Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta

Maria Tuominen tahtoo rikkoa ennakkoluuloja romaneista tekemällä livevideoita Facebookiin.

romanit
Maria Tuominen
Maria Tuomisen livevideoilla on lähes 5000 seuraajaa.Antro Valo / Yle

Kun Maria Tuominen, 40, alkoi tehdä kaverinsa kanssa livevideoita Facebookin Naistenhuone-ryhmään, hän huomasi ikävän ilmiön.

Se oli jo arjesta tuttua, mutta nyt ennakkoluulot tulivat vasten kasvoja myös sosiaalisessa mediassa.

– Monet ihmiset olettivat, että kaikki romanit varastavat eivätkä käy töissä. Ajattelin, että ei voi olla totta. On vuosi 2019, eivätkä ihmiset tiedä tai tunne, miten romanit elävät suomalaisina Suomessa.

Tuomisen äiti on romani ja isä valtaväestön edustaja. Lisäksi hän on naimisissa romanin kanssa, joten kulttuuri on hänelle tuttu. Siksi hän päätti alkaa rikkoa ennakkoluuloja romaneista sosiaalisessa mediassa.

Keväällä Tuominen perusti Facebookiin Maria Live -ryhmän ja alkoi kertoa livevideoilla avoimesti romanien elämästä sekä vastata ihmisten kysymyksiin. Hän huomasi nopeasti, että samat, rasistiset kysymykset toistuvat.

– Minulta kysytään paljon sitä, onko romanihameen alla koukkuja ja taskuja, joihin voi hamstrata tavaraa kaupassa. Ei ole. Varastaminen ei muutenkaan kuulu romanikulttuuriin.

Toistuvat kysymykset turhauttavat välillä, mutta Tuominen pyrkii hälventämään ennakkoluuloja vastaamalla niihin sinnikkäästi.

– Tämä vaatii pitkäpinnaisuutta. Joidenkin kysymysten kohdalla sitä miettii, että tätäkö mieltä ihmiset todella ovat romaneista.

Maria Tuominen
Livevideoilla Maria Tuominen haluaa korjata väärinkäsityksiä romaneista.Antro Valo / Yle

Maria Live -ryhmä on kerännyt lähes 5000 seuraajaa. Tuominen on huomannut, että romanikulttuuriin liittyviä väärinkäsityksiä on paljon. Hän haluaa korjata väärinkäsityksiä ja korostaa sitä, etteivät kaikki romanit elä samalla tavalla.

Kokosimme alle Tuomisen vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita häneltä kysytään.

Miten romanivaatteita käytetään?

Romaninaisilla on päällään röijy ja musta samettihame, kengät kukin valitsee käyttötarpeensa mukaan. Vaatteet tehdään itse tai ne teetetään. Jokainen valitsee haluamansa kankaan ja pitsit röijyynsä itse. Samettihame painaa 4–7 kiloa ja maksaa noin 300–800 euroa.

Naisella on usein vähintään kolme hametta: arkihame kotikäyttöön, vähän parempi hame arkisempiin menoihin ja usein juhlahame juhlallisempiin tilaisuuksiin.

Romanimiehellä on asuna suorat housut, paita, kravatti, tummat usein lakeriset kengät. Lapset pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin kuin pääväestönkin lapset.

Alle 18-vuotiaalla teini-ikäisellä tytöllä on käytössä pikkuhame. Paitana on peittävä normaali pusero. Romanityttö alkaa käyttää romanihametta ja röijyä vaihtelevasti. Toivottavaa on, että aikaisintaan 18-vuotiaana.

Maria Tuominen
Romaninaiset valitsevat pitsit röijyynsä itse.Antro Valo / Yle

Jos romanit ottavat yhteen muiden kanssa, miksi käytetään aina puukkoa tai asetta?

