Yritysten ja yhdistysten kannattaa varautua kesällä harhaanjohtavan mainonnan ansoihin – "Vuositasolla tapauksia on kymmeniä tuhansia"

Varsinkin lomakauden aikana valelaskujen ja muiden huijausyritysten kanssa kannattaa olla tarkkana.

Harhaanjohtava mainonta
Nainen puhelimessa.
Yleisiä huijausmenetelmiä ovat sellaiset, joissa esimerkiksi puhelinkeskustelun perusteella yrittäjälle lähetetään perusteettomasti lasku palvelusta, jota hän ei ole tilannut.Toni Pitkänen / Yle

Tapaukset, joissa erilaisia yritystietopalveluja ja -rekisterejä kaupitellaan harhaanjohtavasti puhelimitse ovat tuttuja varsinkin aloitteleville pienyrittäjille, mutta myös yhdistykset altistuvat toiminnalle.

Glims & Gloms tanssiteatterin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Railo kertoo joutuneensa pari päivää sitten harhaanjohtavan mainonnan kohteeksi, kun eräs luettelopalvelu kyseli yhdistyksen yhteystietoja. Railo luuli, että soittajana oli yhdistykselle ennalta tuttu yritys.

– Luulin, että kyseessä oli aiemman sopimuksen jatkaminen. Kun juttelin yhdistyksemme henkilökunnan kanssa, kävi ilmi, että olimme jo peruneet palvelun kuukausi sitten. Yritin peruuttaa palvelun, mutta sain vastaukseksi, ettei tilausta voi perua. Laskun saavuttua huomasin, että kyseessä olikin toinen melkein samanniminen yritys. Mielestäni puhelun aikana esiinnyttiin eri palveluna kuin todellisesti.

Tanssiteatteri Glims & Glomsin perustajajäsen Tuomo Railo kuvattuna ulkona, taustalla vehreä kesäpiha.
Koreografi Tuomo Railo on espoolaisen Tanssiteatteri Glims & Glomsin perustajajäsen ja taiteellinen johtaja yhdessä puolisonsa Simo Heiskasen kanssa.YLE/Nina Simberg

Tapaus oli Railolle ensimmäinen, mutta yhdistyksen varapuheenjohtaja Simo Heiskanen kertoo saanensa samanlaisia soittoja jo aikaisemmin.

– Menin lankaan viime vuonna. Maksoin silloin perusteettoman laskun, jonka summa oli 203,36 euroa.

Heiskaselle soitettiin samasta tai melkein samannimisesta yrityksestä myös toukokuussa, mutta silloin hän tajusi lopettaa puhelun lyhyeen.

Näissä pyritään hakemaan sellaisia kohteita, jotka eivät ole kuluttajansuojalainsäädännön soveltamispiirissä, jolloin keinoja puuttua toimintaan on vähemmän, kun ei ole valvovaa viranomaista.

Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula

Kymmeniä tuhansia tapauksia vuodessa

Erilaisia yritystietopalveluja ja -rekisterejä myyvien yritysten harhaanjohtava mainonta on yrityksiä edustavan Suomen yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan erityisesti pienten toimijoiden riesa.

– Tämä on tavallista ennen kaikkea pienten ja vastaperustettujen yritysten ja yksinyrittäjien kohdalla, ja sama pätee varmasti muihin pieniin toimijoihin, kuten yhdistyksiin. Näissä pyritään hakemaan sellaisia kohteita, jotka eivät ole kuluttajansuojalainsäädännön soveltamispiirissä, jolloin keinoja puuttua toimintaan on vähemmän, kun ei ole valvovaa viranomaista.

Janne Makkula
Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.Jouni immonen / Yle

Suomen yrittäjien lakineuvontaan aiheesta tulee yhteydenottoja jopa päivittäin.

– Meille tulee noin 40 000–50 000 juridista neuvontapuhelua vuodessa, ja näistä ehkä jopa kolmannes saattaa olla erilaisia harhaanjohtavaan markkinointiin liittyviä yhteydenottoja. Vuositasolla tapauksia on kymmeniä tuhansia.

Kyseessä on tuttu ja jatkuva ilmiö, mutta Makkulan mukaan harhaanjohtava mainonta ja erilaiset huijausyritykset lisääntyvät loma-aikoina.

– Viime aikoina on ollut näitä ikään kuin oikean sähköpostiosoitteen kautta tulevia huijausyrityksiä, joissa pyydetään siirtämään rahaa tietylle pankkitilille. Viestit ovat usein olevinaan toimitusjohtajan tai lomalla olevan yrittäjän itsensä lähettämiä. Näissä pitää olla tarkkana.

