Palataanko Kreikassa dynastioiden aikaan? 6 olennaista asiaa määrittää tänään vaaleihin käyvää velkakriisimaata, joka on palaamassa normaaliin

Gallupien mukaan vasemmistolainen Syriza-puolue häviää vaalit oikeiston Uudelle Demokratialle. Kreikkalaiset haluavat nyt lisää käteen jäävää rahaa.

Kreikka
Kyriakos Mitsotakis
Kreikan keskustaoikeistolainen Uusi Demokratia -puolue saattaa palata valtaan sunnuntain vaaleissa Kyriakos Mitsotakisin johdolla. Kuten yleensä Kreikan poliittiset johtajat, Mitsotakiskin on saanut koulutuksensa ulkomailla, muun muassa Harvardin ja Stanfordin yliopistoissa Yhdysvalloissa.Orestis Panagiotou / EPA

AteenaKreikassa pidetään tänään ennenaikaiset parlamenttivaalit, joissa maa saattaa palata takaisin kriisivuosia edeltäneeseen poliittiseen päiväjärjestykseen.

Vuoteen 2015 asti Kreikkaa hallitsivat käytännössä vuorotellen dynastiat. Vallassa ovat vaihdelleet oikeiston Uusi Demokratia ja vasemmiston Pasok. Vahvoja mahtisukuja ovat olleet Papandreout, Karamanlisit, Mitsotakisit (siirryt toiseen palveluun).

Nyt pääministeriksi ennakoidaan gallupien perusteella nousevan Kyriakos Mitsotakisin, jonka isä Konstantinos on myös ollut Uuden Demokratian pääministeri. Mitsotakisin sisko Dora Bakoyannis oli puolestaan Ateenan kaupunginjohtaja, kun Kreikassa pidettiin olympialaiset vuonna 2004.

Parlamenttivaalit järjestetään pari kuukautta etuajassa, koska hallitseva vasemmistolainen Syriza-puolue hävisi EU-vaaleissa Uudelle Demokratialle kymmenen prosenttiyksikköä. Se on Kreikassa suurin tappio hallitsevalle puolueelle EU-vaaleissa ikinä.

Niinpä pääministeri Aleksis Tsiprasin oli pakko julistaa vaalit ennen kuin ne alunperin piti järjestää, ja koettaa pelastaa oma poliittinen tulevaisuutensa.

Nyt kansalaiset vaativat muutosta säästöpolitiikkaan.

Syriza, Ateena
Hallituspuolue Syriza järjesti vaalien alla kokoontumisia Ateenan keskustassa, mutta muuten vaalikampanjointi on ollut näissä vaaleissa poikkeuksellisen hiljaista.Mikko Ahmajärvi / Yle

1. Kreikka on kuin sodasta toipuva maa

Vuodesta 2008 alkaneet velkakriisivuodet ottivat kreikkalaisten keskuudessa koville.

Valtapuolueet saivat selkäsaunan jo vuoden 2012 parlamenttivaaleissa, mutta tuolloin Uusi Demokratia onnistui muodostamaan hallituksen sekavan vaalituloksen jälkeen.

Vuoden 2015 vaaleissa vasemmistolainen Syriza sai selvän voiton. Hyvin pian valtaan noustuaan pääministeri Aleksis Tsipras sai huomata, että hänellä ei ollut juuri taloudellista liikkumavaraa. Kansainväliset velkojat vaativat kovia uudistuksia.

– Hallituksen oli pakko aloittaa isot säästöt. Vaihtoehto oli konkurssi, Ateenan kauppakorkeakoulun professori Panos Tsakloglou sanoo.

Kriisissä Kreikan bruttokansantuote pieneni yli neljänneksellä henkeä kohden. Kun taloutta vakautettiin lähinnä veroja nostamalla, ihmisten ostovoima heikkeni Tsaklogloun mukaan 40 prosenttia.

– Se on valtava määrä. Yleensä tuollaisia lukuja on vain maissa, jotka toipuvat sodasta, Tsakloglou sanoo.

Kreikan vaalit
Ateenalaisen hammaslääkärin Maria Agrapidin mielestä kreikkalaisten käteenjääviä tuloja pitää kasvattaa.Mikko Ahmajärvi / Yle

2. Nyt halutaan veronkevennyksiä

Kreikkalaiset ovatkin nyt kyllästyneitä taloudelliseen kituuttamiseen. Esimerkiksi ateenalainen hammaslääkäri Maria Agrapidi toivoo lisää työpaikkoja ja parempia palkkoja kaikille kautta linjan.

– Nämä ovat tärkeät vaalit, koska Kreikan pitää muuttua. Mitsotakis nostaa Kreikan uudelle tasolle. Syrizan aikana mentiin ajassa takaisinpäin 20 vuotta, oikeistolaisen Uusi Demokratia -puolueen aktiivi Agrapidi sanoo.

Nuorten on pitänyt kuluneina vuosina lähteä Eurooppaan tai muualle maailmaan työn perässä.

– Ihmisten piti maksaa paljon veroja. Järjestelmän muuttaminen ei tietenkään tapahdu yhden vuoden aikana, mutta kansalaisille pitää saada lisää käteen jääviä tuloja, Agrapidi vaatii.

Samaa mieltä on moni muu ateenalainen. Osa muutosta vaativista tosin aikoo äänestää valtaapitävää Syrizaa, koska he uskovat Tsiprasin uudistuslinjaan.

Esimerkiksi eräs Pariisista Ateenaan varta vasten äänestämään tullut nuori mies pitää Tsiprasin luomaa kuvaa Kreikasta hyvänä. Tsipras on hänen mielestään lisännyt Kreikan uskottavuutta ulkomailla.

Syrizan ennakoidaankin saavan äänistä 20–30 prosenttia.

Lue lisää: Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi takaisin Kreikalle lainaamansa rahat?

3. Tulot ovat jo menoja suuremmat

Kreikka on onnistunut kääntämään kurssia. Syriza on vienyt läpi kovat säästökuurit. Hallitus on tehnyt ylijäämäisiä budjetteja jo monta vuotta eli julkiset menot ovat pienemmät kuin tulot.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kreikka on tätä nykyä yksi nopeimmin kasvavia eurotalouksia.

Ekonomistit ovat varoitelleet, että Kreikan budjettikuri on mennyt jo liiankin pitkälle. Rajusta menojen leikkaamisesta rankaisevat myös äänestäjät näissä vaaleissa.

– Muilla kriisimailla oli kriisiohjelmista irtautuessaan [Irlanti, Portugali] selvästi nopeampi kasvu kuin Kreikalla. Siksi Kreikalla on vielä tehtävää, Tsakloglou huomauttaa.

Panos Tsakloglou
Ateenan kauppakorkeakoulun professori Panos Tsakloglou on toiminut Kreikan hallitusten neuvonantajana muun muassa velkakriisin aikana ja edustanut Kreikkaa euroryhmän työryhmässä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Moni kreikkalainen kärsii yhä kriisivuosista ja talouden sopeutuminen on kesken.

Kyriakos Mitsotakisin ohjelma saattaa kuitenkin auttaa taloutta kasvuun, arvioi Tsakloglou. Ensinnäkin Mitsotakis on luvannut vähentää yritysten byrokratiaa ja nopeuttaa yritysten kannalta sietämättömän pitkiksi venyviä oikeudenkäyntejä.

Toiseksi Mitsotakis aikoo leikata veroja.

– Monia veroja pitääkin leikata. Mutta kysymys kuuluu, mistä Mitsotakis saa taloudellista liikkumavaraa. Aleksis Tsipras on jo joutunut toteuttamaan monia vaikeita asioita, joiden vuoksi hän ei ole voinut toteuttaa uudistuksia.

4. Ilman ulkomaalaista rahaa Kreikka ei selviä jaloilleen

Mitsotakis aikoo myös houkutella lisää ulkomaalaista rahaa Kreikkaan. Nopeamman kasvun saavuttamiseksi tarvitaan ulkomaisia investointeja.

Niitä on Tsaklogloun mielestä mahdollista saada esimerkiksi turismiin, metalliteollisuuteen ja energia-alalle, koska niissä Kreikka voi saada suhteellista etua kilpailijoihinsa verrattuna.

Kreikan etuja ovat halvat kiinteistöt ja maa. Maassa on yrityksille myös suhteellisen hyvin koulutettua halpaa työvoimaa.

Kreikka voi kasvaa lisäksi modernisaation kautta: kotimarkkina-aloillakin voitaisiin Tsaklogloun mielestä saada kasvua, esimerkiksi vähittäiskaupan järjestelmiä järkeistämällä.

Paitsi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF myös luottoluokittajat ovat viime aikoina huomanneet Kreikan kasvumahdollisuudet ja parantaneet arvioitaan maan taloudesta.

5. Kreikkalaisia on saatava takaisin kotimaahan

Kreikkalaisten virta ulkomaille on myös heikentynyt, mutta ei ole kokonaan loppunut. Maan työttömyys on yhä vajaat 19 prosenttia työvoimaan suhteutettuna.

– Ennen kuin työttömyys pienenee, palkatkaan eivät kasva, eivätkä koulutetut massoina palaa, Tsakloglou sanoo.

Taloudellisesti kynnelle kykenevät kreikkalaiset nuoret lähtivät jo ennen kriisiäkin usein ulkomaille opiskelemaan.

– Se on parasta inhimillisen pääoman vaihtoa, mitä on. Mutta kriisin aikana ei ollut työpaikkoja joihin palata, tai jos oli, niin niissä oli pienet palkat.

Myös tästä syytä Kreikan talouskasvu pitäisi Tsaklogloun mielestä saada ripeästi nykyistä kovempaan vauhtiin.

Ateena
Hallituspuolue Syrizan kannattajat jakoivat lentolehtisiä Ateenan keskustassa vaalien alla.Mikko Ahmajärvi / Yle

6. Onko Kreikan velka muille maille riski?

Velka on Tsaklogloun mukaan hallittavissa, koska sen korot eivät ole kovin korkeat. Niinpa talouskin normalisoituu uuden hallituksen aikana.

– Tämä vaalikampanja oli ylivoimaisesti rauhallisin, minkä olen Kreikassa nähnyt demokratian tulon jälkeen, hän sanoo.

Oikeistolainen sotilasjuntta hallitsi Kreikkaa vuoteen 1974.

Kreikkalaiset ovat väsyneitä. Tänä kesänä maassa on koettu myös poikkeuksellisen pitkä helleaalto, joka näännyttää fyysisesti. Moni Ateenassa toivoo hartaasti sateita. Nämä ovat ensimmäiset keskellä kuuminta kesää pidettävät vaalit sitten vuoden 1927.

Kreikka oli kahdeksan vuotta riippuvainen velkaohjelmista, mutta vapautui niistä viime syksynä. Maalle laaditut yhteensä 250 miljardin euron velkapaketit olivat maailmanhistorian suurimmat.

Kreikalla on yhä valtavasti velkaa, 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maan bkt on 180 miljardia euroa. Silti Tsakloglou ei usko, että Kreikan velasta koituu muille ongelmia.

– Ensinnäkin velka-ajat ovat pitkiä. Kun ottaa velan koon huomioon, myös korot ovat suhteellisen matalat. Velasta suurin osa on hallituksilla eli julkisella sektorilla. Jos tulee vaikeuksia, tulee varmasti kovia neuvotteluja, mutta ei tule vararikkoa.

Lisää aiheesta:

"O Finlandosina" tunnetusta Teemu Lehtisestä tuli Kreikan ensimmäinen ulkomaalainen kuntapoliitikko – hänen tukemansa puolueen ennustetaan voittavan parlamenttivaalit