotia kaksoissaari kuului kokonaan Suomelle.

Veli Vartiala rantautuu veneellä saareen
Veli Vartiala käy Vanhasaaressa muutamia kertoja kesässä. Olli Törönen / Yle

Vanhasaari on osa Martinsaaren kylää, johon kuuluu kaksoissaaren lisäksi myös suurempi Pukkion saari ja muutamia pienempiä saaria. Martinsaari on kuitenkin ainoa, jossa on ollut siviiliasutusta.

Lähistöllä sijaitsevan, niin ikään Neuvostoliitolle menetetyn Pitkäpaaden historiaa tutkinut Kari Niemelä tuntee jonkin verran myös Martinsaarta.

– Tuohon aikaan ihmisillä ja paikoilla oli ruotsalaisia nimiä, mutta Martinsaari on jostain syystä ollut aina Martinsaari, Pitkäpaasi-seuran puheenjohtajana toimiva Niemelä kertoo.

1700-luvulla Martinsaareen saapui Virolahdelta muuan renkipoika.

– Hän toi saareen asutuksen, joka kesti viime sotiin asti, toteaa Niemelä.

Martinsaareen nousi kymmenen taloa, ja pääelinkeino oli kalastus. Maan viljeleminen saaressa oli Niemelän mukaan mahdotonta, koska siellä ei ollut peltoja. Tavaranvaihtokauppa eli seprakauppa Viron kanssa oli elintärkeää.

– Sieltä saatiin viljaa ja perunaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Viron itsenäistyttyä seprakauppaan tuli esteitä, ja se loppui toiseen maailmansotaan.

aita kaislikon ja metsän välissä
Kymmenen metrin matkaa rajapaadelta aidalle kutsutaan raja-aukoksi.Veli Vartiala

Saaressa ei todennäköisesti ole enempää mökkejä merimatkan ja rakentamisen tuomien ongelmien vuoksi. Ihan yksinkertaista ei ollut Vartialankaan mökin rakentaminen.

Isän sitkeys palkittiin

Veli Vartialan isä haki saareen rakennuslupaa 1980-luvun lopulla.Rajavyöhykkeelle sitä ei kuitenkaan myönnetty. Alle 500 metrin päähän rajasta ei saanut rakentaa.

– Viranomaiset kai katsoivat, että suomalaiset voivat mennä rajan yli. Ehkä ajateltiin valvonnan lisääntyvän tai ennakoitiin muita ongelmia. Neuvostoliiton aikaisia kotkotuksia.

Jos mökki olisi rakennettu 500 metrin päähän rajasta, se olisi ollut meressä. Oma maa loppui kesken. Isä vei asian oikeuteen. Asia eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen asti.

– Isäni sitkeys palkittiin. Lakiin kirjattiin korkeimman oikeuden päätöksellä, että rajavyöhykkeelle saa rakentaa (siirryt toiseen palveluun). Lex Vartiala oli taisteluvoitto.

kaksi linjakylttiä
Meriraja pohjoisesta etelään kulkee näiden kahden linjataulun mukaan. Molemmat kyltit ovat Vanhasaaressa.Veli Vartiala

Rakennuslupa sisäministeriöltä heltisi, ja mökki valmistui vuonna 1991. Nykyään rakentaminen on luvanvaraista 50 metrin matkalla (siirryt toiseen palveluun) rajasta. Lupa rakentamiseen haetaan Rajavartiolaitokselta.

Vartialan mökki seisoo kalliolla alle sadan metrin päässä rannasta. Aluksi sähköjä ei ollut, ja ruokaa säilytettiin perinteiseen tapaan kaivossa. Vuonna 1997 mökkiin saatiin sähköt.

– Silloin rajavartiosto pystytti saareen valvontakameran, joka vaati merikaapelin. Omaan piikkiin sitä ei olisi kannattanut vetää.

Mökin takapihalta alkaa metsä. Sen läpi pääsee vapaasti kävelemään valtakunnanrajalle. Rajan merkkinä seisoo yksinäinen rajapaasi. Suojanaan rajapaadella on raja-aukon reunalla aita, jonka kuitenkin voi kiertää. Paaden lähelle menemistä ei suositella, mutta ei sitä kukaan estäkään.

Venäjälle pääsisi ottamalla yhden askeleen.

Huomaisikohan kukaan, jos tekisi kahden sekunnin matkan Venäjälle?

Rajapaasi kiven päällä vuonna 1940.
rajapaasi
Rajapaasi sijoitettiin aikoinaan kaksi saarta erottaneeseen salmeen, joka on nyt kasvanut umpeen. Vanhemman kuvan lähde on SA-arkisto.

Pieniä rikkeitä

Saarirajaa valvotaan Suomen puolella samalla tavalla kuin muita maa-alueiden rajoja. Pysyvää rajavartijaa saaressa ei ole, vaan valvonta tapahtuu kameroiden kautta.

