Pula pelastajista kiusaa pieniä paloasemia – sisäministeri lupaa, että kattava paloasemaverkosto pidetään yllä

Tulevaisuudessa maakunnat saavat päättää, kuinka monta paloasemaa tarvitsevat ja missä ne sijaitsevat.

pelastustoimi
Palomies-ensihoitaja Sami Ruokolainen seisoo paloauton edessä Nurmeksen paloaseman kalustohallissa.
Palomies-ensihoitaja Sami Ruokolainen on poikkeus sääntöön: vastavalmistunut pelastaja, joka hakeutui töihin kauas kasvukeskuksista.Pauliina Tolvanen / Yle

Useita pelastustoimen virkoja jää Suomessa täyttämättä pätevän hakijan puuttuessa. Edes vakituinen työsuhde tai vaativa ja vaihteleva työnkuva eivät riitä houkuttelemaan päteviä pelastajia kasvukeskusten ulkopuolisille paloasemille.

– Yleinen aika näkyy. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, palopäällikkö Yrjö Jantunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta toteaa.

Tänä keväänä kolme virkaa Pohjois-Karjalan reuna-alueilla on jäänyt täyttämättä, kun pätevää hakijaa ei ole ollut. Jantusen mukaan rekrytointi on vaikeutunut ja samaa viestiä kantautuu lähes kaikista Itä- ja Pohjois-Suomen pelastuslaitoksista.

– Kemijärven palomiehen virkaan ei saatu yhtään hakijaa ja Tornion palotarkastajan virkaan tärppäsi vasta kolmannella hakukierroksella, Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kuvaa.

Hallitusohjelmassa koko maan kattava paloasemaverkosto luvataan säilyttää. Lupausta on vaikea lunastaa, mikäli paloasemille ei saada työntekijöitä.

Syrjäseudun paloasemat maakuntien käsissä

Sisäministeri Maria Ohisalo vakuuttaa, että hallitus pitää osaltaan huolen, ettei paloasemia tarvitse lakkauttaa.

– Hallitus huolehtii, että pelastusalan ammattilaisia koulutetaan riittävästi ja että rahoitus on mitoitettu niin, ettei paloasemaverkkoa tarvitse ryhtyä karsimaan, Ohisalo lupaa.

Mutta sitä ministeri ei lupaa, että kaikki maamme noin 800 paloasemaa pysyy toiminnassa.

Suunnitteilla olevassa maakuntauudistuksessa pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle. Se tarkoittaa, että maakunnat saavat itse päättää, miten monta paloasemaa tarvitsevat ja missä ne sijaitsevat. Erillisrahaa syrjäseutujen paloasemien ylläpitämiseen ei valtiolta ole tulossa.

Ohisalon mukaan sisäministeriö voi kuitenkin tarvittaessa ohjata maakuntia laatimaan pelastuslaitosten palvelutason siten, että kattava paloasemaverkosto ja nopeat vasteajat säilyvät.

Vasteaikojen osalta sopimuspalokunnilla on maaseudulla ammattipelastajia suurempi rooli. Tällä hetkellä valtaosa maan paloasemista on kokonaan sopimuspalokuntien vastuulla. Vapaaehtoisten väheneminen uhkaa kuitenkin heikentää sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksia.

Maria Ohisalo
Sisministeri Maria Ohisalo lupaa, ettei paloasemia tarvitse lakkauttaa rahoituksen puutteessa.Petteri Sopanen / Yle

Varallaolo syö työn houkuttelevuutta

Nurmeksen paloasema Pohjois-Karjalan reunamailla on malliesimerkki paloasemasta, joka ei tällä hetkellä ole suuressa huudossa.

Asemalle haettiin keväällä palomestaria, mutta virkaan ei tullut yhtään hakemusta. Asemamestarin sijaisena työskentelevä Janne Pelo syyttää sijaintia: Nurmeksesta on lähimpään kasvukeskukseen yli sata kilometriä, ja palomestarin työ sisältää varallaoloa.

– Eli pitäisi asua paikkakunnalla ja sitten puolisolle ei välttämättä ole työmahdollisuuksia, Pelo sanoo.

Varallaolo on itsessään iso miinus monelle työpaikkaa etsivälle pelastajalle.

Esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella vuorotyöhön riittää hakijoita, mutta päivätyö ei kiinnosta, sillä siihen sisältyy varallaoloa.

Vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen laskee, että varallaolon takia päivätyön sitovuus voi olla jopa kolminkertainen verrattuna vuorotyöhön. Kun vuorotyössä pitkää työvuoroa seuraa pitkä vapaa, päivätyössä ollaan kiinni joka päivä ja sen lisäksi vapaallakin on sidottu puhelimeen.

Palkassa sitovuus ei näy, sillä varallaolokorvaus on pienempi kuin vuorotyössä ansaitut haittalisät.

Työvuorot ja palkkaus mietintään

Työvuorojärjestelyt ja palkkaus ovat keinoja, joilla pelastuslaitokset yrittävät houkutella työntekijöitä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Yrjö Jantunen kertoo, että toistaiseksi niitä ei ole käytetty, mutta lähivuosina voi olla pakko.

– Eläköityminen on voimakasta, ja Kuopion pelastusopistosta valmistuu liian vähän pelastajia. Seuraavan neljän vuoden aikana pelkästään Pohjois-Karjalassa eläköityy 30 työntekijää, Jantunen sanoo.

Sisäministeriössä Pelastusopiston koulutusmäärän on laskettu riittävän.

– Valmistuvien määrä vastaa juuri ja juuri eläköityvien määrää. Mikäli lainsäädännöllä päätetään lisätä pelastajien määrää, on koulutuspaikkoja lisättävä, pelastusneuvos Janne Koivukoski toteaa.

Hänen mukaansa ongelma ei ole, etteikö pelastusala kiinnostaisi. Pelastusopistoon on joka vuosi huomattavasti enemmän hakijoita kuin sisään voidaan ottaa.

Parin vuoden päästä kaikki Suomen pelastajat koulutetaan Kuopion Pelastusopistossa. Uusia pelastajia valmistuu sitten 135 vuodessa.

Palomies-ensihoitaja Sami Ruokolainen istuu paloauton ratin takana.
Palomies-ensihoitaja Sami Ruokolainen kertoo, että pienellä paikkakunnalla yksittäiselle palomiehelle annetaan enemmän vastuuta.Pauliina Tolvanen / Yle

Pienellä paloasemalla on osattava kaikkea

Pienillä paloasemilla tehtäviä on vähemmän, mutta se ei tarkoita, että työ olisi helpompaa. Kun isolla paloasemalla pelastajat voivat erikoistua, on pienellä asemalla kaikkien osattava kaikkea.

– Jokaisen kohdalle tulee tehtäviä savusukelluksesta pintapelastukseen ja eläinten pelastamiseen. Lisäksi valistamme ja koulutamme sekä teemme palotarkastuksia. Työ on monipuolista, tarvitaan vaan enemmän samiruokolaisia, vs. asemamestari Janne Pelo sanoo.

Sami Ruokolainen on Nurmeksen paloaseman uusin työntekijä, vastavalmistunut palomies-ensihoitaja. Toisin kuin monet muut uudet pelastajat, hän hakeutui töihin pienelle paloasemalle.

– Olen oman kylän poika, ja kyllä se painoi aika paljon siinä valinnassa. Että on sukua ja tuttu kaupunki, Ruokolainen myöntää.

Ruokolainen ehti käydä kokeilemassa, millaista työ on suuremassa kaupungissa. Säpinä viehätti, mutta työn parhaista puolista ei Nurmeksessa ole tarvinnut luopua.

– Pääsee ajamaan mönkijällä, isolla veneellä, paloautolla, ambulansseilla. Ja tietysti se ihmisten auttaminen, ei kai tätä muuten tekisi, Ruokolainen summaa.

Lue lisää:

Pohjoisen pienille paloasemille haastavaa saada pelastushenkilöstöä

Jokilaaksojen alueella on avoinna kaksi pelastusalan virkaa, mutta hakijoita ei ole – syrjäseudut eivät houkuttele palomiehiä

Palomiehiä ei saa töihin syrjäseudulle – ”ylipalomiehen virka auki 11 000 asukkaan paikkakunnalla, ei yhtään hakemusta”