Tässäkö ratkaisu koirahyökkäyksiin: Omistajat kursseille, rotuja mustalle listalle – tätä mieltä suomalaiset olivat Ylen kyselyssä

Yle kysyi suomalaisilta, miten koirahyökkäyksiä voitaisiin parhaiten ehkäistä ennalta. Suosituimmaksi keinoksi nousi koira-ajokortti.

koira
Koirahyökkäkset.
Iso osa suomalaisista haluaisi ehkäistä koirahyökkäyksiä kokonaan uusilla keinoilla. Kuvassa oleva amerikankarvatonterrieri Rommi on joutunut joskus hyökkäyksen kohteeksi, mutta tämä nirhama on peräisin lenkiltä yhteenoton sijaan.Ronnie Holmberg / Yle

Sora pöllyää helsinkiläisessä koirapuistossa.

Kolmivuotias Särö-koira ja kohta kaksivuotias Rommi telmivät ja juoksevat neliöksi aidattua puistoa ympäri.

Kaksikko tulee keskenään toimeen, vaikka eivät tunne toisiaan entuudestaan.

Omistajille toisenlaisetkin tilanteet ovat kuitenkin tuttuja.

Isabella Karhu ja Särö-koira
Isabella Karhun Särö-koira on rodultaan welsh corgi pembroke. Karhu sanoo, ettei pelkää koirahyökkäyksiä juurikaan.Ronnie Holmberg / Yle

– Koirapuistossa on tullut pari kertaa vähän kärhämää. Mutta sen jälkeen oppii, että näillä koirilla ei juttu luista, ja osaa varoa, sanoo Särön omistaja, helsinkiläinen Isabella Karhu.

Myös Rommi on joutunut omistajansa, helsinkiläisen Eija Miettisen mukaan toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi.

– Kun sellaisia kokemuksia on ollut, hän on tulevissa tilanteissa hieman varovaisempi ja saattaa olla jopa aggressiivinen, Miettinen toteaa.

Karhu ja Miettinen ehkäisisivät vastaavia tilanteita ensi sijassa koiranomistajia valistamalla: että nämä oppisivat lukemaan koiraansa ja puuttumaan käytökseen jo etukäteen.

Sitä mieltä on myös iso osa Ylen teettämään kyselyyn vastanneista.

Ylen kysely: Iso osa ehkäisisi koirahyökkäyksiä uusin keinoin

Koirahyökkäykset nousivat viime syksynä laajaan keskusteluun, etenkin sen jälkeen kun Yle oli uutisoinut vihtiläisnaisesta, joka joutui naapurinsa koiran raatelemaksi aivan kotipihan kynnyksellä.

Samassa yhteydessä poliisin tilastopalvelusta kerrottiin Ylelle, että koirahyökkäyksistä tehdyt ilmoitukset ovat lisääntyneet tilastoissa vuosi vuodelta.

Aihe on pysynyt otsikoissa senkin jälkeen: esimerkiksi viikko sitten poliisi tiedotti Hämeenlinnassa tapauksesta, jossa koira oli purrut kymmenvuotiasta lasta niin, että tämä oli tarvinnut sairaalahoitoa.

Muun muassa näistä syistä Yle kysyi nyt suomalaisilta, miten koirahyökkäyksiä voitaisiin parhaiten ehkäistä ennalta.

Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn vastasi noin tuhat ihmistä, ja sen tulokset ovat selvät: Lähes yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että koirahyökkäyksiin on puututtava jollain tapaa. Vastaavasti noin yksi kymmenestä eli yksitoista prosenttia katsoi, ettei uusia keinoja tarvita.

Sillä, oliko vastaajalla itsellään koiraa vai ei, ei ollut vastauksiin juurikaan vaikutusta.

Iso osa vastaajista kannatti kyselyssä täysin uusia keinoja: Koiranomistajilta vaadittavaa niin sanottua koira-ajokorttia harkitsisi liki joka toinen. Koira-ajokortin saanti edellyttäisi esimerkiksi koiranpitokokeen tai -kurssin suorittamista. Aiemmin sen puolesta on puhunut ainakin Helsingin eläinsuojeluyhdistys.

Toiseksi suosituimmaksi keinoksi nousi Ylen kyselyssä kuonokopan käyttö. Julkisilla paikoilla sitä vaatisi tietyiltä roduilta useampi kuin joka kolmas.

Tiettyjä, käytännössä vaarallisina pidettyjä, koirarotuja olisi valmis kieltämään 23 prosenttia vastanneista.

Kyselyssä oli mahdollista valita useita vaihtoehtoja.

Miten ehkäistä koirahyökkäksiä?
Yle kysyi suomalaisilta, miten koirahyökkäyksiä voitaisiin ehkäistä parhaiten. Kyselyssä sai valita useita vaihtoehtoja.Ronnie Holmberg / Yle

Valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta ratkaisuiksi ehdotettiin myös muun muassa koirien nykyistä parempaa koulutusta ja koirien pitämistä kiinni tai hihnassa.