Tämä on täysin urbaanilegenda. Mitkään aseet eivät ole leimallisesti romaneille ominaisia. Jotkut käyttävät aseita, mutta valtaosa ei. Myös nyrkkitappelut ovat yhtä yleisiä kuin muissakin väestöissä.

Meidän perheessä emme ainakaan pidä puukkoa, veistä tai muuta asetta vaatteidemme alla.

Seuraavatko vartijat liikkumistanne kaupoissa?

Ikävän usein romaniasuinen profiloidaan varkaaksi. Etenkin vierailla paikkakunnilla vartijat kulkevat perässä ja seuraavat.

Kerran eräs asiakas oli nähnyt, että olin muka varastanut. Kesken ostosten maksamisen minut vietiin takahuoneeseen. Mitään ei tietenkään löytynyt, koska en ollut varastanut mitään. Se oli todella nöyryyttävää. Ihan lapseni takia tuli paha mieli, koska hän ihmetteli, että mihin äiti lähti kesken kaiken.

Pienessä kotikaupungissa meidät yleensä tunnetaan niin hyvin, ettei seuraamista juurikaan ole.

Miksi romanit eivät tee töitä ja opiskele?

Tämä on yleinen harhaluulo. Valtaosa romaneista opiskelee nykypäivänä ammatin ja käy töissä. Romanien työllistymisessä on usein haasteita ennakkoluuloista johtuen.

Romanit kouluttautuvat kaikenlaisiin ammatteihin, kuten lääkäreiksi, rekkakuskeiksi, asianajajiksi, koulunkäynninavustajiksi, eri alojen maistereiksi, kokeiksi ja niin edelleen.

Romanilääkäriin tai asianajajaan törmää harvemmin, koska romaneita on vähemmän. Yhä useampi romani käy korkeakoulun.

Moni romaninainen on opiskellut esimerkiksi lähihoitajaksi. Romanimiehiä on kaikenlaisissa ammateissa, mutta nyt monilla tuntuu olevan kiinnostusta kuljetusalaan.

Tekevätkö romanimiehet kotitöitä?

Romanikulttuuriin kuuluu siisteys sekä kodin ja perheen arvostaminen. Perinteisesti romaninaiset ovat ylpeitä kodinhoidosta, laittavat ruokaa ja siivoavat, mutta toki romanimiehetkin tekevät näitä töitä. Se riippuu henkilöstä. On myös romanitaustaisia mieskokkeja.

Romanimiehiä on myös yksineläviä ja yksinhuoltajia, joten on selvää, että hoitavat myös niin sanottuja naisten töitä.

Saavatko romanit avioitua valtaväestön kanssa?

Kyllä. Osa kuvittelee, että tämä ei olisi hyväksyttävää ja että oma suku ei hyväksyisi naimisiinmenoa valtaväestön kanssa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Valtaväestön edustajan ja romanin häissä on vieraita molemmin puolin sukua. Muut romanit kuin hääparin ikäluokka eivät osallistu häihin.

Romanit pukeutuvat romaniasuun. Yleensä kutsussa on esitetty pukukoodi, mutta jos näin ei ole, vieraat saavat pukeutua niin kuin haluavat. Emme yleensä puutu muiden vieraiden pukeutumiseen.

Maria Tuominen
Romaninaisen asusteisiin kuuluvat röijy ja musta samettihame.Antro Valo / Yle

Millaisia ovat romanisäännöt?

Ei ole olemassa romanisääntöjä. On vain romaneille tyypillisiä tapoja, kuten vanhempien kunnioittaminen, teitittely ja kohteliaisuus vanhempia kohtaan sekä puhtaus- ja siisteyskäsitys. Romanit teitittelevät yleisesti itseään yli kymmenen vuotta vanhempia kohteliaisuudesta.

Osa tavoista alkaa myös jäädä pois. Tänä päivänä romanit tekevät paljon sellaisia töitä, joissa romaniasu ei ole sallittu. Esimerkiksi lähihoitajina työskentelevät voivat nykyään olla työasuissaan, mikä ei ennen ollut hyväksyttävää romanikulttuurissa. Töihin, joissa vaadittiin työasua, ei välttämättä hakeuduttu ennen.

