Saimaannorpan kanta kasvaa hitaasti, 4–8 kuuttia kuolee vuosittain – 15 kysymystä ja vastausta norpasta

Saimaannorpan tulevaisuus näyttää uhanalaiselta, mutta keinot sen suojelemiseksi ovat olemassa.

saimaannorppa
Saimaannorppa.
Saimaannorppa Saimaan Haukivedellä vuonna 2016. Ismo Pekkarinen / AOP

Norppakeskustelu käy Suomessa kiivaana, kun heinäkuun alkussa neljä kuuttia kuoli kolmen päivän aikana kalastajien verkkoihin. Keskiviikkona jätetty kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan elinalueella keräsi vaadittavat 50 000 nimeä eli se etenee eduskuntaan.

Aloitteessa ehdotetaan verkkokalastuksen kieltämistä ympäri vuoden saimaannorpan suojelemiseksi.

Kuinka huolissaan norpasta tulisi olla? Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä vastaa kysymyksiin saimaannorpista (siirryt toiseen palveluun) (Luontoon.fi).

1) Miten poikkeuksellista on, että kuutteja kuolee näin monta heti verkkokalastuskiellon päättymisen jälkeen?

Määrä on poikkeuksellinen, mutta on aina sattumasta kiinni, montako kuolee. Tiedämme selkeästi sen, että vielä heinäkuussa kuutti on altis jäämään verkkoihin kiinni. Mitä vantterampi ja isompi kuutti on, sen pienempi on todennäköisyys, että se jää verkkoihin. Kaikkein vaarallisin aika kuutille on touko–kesäkuu, joka onkin suojattu.

Tiedämme, että noin 80 prosenttia kaikista kalanpyydyksiin kuolleista saimaannorpista on alle 24-kiloisia. Kuutti saavuttaa tuon painon elokuussa.

2) Millaisiin verkkoihin kuutit kuolivat?

Kaikki neljä kuolivat verkkoihin (siirryt toiseen palveluun) (Metsähallitus), joilla pyydetään kuhaa tai isoa ahventa. Yksi oli 55 millimetrin solmuvälillä, kolme 60 millimetrin solmuvälillä. Kaikki vapaa-ajankalastajien verkkoja. On havaittu, että mitä harvempi verkko on solmuväliltään, sen vaarallisempi norpalle.

Vaarallisuus selittyy sillä, että kun norpan pää mahtuu verkon silmän läpi, se ei huomaa sitä. Silloin se helpommin pussittuu. Toki norpan räpylä voi jäädä kiinni esimerkiksi muikkuverkkoon.

3) Montako kuuttia arviolta kuolee vielä?

Jos mennään keskivauhtia, vielä muutama tulee tämän vuoden aikana. Verkkoon kuolleiden kuuttien määrä vaihtelee, se on noin 4–8 vuodessa. Mutta tämä luku on se, mikä tulee meidän tietoomme.

Emme tietenkään saa kaikkia kuolemia tietoomme. Kaikista norpanruhoista noin 40 prosenttia saadaan tutkittaviksi. Tällä vuosikymmenellä selvitetyistä kuolinsyistä liki 40 prosenttia on kalanpyydyskuolemia.

4) Mikä merkitys kuuttien kuolemilla on koko saimaannorpan kannalta?

Sillä on kaikkein suurin merkitys. Jos ei olisi verkkokalastuksen rajoituksia, saimaannorppa olisi kuollut sukupuuttoon. Tämä rajoitus on aivan ratkaiseva: käytännössä se, kuinka paljon kuutteja kuolee kalaverkkoihin, säätelee sen, miten nopeasti kanta kasvaa.

Tilastojen mukaan vuosina 2010–2018 kuoli 52 kuuttia kalanpyydyksiin. Jos nämä 52 olisivat jääneet eloon, kanta olisi noin 60 eläintä suurempi, sillä osa kuolleista kuuteista olisi jo sukukypsiä.

Tiedämme myös, että syntyvistä kuuteista noin 25 prosenttia elää sukukypsiksi aikuisiksi. Luonnontilassa tuo luku voisi olla 50 prosenttia.

5) Miksi kuutit uivat ja lopulta kuolevat verkkoihin?

Tätä ei ihan tarkkaan tiedetä. Mutta syitä on varmaan useita: ensinnäkin kuutin aistijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt vieroitusvaiheessa.

Toisekseen kuutti on jatkuvasti nälkäinen, joten se etsii ruokaa. Ne ovat uteliaita, joten esimerkiksi verkossa sätkivät kalat kiinnittävät niiden huomion. Lisäksi kuutti ei voi mitenkään havaita verkkoa, vaan se voi uida sattumalta siihen.

Tilastoistamme näkyy sellainen mielenkiintoinen asia, että kun kuutti painaa 24 kiloa, riski jäädä verkkoon pienenee. Emme tiedä sitäkään, että miksi juuri 24 kiloa on raja.

Todennäköisesti kuutti on oppinut tuossa vaiheessa syömään pieniä kaloja, joten se syö syksyllä matalammissa vesissä salakoita ja pikkukaloja. Siellä ei ole kalaverkkoja. Avovedessä puolestaan kuutit eivät hakeudu eivätkä osu paikoille, joissa verkkoja on. Toki ne ja isommat petokalat syövät samaa ruokaa, ja petokaloja kalastetaan usein verkoilla.

6) Onko merkitystä, kuka verkon on laskenut ja kuinka se on veteen laitettu?