Kennelliitto ei usko rotukieltojen tepsivän

Koira-alan asiantuntijajärjestössä ei olla yllättyneitä Ylen teettämän kyselyn tuloksista.

Kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo, että järjestö osallistui itsekin viime vuonna aiheen ympärillä käytyyn keskusteluun ja kutsui esimerkiksi rotujärjestöjä neuvotteluun.

Nämä puolestaan valistivat harrastajia ja järjestivät jopa ilmaista tottelevaisuuskoulutusta. Kennelliitto ja sen jäsenyhdistykset eivät kuitenkaan tavoita kaikkia suomalaisia koiranomistajia.

Lehkosen mukaan valistuksen olisi lähdettävä ruohonjuuritasolta.

Koiraa hankkivan on ymmärrettävä, millaista koiraa on hankkimassa ja riittävätkö omat kyvyt sen kouluttamiseen. Kasvattajan on puolestaan selvitettävä, että rotu ja yksilö sopivat koiraa toivovalle, Lehkonen painottaa.

Harri Lehkonen, puheenjohtaja, Kennelliitto.
Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.Ronnie Holmberg / Yle

Ylen kyselyssä koira-ajokortti oli suosituin keino ehkäistä koirahyökkäyksiä. Mitä mieltä Kennelliitto on ajatuksesta?

– Se, että lisättäisiin tietämystä, osaamista sekä koirarotujen ja koirien käyttäytymisen tuntemusta, on erittäin kannatettavaa. Mutta vähän epäilen sitä, miten vaikkapa netissä olevan ajokorttityyppisen suorituksen avulla saataisiin kaikki selväksi, Lehkonen vastaa.

Entä vaatimus kuonokopasta – olisiko se hyvä keino?

Lehkonen sälyttää vastuuta koiranomistajille itselleen: heidän olisi ymmärrettävä oma-aloitteisesti, että on heidän itsensäkin kannalta järkevää, että voimakas, arvaamattomasti käyttäytyvä koira puettaisiin julkisilla paikoilla kuonokoppaan.

– Pakot ovat aina hankalia asioita. Niitä kuitenkin rikotaan, eivätkä ne yksin ole ratkaisu.

Lehkonen ei innostu myöskään kokonaisista rotukielloista.

– Kun näistä asioista viime kesänä puhuttiin, selvitimme tilannetta. Ulkomailla on monta tutkimusta siitä, että joissakin maissa tehdyt rotukiellot eivät ole auttaneet. Ne eivät ratkaise asioita.

Helsingissä jo saman verran hyökkäyksiä kuin viime vuonna yhteensä

Millainen ongelma koirahyökkäykset Suomessa ovat?

Tilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä poliisin tilastopalvelusta kerrotaan nyt, ettei viimevuotisessa uutisoinnissa käytettyjä tilastotietoja enää toimiteta.

Vakuutusyhtiöiden mukaan tilanne on suurin piirtein sama kuin viime vuonnakin: esimerkiksi Ifiin ja Fenniaan ilmoitetaan viikoittain useampia koirien aiheuttamia vahinkoja.

Suurimmista poliisilaitoksista täsmällisimmän luvun saa Helsingin poliisilta. Sille ilmoitettiin viime vuonna kuutisenkymmentä koirahyökkäystä, kun taas tänä vuonna tapauksia on kertynyt puolen vuoden aikana saman verran, kertoo rikoskomisario Anne Hietala.

Hän on kehityksestä huolissaan.

– Periaate on se, että jos ihminen kadulla kulkee, niin kyllä siellä pitäisi saada kulkea rauhassa.

– Jos ihminen pelkää koiria, niin ei tällainen ole kivaa. Lemmikinomistajan pitäisi pitää sen verran huolta, ettei lemmikki aiheuta kenellekään ylimääräistä kipua, tuskaa tai edes säikähtämistä.

Rikoskomisario Anne Hietala, eläinrikosyksikkö, Helsingin poliisi
Rikoskomisario Anne Hietala selvittää työkseen eläinrikoksia Helsingin poliisissa.Kristiina Lehto / Yle

Helsingin poliisilaitos perusti viime vuoden lopulla uuden yksikön, joka alkoi tutkia pelkästään eläinrikoksia, ensimmäisenä Suomessa.

Hietalan mukaan yksikköä työllistävät eniten juuri koirahyökkäykset ja toisaalta eläinten laittomat maahantuonnit.

– Itse toivon, että nämä hyökkäystapaukset vähenisivät. Meillä riittäisi kyllä isompiakin eläimiin liittyviä rikoksia tutkittavaksi.