Määrääkö vanhin romani muiden sukunsa romaneiden tekemiset?

Meillä ei ole olemassa sellaista suvun vanhinta, joka määräisi, mitä muu suku saa tehdä. Kunnioitamme vanhoja ihmisiä ja heidän mielipiteitään.

Romanikulttuurissa on asioita, joita ei ole kohteliasta puhua vanhempien romanien aikana, vaikka saman ikäluokan romanit voivatkin puhua näistä asioista keskenään. Näihin kuuluvat esimerkiksi intiimeistä ja hyvin yksityiset asiat. Tätä valtaväestö kuvittelee usein salamyhkäisyydeksi, vaikka kyseessä on kulttuurista juontuva tapa toimia.

Mistä ennakkoluulot johtuvat?

Varmaan siitä, kun meitä on vähemmän, niin asioita yleistetään koskemaan kaikkia romaneita. Vähemmistöä kohtaan on helppo yleistää.

Osa ennakkoluuloista voivat juontaa myös romanien kiertolaiselämään, joka loppui kymmeniä vuosia sitten. Nykyään on selvä asia, että romanit opettavat lapsilleen, että koulut pitää käydä, ammatti pitää lukea ja töihin on mentävä.

Vanhoja perinteitä on toki edelleen, mutta pikku hiljaa ehkä sulaudumme paremmin massaan.

On romaneita, jotka elävät romaniarkea ja heitä, jotka elävät valtaväestön tapaan. Valinta on vapaa. Muilta romaneilta olen saanut palautetta, että hyvä kun joku on lähtenyt tekemään tällaista avointa tiedonvälitystä.

Maria Tuominen
Suurin osa romaneista on kokenut ennakkoluuloja.Antro Valo / Yle

Romaneihin kohdistuva syrjintä elää sitkeästi

Suomessa on arviolta 10 000 romania ja heistä lähes 70 prosenttia kokee syrjintää arjessaan. Naisiin kohdistuu hieman enemmän syrjintää kuin miehiin.

Rasismia historiallisesti näkökulmasta tutkineen Miika Tervosen mukaan romanivastaisuus on suomalaisen rasismin kovaa ydintä.

– Se puhetapa ja ajattelutapa, joka romaneihin liittyy, ei vaikuta juuri muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Siinä missä muihin vähemmistöihin liittyvät keskustelut ovat menneet monin tavoin eteenpäin, romanivastaisuus elää sitkeästi ja on myös huonosti tunnistettu rasismin muoto.

Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi uskoo, että osallistuminen ja osallistaminen ovat ainoita keinoja päästä iänikuisista ennakkoluuloista lopullisesti eroon.

– Romanijärjestöjen keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi romaneiden työllistyminen ja korkeakoulutus, millä pyrimme edistämään yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista yhteen hiileen puhaltamista.

Oulun Romanit ry:n puheenjohtaja Angelica Hagert kannustaa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ennakkoluulojen hälventämiseksi.

– Uskon, että useamman kohdalla mielipide romaneista muuttuu positiiviseksi, kun meihin tutustuu. Valtaväestön tulisi rohkeasti uskaltaa ottaa romaneita töihin katsomatta kansallispukuun tai nimeen. Ennakkoluulot eivät pääse murtumaan, jos työllistymisessä ei anneta mahdollisuutta.

Tuomisen vastaukset on käynyt läpi myös Suomen Romaniyhdistys ry.

Aiheesta lisää:

Laura Hagert ei saanut työtä millään – vaihtoi sukunimensä, firmat vastasivat heti sähköposteihin

Romanit kertovat kohtaamistaan ennakkoluuloista Yle Kioskin videolla: “Kaikki romanit varastavat”