YK-raportti: Venezuelan joukot ovat surmanneet lähes 7 000 ihmistä puolentoista vuoden aikana

Hoidon puutteeseen on kuollut 1 500 ihmistä ja oikeusvaltio on murentunut Venezuelassa, sanoo YK:n ihmisoikeuskomissaari.

Venezuela
Ihmiset toivat kuolleen kapteenin muistoksi kukkia merivoimien päämajan edustalle Caracasissa tiistaina. Merivoimien kapteeni Rafael Acosta Arévalo kuoli kesäkuun lopussa. Perheen mukaan häntä kidutettiin epäiltynä osallisuudesta vallankaappausyritykseen.
Ihmiset toivat kuolleen kapteenin muistoksi kukkia merivoimien päämajan edustalle Caracasissa tiistaina. Merivoimien kapteeni Rafael Acosta Arévalo kuoli kesäkuun lopussa. Perheen mukaan häntä kidutettiin epäiltynä osallisuudesta vallankaappausyritykseen.Rayner Pena / EPA

Oikeusvaltion periaatteet ovat murentuneet vakavasti taloudellisen ja poliittisen kriisin repimässä Venezuelassa, kertoo maaraporttinsa (siirryt toiseen palveluun) perjantaina julkaissut YK:n ihmisoikeuskomissaari Michele Bachelet.

Bachelet mainitsi esimerkkeinä poliittisiin vastustajiin ja aktivisteihin kohdistuneen väkivallan, johon on kuulunut kidutusta ja surmia. Bachelet'n mukaan elintärkeät instituutiot ja laillinen järjestys ovat rapistuneet Etelä-Amerikan valtiossa.

– Elintärkeät instituutiot ja laillinen järjestys ovat rapistuneet Venezuelassa, Bachelet kertoi luovuttaessaan raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle uutistoimisto AFP:n mukaan.

Raportin mukaan Venezuelan hallinnon turvallisuusjoukot surmasivat viime vuoden aikana vahvistetusti lähes 5 300 ihmistä operaatioissaan. Surmia perusteltiin "viranomaisten vastustamisella".

Kuluvan vuoden aikana oli toukokuuhun mennessä surmattu reilut 1 500 ihmistä. Raportin mukaan todelliset luvut saattavat olla suurempiakin.

Hoidon puute tappoi yli 1 500 vuodenvaihteen tienoilla

Raportissa kiitetään sitä, että Venezuela vapautti hiljan yli 60 poliittista vankia, mutta muistutetaan siitä, että toukokuun lopulla yhä lähes 800 ihmistä oli mielivaltaisesti vangittuna.

Ihmisoikeuskomissaari on huolissaan myös Venezuelan ilmaisunvapauden tilasta, sillä riippumattoman median vapaus on kaventunut eri tiedotusvälineiden sulkemisten myötä.

Ongelmaksi mainitaan myös maata pitkään vaivannut lääkkeiden ja muiden terveydenhoidon tarvikkeiden sekä henkilöstön pula, jonka vuoksi arviolta yli 1 500 ihmistä on kuollut hoidon puutteeseen viime vuoden marraskuun ja kuluvan vuoden helmikuun välillä.

Venezuelaa ovat piinanneet levottomuudet ja väkivaltaisuudet jo pitkään. Vallasta taistelevat presidentti Nicolás Maduro ja oppositiojohtaja Juan Guaidó. Häntä tukevat useat länsimaat, muun muassa Yhdysvallat.

Venäjä puolestaan on asettunut Maduron tueksi. Perjantaina Venäjä kertoi, että se aikoo vahvistaa Venezuelan asevoimia. Varaulkoministeri Sergei Rjabkovin mukaan kyseessä on "työ maahan toimitettujen varusteiden kanssa." Kommentista kertoi uutistoimisto RIA.

Murhayritys ja vallankaappaussuunnitelma

Venezuelan hallitus kertoi kesäkuun lopulla estäneensä vallankaappausyrityksen, jossa presidentti Maduro yritettiin murhata.

Hallituksen mukaan vallankaappausta juonineet nykyiset ja entiset armeijan sotilaat olisivat korvanneet Maduron kenraalilla, entisellä puolustusministeri Raúl Baduelilla.

Hallinto vapautti vankeja

YK:n ihmisoikeuskomissio ilmoitti perjantaina, että Venezuelan hallinto on vapauttanut kaikkiaan 22 vankia.

Heidän joukossaan ovat ainakin tuomari Maria Lourdes Afiuni sekä journalisti Braulio Jatar.

Aiemmin kesäkuussa Venezuelassa vieraillut ihmisoikeuskomissaari Bachelet oli vaatinut Venezuelan hallinnolta kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

Yli 700 hallituksen kriitikkoa on vangittuna maassa poliittisten mielipiteidensä takia.

Lue lisää:

"Vallanvaihtoa ei ole Venezuelassa näkyvissä, on vain kasvavaa kurjuutta." – Toimittaja Pertti Pesonen ja professori Teivo Teivainen vastasivat yleisön kysymyksiin

Kuinka kaksi itsevaltaista johtajaa saivat öljymahdin 20 vuodessa polvilleen – Mistä Venezuelan kaaos kumpuaa?

Tuntemattomuudesta Venezuelan johtoon – Kuka on Juan Guaidó?

Lähteet: AFP, Reuters