"Tässä Suomen on onnistuttava" – eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tekee kaikkensa, jotta rahaa saavat vain ne jotka noudattavat EU-periaatteita

Suomi yrittää kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin rahoituskehyksen toisiinsa.

Suomen EU-puheenjohtajuus
Tytti Tuppurainen
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) johtaa EU-puheenjohtajakaudella neuvottelua rahoituskehyksestä ja oikeusvaltioasioista. Martti Kainukainen / Lehtikuva

Suomi yrittää saada EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä yhteen unionin periaatteiden noudattamisen ja rahanjaon.

Riippumattomat tuomioistuimet, vapaa media ja opposition mahdollisuus toimia ovat Euroopan yhteiskuntien ydintä. Nämä periaatteet ovat kuitenkin uhattuina tai kyseenalaistettuina monessa itäisen Keski-Euroopan unionimaassa.

EU-komissio on esittänyt, että budjettivarojen jako olisi ehdollinen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Parlamentti on jo hyväksynyt oman kantansa, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulisi rangaistavaa.

Suomi yrittää puheenjohtajakaudellaan leipoa yhteen EU:n monivuotisen budjettikehyksen ja oikeusvaltion.

– Monivuotiseen rahoituskehykseen tullaan rakentamaan mekanismi, jotta maa joka jatkossa rikkoisi perusarvoja, ei voisi yhdellä kädellä rikkoa ja toisella ammentaa EU-varoja, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker,  Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Irlannin pääministeri Leo Varadkar EU-huippukokouksessa Brysselissä juhannuksena 2019.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Irlannin pääministeri Leo Varadkar EU-huippukokouksessa Brysselissä torstaina. Olivier Hoslet / EPA

Hankalaksi yrityksen tekee se, että rahoituskehys on hyväksyttävä yksimielisesti. Todennäköisesti ainakin Puola, Romania ja Unkari ovat tätä vastaan – ne vastustivat oikeusvaltioasetusta myös parlamentissa.

Ehdollisuus ei mene heittämällä läpi

Suomi luottaa siihen, että poliittisesta kokonaisuudesta saadaan rakennettua sellainen, ettei maille jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä kehys, johon ehdollisuus on sisällytetty.

– Nettomaksajamaat on selkeästi ilmaisseet, että heille on aivan keskeistä saada tämä oikeusvaltiomekanismi rakennettua rahoituskehykseen ja saajat sen tietävät. Kokonaisuus tulee olemaan tasapuolinen, jotta jokainen voi olla tyytyväinen.

Brexitin takia nettomaksajat – kuten Suomi – joutuvat todennäköisesti panemaan EU-budjettiin nykyistä enemmän rahaa. Ylen tietojen mukaan Suomi kaavailee esimerkiksi, että nettomaksajat virittävät oikeusvaltioehdon ja omat maksunsa kiinni toisiinsa. Jos ei tule ehtoa, ei tule lisärahaa, jolloin paljon EU-tukia nauttivat maat menettäisivät. Itäisen Keski-Euroopan maat saavat suhteellisesti paljon varoja EU-budjetista.

Petri Sarvamaa
Petri SarvamaaMathieu Cugnot / EP

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on unionin kohtalon kysymys, parlamentissa lain pääneuvottelijana toiminut kokoomusmeppi Petri Sarvamaa (EPP) toteaa.

– Koko Euroopan unioni on rakennettu näille periaatteille. Jos näistä livetään, koko unionin perusta on vaarassa, Sarvamaa sanoo.

Parlamentissa asetus on jäänyt odottamaan sitä, että jäsenmaat saavat oman kantansa sovittua ja pääsevät neuvottelemaan lain lopullisesta muodosta parlamentin kanssa.

– Meillä parlamentin puolella tälle on selvä enemmistö. Puola, Romania ja Unkari vastustavat varmaan edelleen tiukasti. Uskon ja toivon, että Suomi tuo tämän neuvottelupöytään. Jos se ei pysty, niin viimeistään vuoden päästä Saksa sitten, Sarvamaa arvelee.

Suomi tarttuu sekä Puolan että Unkarin ongelmaan

Unioni on aloittanut Puolan ja Unkarin kanssa menettelyn, jolla se taivuttaa maita noudattamaan sääntöjä ja korjaamaan toimintaansa viime kädessä rangaistuksen uhalla. Suomi aikoo tarttua saman tien molempien maiden tilanteeseen.

Tuore eurooppaministeri Tytti Tuppurainen nostaa molempien maiden tilanteen esiin neuvostojen kokouksissa, joita Suomi puheenjohtamaana vetää.

Puola on muuttanut tuomareiden eläkeikää niin, että hallitus on saanut nimitetty tuomioistuimiin haluamiaan henkilöitä. Juhannuksena EU-tuomioistuin ratkaisi, että Puola on rikkonut unionin sääntöjä.

– Kysymys on oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, sen kyvystä ja uskottavuudesta. EU-tuomioistuimen ratkaisu osoittaa, että nämä kysymykset eivät ole pelkästään kansallisen päätöksenteon piirissä, vaan ne koskettavat myös unionin yhteistä lainsäädäntöä ja perussopimuksia, Tuppurainen sanoo.

Suomi ottaa Puolan asian esiin heinäkuun puolivälissä, ensimmäisessä mahdollisessa kokouksessa.

Mielenosoittajat protestoivat pääministeri Viktor Orbanin halintoa vastaan Budapestissä 16. joulukuuta 2018.
Mielenosoittajat protestoivat pääministeri Viktor Orbanin halintoa vastaan Budapestissä 16. joulukuuta 2018.Balazs Mohai / EPA

Unkarin kanssa EU on tähän asti viivytellyt (siirryt toiseen palveluun). Euroopan unionin parlamentti vaati viime syksynä, että unioni puuttuu siihen, mitä Unkarissa tapahtuu. Edelliset puheenjohtajat eivät ottaneet asiaa esiin. Suomi aikoo kutsua Unkarin kuultavaksi oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta syyskuussa.

– Unkarin kohdalla on monia huolenaiheita. Muun muassa lehdistön ja sananvapauden tilaa, kansalaisyhteiskunnan tilaa, opposition toimintamahdollisuuksia, tiedeyhteisön toimintamahdollisuuksia.

Tuppurainen tapaa unkarilaisen kollegansa alkavalla viikolla Helsingissä ja aikoo keskustella myös oikeusvaltion tilanteesta.