Höyrylaivaregatta tuo Joensuuhun vanhan ajan loistoa – "Vettä keittämällä pääsee hyvin eteenpäin"

Höyrylaivaharrastajille regatta on kesän ykköstapahtuma ja tilaisuus tuoda höyrylaivojen historiaa esiin.

höyrylaivat
Höyrylaiva saimaa ankkuroituu Joensuun matkustajasatamaan.
Valtion edustusalus S/S Saimaa herättää kiinnostusta, missä tahansa liikkuukin.Pauliina Tolvanen / Yle

Suomen sisävesien kulttuuriperintö on viikonvaihteessa vahvasti esillä Joensuussa. Saimaan höyrylaivaregatta tuo kaupunkiin 16 höyrylaivaa.

Mukana on maamme tunnetuimpia höyrylaivoja, kuten valtion edustusalus S/S Saimaa.

– Alus on kiertänyt Suomen Höyrypursiseuran kesäregatoissa vuodesta 1973 asti. Tällä hetkellä alusta hallinnoi Väylävirasto ja kyydissä usein sidosryhmiä, kuten viranomaisia ja yrityselämää, kertoo laivan kapteeni Jukka Väisänen.

Väisäsen mukaan laivalla matkustaminen on vapaaehtoista, mutta jos S/S Saimaan kyytiin nousee, on kaksi pakkoa: matkan aikana on käytävä konehuoneessa ja lopuksi kirjoitettava nimi vieraskirjaan.

– Myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin allekirjoitus on vieraskirjassa, Väisänen huomauttaa.

Höyrylaiva Saimaa saapumassa Joensuun matkustajasatamaan.
S/S Saimaan kyydissä on matkustanut useita arvovieraita.Pauliina Tolvanen / Yle

Jokaisella höyrylaivalla on oma tarinansa, ja toisten tarina tunnetaan paremmin, toisten huonommin. Joensuun regatan avajaispäivänä julkaistiin teos Joensuun ja Pielisen höyrylaivojen historiasta.

Teoksen kirjoittaja höyrylaivaharrastaja Esko Pakkanen kertoo, että pohjoiskarjalaisessa omistuksessa on ollut historian saatossa noin 180 höyrylaivaa.

– Höyrylaivat toivat tavaraa kauppiaille ja veivät puuta sahoille. Rahtiliikenne ja tukinuitto olivat tuolloin ehdottoman tärkeitä tehtäviä. Lisäksi Joensuuhun tuli rautatie vasta 1894 eli höyrylaivat olivat ainoa tapa matkustaa maailmalle, Pakkanen kertoo.

Enää höyrylaivoja ei tarvita rahtiliikenteessä saati sota-alukseksi, mutta aika ei ole syönyt alusten viehätystä. Höyrypursiseuran rekisterissä on edelleen yli 80 alusta.

Höyrylaivoista kirjan kirjoittanut Esko Pakkanen istuu S/S Kalle Tihveräisen kannella.
Esko Pakkanen on kirjoittanut useita teoksia höyrylaivoista. Joensuun regattaan hän seilasi perheensä omistamalla S/S Laurilla.Pauliina Tolvanen / Yle

Pohjois-Karjalan vesillä höyrylaivat ovat harvinaisia vieraita.

– Kaverit tulivat joskus Ilosaarirockiin höyrylaivalla eli harrastajia käy muutaman kerran kesässä, kertoo Pekka Ikonen Suomen Höyrypursiseurasta.

Höyrylaivaharrastajille regatta on kesän ykköstapahtuma ja tilaisuus tuoda höyrylaivojen historiaa esiin.

– Tämähän on kulttuuriperintöharrastus, joka vaatii työtä, aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Mutta ilmeisesti se palkitsee, koska näinkin monet ovat tähän hullaantuneet. Vettä keittämällä pääsee hyvin eteenpäin, Esko Pakkanen hymyilee.

Saimaan höyrylaivaregatta huipentuu Joensuussa lauantaina. Höyrylaivat kokoontuvat puolen päivän tienoilla Pyhäselälle ja purjehtivat sieltä juhlamuodostelmassa Joensuun matkustajasatamaan. Yleisölle laivat ovat avoinna kello 13–15

.

Höyrylaiva Lauri saapumassa Joensuun Jokiasemalle
S/S Lauri on vanha hinaajahlyrylaiva ja tuttu näky regatoissa.Pauliina Tolvanen / Yle
S/S Kalle Tihveräinen kiinnittyy Joensuun Jokiaseman laituriin.
S/S Kalle Tihveräinen on suurin Joensuun regatan aluksista.Pauliina Tolvanen / Yle
Höyrylaiva Warkaus saapumassa Joensuun Jokiasemalle
S/S Warkaus oli aikoinaan tuttu näky Joensuussa. Vuonna 1928 se vahingoittui pahoin, kun matkustajalaiva Orivesi ajoi sen kylkeen Joensuun satamassa.Pauliina Tolvanen / Yle
Mies kiinnittää höyrylaiva Unnukkaa satamaan Joensuun jokiasemalla. Laivan kannella koira.
Monet sisävesien vanhoista höyrylaivoista ovat nyt höyrylaivaharrastajien omistuksessa.Pauliina Tolvanen / Yle