Hoitajamitoituksen nosto sujuukin yhtäkkiä nopeasti – ratkaisuksi keksittiin laittaa työnjako ja hoidontarpeen mittarit samaan pakettiin

Skandaalit loivat poliittisen paineen kirjata lakiin pitkään jahkailtu vanhustenhoidon 0,7 hoitajan minimi jo mahdollisesti vuoden loppuun mennessä.

vanhustenhoito
Lähihoitaja Bern Amar työssään auttamassa vanhusta, Attendo, Vantaa, 12.11.2018.
Vanhustenhoidon hoitajien vähimmäismitoitusta ollaan nostamassa ympärivuorokautisessa hoivassa.Jari Kovalainen / Yle

Vanhustenhoidon sitovaksi hoitajamitoitukseksi on tulossa 0,7:n hoitajan minimi ympärivuorokautiseen hoitoon – ja se on tulossa lakiin vauhdilla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi keskiviikkona, että vanhuspalvelulaki päivitetään tältä osin kiireesti. Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä.

Tavoite on huikea, kun muistetaan, että hoitajamitoituksesta on kiistelty jo vuosikaudet. Hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, kuinka monta hoitajaa on hoitamassa yhtä hoidettavaa.

Minimimitoitus 0,7:n hoitajan oli näyttävästi esillä jo vuonna 2012. Se muuttui nykyiseksi 0,5:ksi ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti alentaa sen jopa 0,4:ään säästöjen toivossa. Se kuitenkin peruttiin.

Kiire selittyy poliittisella paineella, joka syntyi, kun keväällä paljastui vanhusten hoivan surkea tila.

Uudistus jaettiin kahtia

Nopeaan tulokseen puolestaan pyritään jakamalla vanhuspalvelulain päivitys mitoituskysymykseen ja sitten kaikkeen muuhun.

Lakiuudistus etenee nyt kahdessa eri vaiheessa: ensin säädetään hoitajamitoitus ja toisessa vaiheessa joskus keväällä tehdään muut uudistukset kuten poikkihallinnollinen ikäohjelma, muistisairauksien ennaltaehkäisyn nostaminen kansansairauksien rinnalle ja vanhusasianvaltuutetun tehtävän perustaminen.

Ensi vaiheessa paketoidaan kolme asiaa yhteen, jolloin 0,7 hoitajan vähimmäismitoituksen uskotaan toimivan. Mukaan tulevat henkilöstön työnjaon tarkka määrittely ja hoitoisuuden mittaminen eli sen, kuinka paljon ja millaista hoivaa kukin tarvitsee.

Työnjako ja mittarit tarkasteluun

– Nostetaan uusia elementtejä lainsäädäntöön. Kun mitoitusta lähdetään tuomaan lakiin, niin siinä yhteydessä täytyy määritellä työnjako eli ketkä siinä 0,7:ssä ovat mukana ja ketkä eivät ja mitä muu työ sitten on, lain uudistamistyöryhmässä oleva sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen kertoo.

Työnjaon lisäksi yritetään yhtenäistää hoidon tarpeen mittaamista. Tällä hetkellä mittareita on useita erilaisia.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ensisijaisesti on lähdettävä hoidon tarpeesta ja nimenomaan niin, että 0,7 on toteutuneen mitoituksen alaraja ja että se hoidon tarpeesta johtuva joustaminen tapahtuu ylöspäin.

– Se taas edellyttää sitä, että meillä on yhteisesti sovittu kansallinen hoidon tarpeen mittari, jolloin kaikki saavat hoitoa samoin perustein tehostetussa palveluasumisessa. Siksi se on myös tarpeen kirjata lakiin, Karppanen sanoo.

Koti- ja omaishoitoon ei voida Karppasen mukaan soveltaa samanlaista mitoitusta ja siksi sen uudistaminen jää lain muun päivittämisen yhteyteen keväälle.

Lue myös:

Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin

Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu?