Suomalaiset viettävät mökkiaikaansa mieluiten veden äärellä omassa rauhassa

Mökkiläiset eivät juurikaan naapureiden läheisyyttä ja seuraa kaipaa.

mökkeily
Kesämökki Ohtakarilla Kokkolassa.
Kesämökki omassa rauhassa ja veden äärellä on suomalainen unelma.Ismo Pekkarinen / AOP

Suurin osa suomalaisista haluaa olla vapaa-ajan asunnollaan veden äärellä ja mieluiten omassa rauhassa paikkakunnalla, jossa on hyvä ilmapiiri ja hyvät lähipalvelut, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Vapaa-ajan asuntoa veden äärellä arvosti yli 80 prosenttia vastaajista. Omaa rauhaa piti tärkeänä yli 70 prosenttia sekä hyvää ilmapiiriä ja lähipalveluita yli 74 prosenttia vastaajista.

Muita enemmistön arvostamia asioita ovat hyvät ulkoilu-, lenkkeily- ja marjastusmahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet, sijainti lähellä vakituista kotia sekä vapaa-ajan asunnon hyvä varustelutaso.

Mahdollisuus muuttaa pysyvästi vapaa-ajan asuntoon vetoaa kahteen suomalaiseen viidestä.

Sen sijaan naapureiden läheisyyttä ei juuri kaivata – lähes 70 prosenttia vastaajista ei pidä naapureiden seuraa kovin tai lainkaan tärkeänä.

Myöskään paikkakunnan monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, osallistumismahdollisuudet tai sijainti lähellä isompaa kaupunkia tai taajamaa ei ole yli puolelle vastaajista erityisen tärkeää.

Perussuomalaisten kannattajat arvostivat omaa rauhaa eniten

Yli 60-vuotiaat haluavat muita enemmän vapaa-ajan asunnon sijaitsevan vesistön rannalla. Heistä lähes 90 prosenttia kaipasi veden äärelle.

Vapaa-ajan asuntoon haluaisivat hieman muita enemmän muuttaa pysyvästi SAK:n jäsenet, perussuomalaisten kannattajat sekä maaseudulla asuvat.

Omaa rauhaa korostavat erityisesti perussuomalaisten kannattajat ja taajamissa asuvat. Perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia arvostaa omaa rauhaa ja taajamissa asuvista 83 prosenttia.

Asunnon sijainti lähellä isompaa keskusta on tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuville.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS kesäkuussa. Haastatteluja tehtiin 1 003 kappaletta. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.