Helsingin poliisi: Purijat yleensä sekarotuisia

Kennelliiton tavoin Hietalakaan ei ole varma, miten hyvin esimerkiksi rotukiellot ehkäisisivät koirahyökkäyksiä.

Hän sanoo Helsingin poliisin luokitelleen viime vuoden lopulta asti, mitä rotuja hyökkäysten takana on ollut.

– Suurimpana purijaryhmänä ovat sekarotuiset, Hietala kuittaa.

Kennelliiton Harri Lehkonen vastuuttaisi myös poliitikoita koirahyökkäyksiin puuttumisesta.

– He näistä asioista päättävät loppujen lopuksi.

Sen sijaan, että mallia otettaisiin joidenkin maiden rotukielloista, Lehkonen neuvoo hakemaan esimerkkiä vaikkapa Hollannista.

– Kaupungin järjestyssäännöissä voidaan rajoittaa, ettei määrätynkokoisia koiria saa kuljettaa pitkässä remmissä julkisilla paikoilla tai julkisissa liikennevälineissä, hän havainnollistaa. Suomeen tämä Hollannin-esimerkki ei soveltuisi sellaisenaan, sillä täällä järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt vuonna 2003 (siirryt toiseen palveluun).

Lehkonen huomauttaa, että koirien määrä Suomessa on lisääntynyt samalla kun ihmiset asuvat yhä tiiviimmin.

– Myös kaavoituksella voidaan vaikuttaa. Koirille voi tehdä selvät ulkoilualueet.

Koirahyökkäyksiin voi vaikuttaa hänen mukaansa sekin, että aiemmin kaupunkilaisilla oli usein eläimiä omistavia sukulaisia maaseudulla ja sitä kautta kokemusta eläinten käyttäytymisestä.

Enää näin ei kuitenkaan ole, hän toteaa.

Koiranomistaja: Kaikki lähtee kotoa

Helsinkiläisessä Rajasaaren koirapuistossa koirien keskinäiset kahnaukset ovat tuttu aihe.

Sanna Sihvonen ja kymmenvuotias Romaniasta tuotu Muska-koira.
Sanna Sihvosen Muska-koira on tullut Suomeen aikoinaan Romaniasta.Kristiina Lehto / Yle

Helsinkiläinen Sanna Sihvonen sanoo, että hänen kymmenvuotiaan Muska-koiransa päälle on hyökätty muutaman kerran, mutta tilanteista on aina selvitty säikähdyksellä.

Hänkin ehkäisisi uhkaavia tilanteita koiria kouluttamalla.

– Kotoa se lähtee.

Kiira Karimaa ja 11-kuinen sileäkarvainen noutaja Noppa
Kiira Karimaa toivoo, etteivät ihmiset heittelisi koirapuistoissa palloa koirilleen, koska se voi johtaa yhteentörmäyksiin. Kuvassa myös sileäkarvainen noutaja Noppa.Kristiina Lehto / Yle

Niin ikään helsinkiläinen Kiira Karimaa ei kieltäisi kokonaisia koirarotuja, mutta rajoittaisi joitakin rotuja esimerkiksi lapsiperheissä.

– Kaikkia rotuja ei kuulu ottaa lapsiperheeseen, Karimaa sanoo.

Saksassa nykyisin asuva, Izzy-koiransa kanssa Rajasaaressa vieraillut Kukka Tuuteri ottaisi koira-ajokortin käyttöön myös Suomessa.

– Saksassa koira-ajokortteja on ollut jo vuosia. Mielestäni siellä on myös paljon enemmän hyvin käyttäytyviä koiria kuin Suomessa, Tuuteri pohtii.

Miten sinä ehkäisisit koirahyökkäyksiä? Voit keskustella aiheesta asiallisesti jutun lopussa tänään keskiviikkona kello 22 asti.

Lue seuraavaksi:

Tuire Kaimion kolumni: Suloisesta koirasta tuli melkein murhaaja, mutta käynti eläinlääkärissä palautti koiran ystävälliseksi itsekseen (6.10.2018)

Laura Salmela leikkii koiransa kanssa.
Yle kertoi viime syksynä vihtiläisestä Laura Salmelasta, joka joutui koiran raatelemaksi aivan kotipihan kynnyksellä. Lue hänen tarinansa alla olevasta linkistä.Petteri Juuti / Yle

"Nyt kuolen", ajatteli Laura Salmela, 33, kun naapurin koira raateli hänen kasvojaan – karut tilastot paljastavat, ettei hän ole ainoa uhri (20.8.2018)

Poliisikoiraryhmän johtaja: Vihaisen koiran hyökkäykseltä saa ja pitää puolustautua (13.3.2014)

Video: Tältä näyttää, kun 40-kiloinen koira hyökkää päälle – luvan kanssa (24.9.2015)