Rippikoulujen suosio pitää pintansa Kanta-Hämeessä

Nuorten osallistumisessa seurakunnan toimintaan rippikoulun jälkeen on suurempaa vaihtelua.

rippikoulu
Lopen kirkkorakennus kukkulan päällä
Vuonna 2018 Kanta-Hämeessä rippikoulun kävi noin 1600 henkilöä.Timo Leponiemi /Yle

Kanta-Hämeen seurakunnissa riittää osallistujia rippileireille. Esimerkiksi Lopen, Forssan ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnissa rippileirien osallistujamäärät ovat säilyneet viime vuosina melko tasaisina.

Sen sijaan nuorten osallistuminen seurakuntien toimintaan rippikoulun jälkeen vaihtelee suuremmin.

Lopen seurakunnan kirkkoherran Tuomas Hynysen mukaan moni tekijä vaikuttaa nuorten osallistumiseen.

– Ikäluokkien koot vaikuttavat toki isoskoulutuksen osallistujamääriin. Myös muut kunnassa tarjolla olevat harrastusmahdollisuudet vaikuttavat, sillä isostoiminta on yksi harrastus muiden joukossa.

Myös Forssan seurakunnan kappalainen Sanna Kuisma tunnistaa ilmiön. Forssassa isoskoulutusta on pyritty järjestämään siten, että mahdollisimman monella halukkaalla olisi mahdollisuus osallistua koulutukseen harrastuksista huolimatta.

Esimerkiksi Lopen seurakunnassa viimeisimpään isoskoulutukseen osallistui yhdeksän nuorta. Joinakin vuosina isoskoulutettavien määrät ovat olleet lähes kolminkertaisia.

Tuomas Hynysen mukaan pienissä seurakunnissa mahdollisia osallistujia on ylipäätään vähemmän. Usein rippileireille lainataankin isosia suuremmilta naapuriseurakunnilta. Tänä ja viime kesänä Lopen seurakunta on tarpeen mukaan lainannut leireille isosia muun muassa Riihimäen seurakunnasta.

– Tämäkin on mielestäni positiivinen asia, sillä näin saamme ideoita myös oman seurakuntamme ulkopuolelta. Vastavuoroisesti naapuriseurakunnat saattavat saada jotain ideoita meidän toimintatavoistamme, kertoo Hynynen.

Forssan seurakunnassa isosia oli tänä vuonna puolestaan niin paljon, että kaikkia ei voitu valita mukaan rippileireille, kertoo kappalainen Sanna Kuisma.

Helposti lähestyttävät leirit houkuttavat nuoria

Lopella nuoria houkutellaan mukaan seurakuntien toimintaan esimerkiksi järjestämällä leirejä, joissa nuoret ottavat itse vastuuta leirin toteuttamisesta.

– Leireillä on ollut todella hyvä tunnelma. Kesän viimeinen ripari on parhaillaan menossa ja uskon, että syksyksi saadaan taas osallistujia isoskoulutukseen, kertoo Hynynen.

Niin ikään Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan rippileireiltä löytyy halukkuutta jatkaa isoskoulutukseen. Syöksynsuun leirikeskuksessa rippileiriä viettävät Siiri Keskinen ja Kielo Varjola toteavat isosten toiminnan näyttävän niin hauskalta, että haluavat itsekin mukaan.

Monen rippileiriläisen mielessä siintää kummeus ja kirkkohäät

Rippileireille halutaan tulla, vaikka vanhemmat ja lapsi eivät kuuluisi kirkkoon. Kappalainen Sanna Kuisma on havainnut ilmiön myös Forssan seudulla.

– On ollut tilanteita, joissa nuori on kastettu kirkon jäseneksi ennen rippikoulua, koska tämä on halunnut rippileirille.

Nuoret haluavat rippikouluun muun muassa kummeuden ja kirkkohäiden takia. Rippileiriläiset Siiri Keskinen ja Kielo Varjola toteavat yhteen ääneen, että kirkkohäät olivat yksi syy käydä rippikoulu.

Myös Ylen haastattelemalla nuorella Miisalla on samat suunnitelmat.

– Kävin rippikoulun, jotta voin joskus olla kummi ja mennä kirkossa naimisiin.