Rajanylitys on sallittua vain virallisilla rajanylityspaikoilla. Jos Vanhasaaresta astuu Venäjälle, tulee tehneeksi valtiorajarikoksen.

– Voi olla, että kalastajat tekevät kalastaessaan pieniä rikkeitä. Mikään este ei ole ylittämätön, kertoo meritoimiston päällikkö Petri Härmä Suomenlahden merivartiostosta.

Valtiorajarikoksen tekijä voidaan tuomita sakkoihin tai enintään yhden vuoden vankeuteen. Härmän mukaan luvatonta rajanylitystä Suomen puolelta hillitsee vaatimus rajavyöhykeluvasta. Venäjän puolella on toisin.

– On paljon yleisempää tulla Suomeen Venäjän puolelta, koska siellä ei ole varsinaista kieltoa mennä raja-alueelle.

Härmä sanoo, ettei Suomen vesillä tapahdu lainkaan valtionrajarikoksia maa-alueen kautta – tai ainakaan niistä ei jäädä kiinni.

– Kun Venäjällä vielä oli enemmän varusmiehiä rajalla, heille saattoi käydä navigointivirhe. Ei ole tiedossa, että rajaa olisi Vanhasaaresta ylitetty, Härmä sanoo.

Vartiala rannassa
Veli Vartiala on retkeillyt Vanhasaaressa pikkupojasta asti.Olli Törönen / Yle

Näyttää siltä, että rajapaaden Suomen puoleinen kylki on saanut melko hiljattain uuden maalipinnan. Siinä lukee selvästi erottuvin kirjaimin Suomi 1940.

Toista puolta koristi ainakin sodan jälkeen – ja mahdollisesti edelleen – neljä kirjainta: CCCP.

Rajalla on hiljaista. Venäjän rajavyöhyke on selvästi leveämpi kuin Suomen puolella. Suomessa se on maa-alueella enintään kolme (siirryt toiseen palveluun)kilometriä, mutta Venäjän puolella Vartialan arvion mukaan ehkä jopa kymmenen kilometriä.

Ei siinä mennyt kuin kymmenen minuuttia, kun tähtilippuhelikopteri tuli.

Veli Vartiala

Noin viiden kilometrin päässä Vanhasaaresta on Pukkio, joka oli aikoinaan armeijan hallussa ja toimi rannikkotykistön linnoituksena. Nykyään siellä on jonkinlainen venäläisten tukikohta.

– Ennen täällä päivysti ahkerasti venäläisten partiovene. Sitä ei ole näkynyt ainakaan viiteen vuoteen. Olisikohan venäläisiltä rahat loppuneet, aprikoi Vartiala.

Hiihto rajapaaden ympäri

Mies tietää, että ainakin 1970-luvulla valvonta pelasi erinomaisesti.

– Pikkupoikina hiihdimme pikkuveljeni kanssa rajapaaden ympäri. Ei siinä mennyt kuin varmaan kymmenen minuuttia, kun tähtilippuhelikopteri tuli tarkistamaan suksenjäljet.

Kohta paikalle saapuivat kelkoilla Suomen rajavartijat. Vartiala kertoo, että poikia toruttiin ja heidät vietiin Hurpun asemalle kuulusteluun. He kuitenkin selvisivät alaikäisinä ilman tuomiota.

– Isä taisi siinä jännittää enemmän, että mitä seuraa.

valvontakamera
Kamera on valvonut rajaa vuodesta 1997 saakka.Veli Vartiala

Lähin naapurimökki sijaitsee parin kilometrin päässä Santion saaressa, eikä Vartialan mökillä käy kutsumattomia vieraita. Siitä pitävät huolen rajaviranomaisten valvontakamerat.

– Suomesta ei tänne tulla, mutta itänaapurista on joku kerran yrittänyt. Luulen, että tämä on yksi parhaiten vartioituja mökkisaaria.

Veli Vartialaa kiinnostaisi tietää, mitä isän kotisaaressa nykyään on.

– Joskus on käynyt mielessä, että hankkisin jostakin luvan mennä Venäjän puolelle laillisesti tutkimaan Martinsaarta. Kivijalat siellä saattaa olla, ja ilmeisesti joku myllynkivi siellä pihalla.

Lennätinasema isän kotitalossa

Joissakin Vanhasaaren puissa näkyy erikoisia vaaleita möykkyjä. Aivan kuin joku olisi heittänyt valkoisen kahvikupin puuhun, ja se olisi jäänyt runkoon kiinni.

Ne ovat vanhojen lennätinlinjojen eristeitä. Helsingin ja Pietarin välinen lennätinlinja valmistui vuonna 1855, jolloin Suomikin kytkeytyi osaksi kansainvälistä tiedonvälitystä.