Valelaskutus on tyypillinen huijaustapa

Harhaanjohtavaa mainontaa, huijausyrityksiä ja vilpillistä toimintaa on esiintynyt yritysmaailmassa aina, eikä harhauttamisesta Makkulan mukaan koskaan tulla pääsemään eroon.

Yleisimpiä harhautusmenetelmiä ovat Makkulan mukaan sellaiset, joissa esimerkiksi puhelinkeskustelun perusteella yrittäjälle lähetetään perusteettomasti lasku palvelusta. Lasku voi tulla myös ilman yhteydenottoa.

– Se on sellainen perinteinen valelaskutus. Voi myös tulla laskulta näyttäviä tarjouksia tai voi olla tilanne, jossa harhautetaan, että yhteydenotto tulee viranomaiselta tai kauppa- tai tavaramerkkirekisteristä ja sitten väitetään, että jos laskua ei maksa, niin yritys poistetaan rekisteristä tai joku tavaramerkki mitätöityy.

Jos muistaa ne omat oikeudet ja länsimaisen oikeusjärjestyksen perusperiaatteet, niin kaikki menee hienosti. Yhtään perusteetonta maksua ei pidä maksaa, sillä se ruokkii tätä systeemiä.

Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula

Monesti kyseessä on tilanne, jossa yrittäjän pitäisi soittajan mukaan nopeasti ottaa kantaa johonkin asiaan. Makkulan mukaan tällaisissa tapauksissa yrittäjän tulisikin pistää jäitä hattuun.

– Jos asialla on kauhea kiire, niin yleensä siinä on jotain hämärää. Kannattaa ottaa aikaa tilanteen pohtimiseksi.

Makkulan mukaan on epäselvää, kuinka kannattavasta yritystoiminnasta harhaanjohtavassa mainonnassa on kyse. Toiminta perustuu siihen, että laskuja lähetetään monelle.

– Puhutaan kymmenistä miljoonista euroista Suomessakin, ainakin miljoonista. Kyllä siellä sellaiset rahat liikkuu, että ne muutamat aktiiviset toimijat pystyvät raapimaan ihan kohtuullista tulosta. Sen takia se kiinnostaa. Aina joku maksaa, kun säikähtää ja pelkää luottotietojen menetystä.

Perusteettomia laskuja ei pidä maksaa

Railo kertoo aikovansa reklamoida saamastaan noin 150 euron laskusta.

– Käytännössä nämä firmat hakevat vain niitä, jotka mukisematta maksavat. Minulle reklamointi on periaatteellinen kysymys.

Makkulan mukaan Railon toimintatapa on oikea. Hän neuvoo, että jo puhelimessa on hyvä todeta, ettei ole sitoutunut mihinkään sopimukseen. Puhelun nauhoitusta kannattaa myös pyytää.

– Jos tulee lasku, niin on syytä lähettää sähköpostitse reklamaatio, jossa todetaan, että puhelinkeskustelussa ei ole syntynyt sopimusta ja että lasku on perusteeton.

Makkula korostaa, että perusteetonta laskua ei missään nimessä tulisi maksaa. Olennaista on, että reklamaatio lähetetään kirjallisesti.

– Jos yrittäjä kiistää sopimuksen syntymisen, niin näyttötaakka sopimuksen syntymisestä on laskun lähettäjällä. Tämä johtaa siihen, että perintätoimisto ei laillisesti voi periä laskua riidattomana. Tällaisessa tilanteessa laskun lähettäjä voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa ja vaatia laskua suoritettavaksi, mutta näin ei käytännössä tehdä.

Myöskään perintätoimiston yhteydenottoa ei pidä säikähtää.

– Sitten vaan lähettää sen saman reklamaation sinne. Tällaisessa tilanteessa ei voi tulla maksuhäiriömerkintää ja ulosottoon ei päädy asiat muuten kuin käräjäoikeuden ja maksutuomion kautta. Jos muistaa ne omat oikeudet ja länsimaisen oikeusjärjestyksen perusperiaatteet, niin kaikki menee hienosti. Yhtään perusteetonta maksua ei pidä maksaa, sillä se ruokkii tätä systeemiä.

Lue myös:

Poliisi varoittaa taas niin sanotuista toimitusjohtajahuijauksista – mikkeliläinen yritys menetti yli 30 000 euroa (5.6.2019)

Näin suomalaisia huijataan verkossa: Pornokiristystä, tunnusten kalastelua, valekaukorakkautta ja uskomattomia sijoitustarjouksia (17.10.2018)

Salaisia henkilötietoja ilmestyi hakemistoyrityksen sivuille – tietosuojavaltuutettu: "Ei kuulu missään nimessä tällaiseen palveluun"(31.5.2016)

Yrittäjiä yritetään huijata puhelimitse – laskut karhuineen lähetetään perässä (16.1.2015)