Sillä ei ole eroja, kenen omistama verkko on. Pääosa Saimaan verkoista on vapaa-ajankalastajien verkkoja, sillä ammattikalastajia on vähän.

Käytännössä silläkään ei ole merkitystä, kuinka verkko on laskettu veteen. Toki se on tiedossa, että mitä löysempiliinainen verkko on, sitä helpommin siihen tarttuu kala – ja hylkeet. Jos verkko on ankkuroitu molemmista päistä, se voi hiukan pienentää riskiä, että kuutti jää siihen kiinni.

7) Perjantaina uutisoitiin, että kansalaisaloite verkkokalastuksen täyskiellosta norppavesillä etenee eduskuntaan. Jos tämä toteutettaisiin, kuka sitä valvoisi?

Kalastuksen valvontaa tekevät kalavesien omistajat eli osakaskunnat. Lisäksi valtiolla eli metsähallituksella on valvontaa, ja jonkin verran sitä tekee myös poliisi. Tätä voi verrata metsästyksenvalvontaan.

8) Kuinka paljon täyskielto lisäisi töitä?

Totta kai se lisäisi valvontatöitä. Tällä hetkellä meillä on kaksi valvojaa erikseen palkattu valvomaan keväistä verkkokalastuskieltoa. Arvioisin, että vuoden ympäri valvonta vaatisi 1,5 henkilötyövuotta.

9) Millainen saimaannorppakanta on tällä hetkellä?

Sen koko on noin 380–400 yksilöä. Käytännössä Pihlaveden, Haukiveden ja ehkä Etelä-Saimaankin tilanne on se, ettei nopeaa sukupuuttoon kuolemista voi noilla alueilla enää tapahtua. Muut 10 lisääntymisaluetta ovat vielä niin pieniä populaatioltaan, että sattumaltakin ne voivat hävitä. Tämä on pienten hajanaisten kantojen uhkatekijä.

10) Millainen on saimaannorpan kannanvaihtelu?

Kanta kasvaa vuosittain keskimäärin 3–4 prosenttia, eli noin 15 yksilöä vuodessa. Pitkällä trendillä selkeä kasvulinja on, mutta kasvu on hyvin hidasta. Totta kai asiantuntijat toivovat, että kanta kasvaisi mahdollisimman nopeasti, koska mitä isompi kanta on, sitä suojatumpi se on. Suojelutoimien tehokkuus ratkaisee, kuinka nopeasti kanta kasvaa elinvoimaiseksi.

11) Missä vaiheessa saimaannorpan uhanalaisuusluokitus voitaisiin poistaa?

Sitä ei ole tarkkaan laskettu, mutta varmasti kannan pitäisi kasvaa yli 1 000 yksilöön. Voi olla, ettei se poistu kokonaan koskaan luokituksesta, koska Saimaa on elinalueena niin pieni. Eli norpat saattavat olla silmällä pidettäviä, vaikka kanta vaikuttaisi elinvoimaiselta.

Tiedämme, että luonnontilainen Saimaa nykykoossaan pystyisi elättämään reilut 6 000 norppaa. Tällä hetkellä noin kolmannes Saimaan rannoista ja pinta-alasta on epäsuotuisaa norpan pesinnälle ja lisääntymiselle. Ajattelemme, että kanta voitaisiin kasvattaa noin 4 000 eläimeen.

12) Miltä norppien tulevaisuus näyttää?

Uhanalaiselta, mutta tiedämme, mitä uhkatekijät ovat. Keinot, joilla niitä voidaan suojella, ovat olemassa.

13) Mitkä ovat suurimmat uhkatekijät?

Selkeästi suurin uhka on kalanpyydyskuolleisuus. Seuraavina tulevat ilmaston lämpeneminen ja kannan hajanaisuus. Väijyvänä uhkana on häiriöiden lisääntyminen, talvinen vapaa-ajankäytön lisääntyminen norpan alueilla.

Yritämme seurata tuoko ilmastonmuutos mukanaan sen, että maaperästä huuhtoutuu elohopeaa Saimaaseen. Tällä hetkellä elohopeatilanne on erittäin hyvä, vielä 60-luvulla se haittasi norppakantaa.

14) Mikä olisi tällä hetkellä paras keino suojella saimaannorppaa kalanpyydyskuolleisuudelta?

Kyllä se on se, mitä metsähallituksessa on esitetty jo vuonna 2015: heinäkuun pitäisi olla norppa-alueilla verkoton. Se olisi tehokkain tapa vähentää kuuttikuolleisuutta ja parantaa sitä kautta kannankasvua.

15) Saimaa on kooltaan noin 4 400 neliökilometriä. Pohjois-Savon elyn kalastusbiologi Teemu Hentinen, minkä kokoinen on saimaannorpan suojelemiseksi säädetty rajoitusalue?

2 770 neliökilometriä. Rajoitusalueella ei saa verkkokalastaa 15.4.–30.6. Lisäksi ympäri vuoden alueella ovat kiellettyjä tietyt norpalle vaaralliset pyydykset, kuten riimuverkko.

Alue on laajentunut viimeisen kolmen vuoden aikana noin 700 neliökilometriä.

Kalastusrajoituksista voi lukea lisää maa- ja metsätalousministeriön sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

"Tämä on läpimurto, monien itkujen jälkeen" – Kuvaaja Juha Taskinen riemuitsee 400 saimaannorpasta

Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennassa 63 – määrä voi vielä kasvaa

Lähes kaikki Pullervon lajitoverit on jo kuvattu ja tunnistettu – tuore tutkimus selvitti myös saimaannorpan käytöstä talviaikaan

Lajien punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!