Opiskelijoiden palkallisia lomia on kritisoitu jopa "täysin absurdien sosiaalietuuksien" vaatimiseksi – SYL:n varapuheenjohtaja selittää nyt, mikä on kannanoton tavoite

Onko palkallisesta lomasta puhuminen opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimista vai täysin kohtuuton vaatimus?

8 minuuttia
Palkallinen loma opiskelijalle?
Palkallinen loma opiskelijalle?

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi tämän viikon maanantaina kannanoton (siirryt toiseen palveluun), joka kyseenalaisti sen, miksi opiskelijoilla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Järjestö huomauttaa, että moni korkeakoulussa opiskeleva paiskii hommia läpi vuoden: ensin yhdeksän kuukautta opinnoissa ja sitten kolme kesätöissä.

Lisäksi liitto nostaa esiin ilman kesätöitä jäävät opiskelijat. SYL:n mukaan heille pitäisi järjestyä nykyistä helpommin yhteiskunnan tukea myös niille kuukausille, jolloin opinnot eivät etene.

Ajatus yhteiskunnan tuella lomailevista korkeakouluopiskelijoista närkästytti monia. Kokoomusopiskelijat syyttivät esitystä työnhaun merkityksen väheksymisestä ja täysin absurdien sosiaalietuuksien vaatimisesta (siirryt toiseen palveluun).

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujala
"Meidän tehtävä on vaatia opiskelijalle parempaa huomista", varapuheenjohtaja Kim Kujala tiivistää SYL:n tavoitteen.Laura Hyyti / Yle

Mistä kyse?

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujalan mielestä heidän aloitteensa on julkisessa keskustelussa ymmärretty väärin.

– Jos sitä meidän kannanottoa ihan tarkasti lukee, niin olemme kannanotolla halunneet nostaa perustulon keskusteluun. Me haluamme, että perustulo saataisiin tähän yhteiskuntaan sillä tavalla, että myös opiskelijat olisivat mukana siinä, Kujala selittää.

Se, että SYL:ssä kannatetaan perustuloa, ei varsinaisesti ole mikään uutinen. Jo vuonna 2013 liitto julisti, että on perustulon aika (siirryt toiseen palveluun) ja perustulomalleille on löytynyt opiskelijaliikkeiden keskuudessa kannatusta jo ennen sitä.

Opiskelijoiden loma-ajan toimeentulosta puhumisen voikin nähdä avauksena, jolla SYL:n pitkän tähtäimen poliittisesta tavoitteesta tehdään ajankohtainen Suomen suosituimman kesälomakuukauden aikana.

Pitkän tähtäimen muutoksen ajamisen lisäksi SYL on huolissaan siitä, miten toimeentulo järjestyy niillä opiskelijoilla, jotka juuri nyt viettävät kesää vailla kesäopintoja tai työpaikkaa. Kujala huomauttaa, että toimeentulotuen ehdot pakottavat nämä ihmiset velkaantumaan, ennen kuin he pääsevät viimesijaisen tukimuodon piiriin.

Ilman opintotukea tai palkkaa jäävä opiskelija ei saa Kelasta toimeentulotukea ennen kuin hän on nostanut kokonaan sen opintolainan, johon hän on oikeutettu. Lisäksi Kelalle pitää pystyä todistamaan, että kaikki lainarahat on tosiaan kulutettu ja tili on tyhjä.

– Me emme tästä velkaantumisesta ole kauhean innoissamme. Työllistyminen on monelle epävarmaa tässä maailman ajassa, ja joillain aloilla. Me haluaisimme nähdä, että velkaantumispakko poistuisi, Kujala sanoo.

Kuka ja mitä?

Kim Kujala on 23-vuotias viestintätieteiden opiskelija Vaasan yliopistossa. Kujala myöntää, että moneen muuhun maahan verrattuna suomalaisopiskelijoiden tilanne on hyvä

– Meillä on ilmaista koulutusta, ja meillä on ihan hyvät sosiaalietuudet jo tälläkin hetkellä. Ei se estä meitä vaatimasta sitä, että asiat voisivat olla vielä paremmin. Tässä on lähdetty siitä näkökulmasta, että haluamme ajatella heitä, joilla menee kaikkein heikoimmin, hän sanoo.

Kujala nostaa esiin vuonna 2016 korkeakouluopiskelijoille tehdyn terveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveyden ongelmista, joita ovat muun muassa kova stressi, huolista johtuva unettomuus ja ylirasittuneisuus.