Venäjän keisarikunta teki vuokrasopimuksen lennätinaseman pystyttämisestä Vartialan isän kotitaloon.

– Sieltä oli yksi huone vuokrattuna ympäri vuoden lennätinasemaa varten. Ilmeisesti hovin työntekijä asui siellä talvellakin.

posliinikannake puussa
Vanhasaaren puissa näkyy edelleen muistoja lennätinlinjasta, jonka tsaarin valtakunta rakensi.Olli Törönen / Yle

Sähköinen lennätin oli nopein tapa viestien siirtoon. Linjat kulkivat puusta toiseen samaan tapaan kuin nykyään sähkötolppien välillä.

Yksi Vanhasaaren posliinieristeistä on lähellä rajapaatta, joten oletettavasti lennätinlinja kulki Venäjän suuntaan nyt jo umpeen kasvaneen salmen läpi. Virolahden Hurppuun se kulki saaren pohjoisosan kautta merenpohjaa pitkin.

Vanhasaaressa on myös kivilouhos muistona menneistä ajoista. Virolahdella oli aikoinaan tärkeä rooli Pietarin rakentamisessa, kun sinne vietiin alueelta paljon rakennuskiveä.

– Olen ymmärtänyt, että Nevan kivetyksiä on tehty Vanhasaaren louhokselta viedyistä kivistä.

Näissä saarissa vietti kesiään myös Venäjän viimeinen keisari Nikolai II.

Kuuntele Yle Areenasta: Kun tsaari lapsineen Suomenlahden saareen saapui - täältä hallittiin hetken aikaa Venäjän keisarikuntaa

Tsaarin viimeinen kesä

Tsaari Nikolai II reissasi Virolahdella toistakymmentä vuotta. Veli Vartialan tietojen mukaan tsaari saattoi viettää Virolahdella joskus jopa kuukausia niin, että hovi matkusti mukana.

– Tuossa se oli parkissa isolla laivallaan puolen kilometrin päässä, sotilaslaivaston ympäröimänä.

Todisteita tsaarin vierailuista löytyy Vartialan omasta suvusta. Hänen isotätinsä Naimi Vanhala kertoo vuonna 1975 tehdyssä haastattelussa tsaarin viimeisestä kesästä Virolahdella.

Katso Yle Areenasta: Venäjän viimeisen keisarin kesäpaikka ränsistyy Virolahdella

Elettiin kesää 1914, jonka aikana tsaari viihtyi Martinsaaressa ja Vanhasaaressa.

– On tyhjennetty kanootista vettä kotirannassa, tervehditty ihmisiä ja liikuttu täällä muina miehinä.

Veli Vartiala metsässä
Vanhasaaren läpikotaisin tunteva Veli Vartiala haluaisi käydä joskus viereisessä Martinsaaressa, joka oli hänen isänsä kotisaari.Olli Törönen / Yle

Tsaarilla kävi myös vieraita. Eikä ketä tahansa.

– Saksan keisari Wilhelm II kävi täällä tapaamassa Nikolaita ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sitä ennen täällä kävi myös Ruotsin kuningas Kustaa V.

Myöhemmin maisemissa on nähty myös marsalkka Mannerheim.

– Hän kävi tarkastamassa torpedoveneet tuossa Keisarinlaiturilla Hurpussa vuonna 1943. Samalla laiturilla, jolla Nikolai II nousi omasta höyryveneestään maihin.

Kelanauhalle tehty haastattelu ehti ajan saatossa osin tuhoutua ennen kuin se digitoitiin. 20 minuutin pätkä on kuitenkin Vartialan suvulla yhä tallessa.

– Täti oli vielä 85-vuotiaana välkky päästään. Ne ovat uskottavia ja varmasti harvinaisia silminnäkijähavaintoja aitiopaikalta.

vene rannassa iltaruskossa
Rajavesissä ei saa kulkea auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Päivälläkin on kuljettava lipun kanssa.Veli Vartiala

Martinsaaren asukkaat joutuivat jättämään kotinsa, kun sota alkoi. Osa lähti evakkoon Haminaan. Välirauhan aikana he pääsivät takaisin, mutta lopullisesti saari tyhjeni syyskuussa 1944.

Silloin siitä tuli osa Neuvostoliittoa, samoin kuin monesta muustakin alueen saaresta.

Pitkäpaasi-seuran puheenjohtaja Kari Niemelä on käynyt monessa Venäjän puolella sijaitsevassa saaressa, myös Martinsaaressa.

– Pitkäpaaden talot ilmeisesti poltettiin, ja Martinsaaressakin ne on aktiivisesti tuhottu. Paatiossa oli muutama harva talonrunko, mutta suurin osa sieltäkin on tuhottu.

Muisto menetetyistä saarista elää edelleen Haminan kadunnimissä. Kaupungista löytyy myös Martinsaarenkatu.