Mutta miksi SYL haluaa nostaa kaikkien opiskelijoiden toimeentuloa, eikä kohdistaa mahdollisia lisäpanostuksia niihin, jotka todella kärsivät psyykkisistä ongelmista?

– Pitää muistaa, että se ei ehkä sittenkään ole niin yksioikoista. Eivät he, joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, ole homogeeninen joukko, jota voisi lähteä selkeämmin rajaamaan, Kujala sanoo.

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujala
SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujala opiskelee viestintätieteitä Vaasan yliopistossa.Laura Hyyti / Yle

Tätä et ehkä tiennyt

Kriittisesti SYL:n kannanottoon suhtautuneet Kookoomusopiskelijat tarjosivat lääkkeeksi psykkisiin ongelmiin mielenterveyspalveluiden parempaa saatavuutta. Loma-ajan toimeentuloa he lähtisivät kohentamaan opiskelijoiden tulorajoja nostamalla.

Tällä hetkellä yhdeksältä kuukaudelta opintotuet nostava opiskelija saa tienata enintään 11 973 euroa vuodessa. Jos koko vuoden aikana kertyvät tulot ylittävät tuon summan, tukikuukausia joutuu perumaan tai maksamaan takaisin. Kelan tulotaulukosta (siirryt toiseen palveluun) opiskelija näkee, kuinka moneen tukikuukauteen omalla tulotasolla on oikeutettu.

– Jos tulorajoja haluttaisiin nostaa, emme me poikkiteloin siihen eteen asettuisi. Me ajattelemme, että se palkitsee niitä, jotka haluavat ostaa opiskelurauhaa työskentelyllä, Kujala sanoo.

Samalla hän huomauttaaa, että niitä opiskelijoita, jotka eivät onnistu saamaan työpaikkaa ollenkaan, tulorajojen nosto ei auta. Isommat tulorajat lisäisivät siis tuen määrää vain heillä, joilla menee jo nyt paremmin kuin täysin pelkkien tukien varassa olevilla.

– Opintotuen piiriin palaa sellaisia ihmisiä, jotka tulevat nyt jo toimeen omilla lisäansioillaan paremmin kuin he, jotka elävät pelkän opintorahan varassa, Kujala selittää.

Keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja siitä, miten se turvataan parhaiten, on aina jakanut opiskelijajärjestöjä. Kokoomuslaiset ovat kriittisiä, mutta vasemmisto-opiskelijat ovat antaneet tuen SYL:n kannanotolle. Onko tässä lopulta kyse siitä, että SYL on enemmän vasemmalla kuin oikealla?

Sen Kujala haluaa jättää jokaisen oman arvioinnin varaan.

– Meidän kaikki kannanotot herättää keskustelua siitä, ollaanko nyt liian oikealla tai liian vasemmalla, tai onko ylipäänsä sopivaa, että näihin aisioihin otetaan kantaa, hän sanoo.

Lopulta SYL:n kannanotoista päättää sen liittokokous, joka pitää perustulon ajamista tärkeänä.

– Kyllähän se on poliittista toimintaa. Nämä mainitut järjestöt sielläkin toimivat omalla osallaan. Ei se ihan kauhean kaukaa haettua ole, kyllä näillä on tietty poliittinen ohjauksensa tähän järjestöön, hän avaa opiskelijapolitiikan voimasuhteita.

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujala
Rosa Kettumäki haastatteli SYL:n varapuhenjohtaja Kim Kujalaa Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.Laura Hyyti / Yle

Kim Kujalaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Terveystutkimus: Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla psyykkisiä vaikeuksia

Joka toinen lääketieteen opiskelija kärsii stressistä: "Lääkärin omat mielenterveysongelmat ovat tabu – ajatellaan, että pitää olla parantaja eikä parannettava"

Ratkaisu opiskelijoiden uupumukseen on kaikkien ulottuvilla – tutkimus selvitti, mistä oppimisen ilon ilmapiiri syntyy

Aiheesta muualla:

Pääkirjoitus: Opiskelijan tai työtä vieroksuvan oleilu muiden piikkiin ei ole mikään perusoikeus (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti 4.7.2019)

Kohu opiskelijoiden oikeudesta palkalliseen lomaan – Näin kommentoi Vasemmisto-opiskelijat (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Uutiset 4.7.2019)

Ministeri Saarikon mukaan sosiaaliturvajärjestelmä ei taivu opiskelijoiden palkallisiin lomiin – ”Vaikka se olisikin ansaittua” (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti 3.7.2019)