Marjastuskausi alkaa Etelä-Suomessa: mustikkasadosta tulossa keskimääräistä pienempi, puolukat pärjäävät paremmin

Marjaneuvoja kehottaa poimimaan myös muita sinisiä marjoja, kuten juolukkaa ja variksenmarjaa.

marjanpoiminta
Julia Stenberg, Marjakausi
Vaikka Espoostakin marjoja löytyy, marjaneuvoja Julia Stenbergin suosikkimarjamaastot sijaitsevat Inkoossa, Kirkkonummella ja Turun saaristossa.Thomas Hagström / YLE

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteet enteilevät koko Suomeen keskimääräistä kehnompaa mustikkasatoa. Espoon keskuspuiston liepeillä marjastajaa ilahduttaa kuitenkin sinisenä pilkahteleva varvikko. Paras mustikkakausi alkanee heinäkuun puolen välin tienoilla, mutta täältä sankon saa täyteen jo nyt.

– Mustikassa on paljon polyfenoleja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Se on hyvä silmille ja niin hyvänmakuinen, marjaneuvoja Julia Stenberg luettelee mustikan erinomaisuutta.

Mustikka
Espoon keskuspuiston liepeiltä mustikkaa löytyy paikoin jo runsaasti.Thomas Hagström / YLE

Vaikka ennusteet niukasta mustikkasadosta pitäisivät paikkansa, huonoinakin marjavuosina Suomessa kypsyy 20 ämpärillistä eli 100 kilogrammaa luonnonmarjoja jokaista suomalaista kohden. Puolukkasadosta odotetaan tänä vuonna keskivertoa parempaa. Suomessa kasvaa yhteensä 37 syötävää luonnonmarjalajia, joista 20 sopii erityisen hyvin ravinnoksi.

– Tosi marjastaja saa sankonsa aina täyteen riippumatta siitä, minkälaista satoa ennustan. Vaikka nyt näyttääkin siltä, että mustikkaa tulisi hieman vähemmän kuin keskimäärin, ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Täydet sangot ovat vain isomman työn takana, Luken erikoistutkija Rainer Peltola muistuttaa.

Peltolan mukaan syynä huonoon mustikkasatoon lienee se, että viime kesän kuivien ja helteisten säiden vuoksi mustikan kukka-aihioita muodostui syksyllä vähemmän kuin yleensä.

– Viime vuoteen verrattuna mustikkasato on kuitenkin todennäköisesti hieman parempi, sillä viimevuotinen sato oli surkea. Mutta jos katsoo havaintometsiemme kukkien ja raakileiden lukumääriä, niin pitkäaikaiseen keskivertoon nähden ne ovat alhaisemmat.

Marjojen kypsyminen näyttäisi tapahtuvan pitkäaikaisen tarkkailujakson keskikohdassa. Viime vuonna marjat putkahtivat keskimääräistä varhaisemmassa vaiheessa ja sitä edeltävänä vuonna lähes kaikki marjat kypsyivät jälkijunassa kylmyyden takia.

Puolukka raakile
Puolukkasato kypsyy vasta loppukesästä ja alkusyksystä. Kukka- ja raakilehavainnot lupailevat keskimääräistä parempaa puolukkakautta.Thomas Hagström / Yle

– Sen sijaan tattihavainnot ovat pikkuisen aikaisessa. Niillä paikoilla, joilta niitä on löytynyt, on siis satanut tarpeeksi ja ollut riittävän kosteaa.

Hyödynnä myös muut siniset marjat, kuten juolukka ja variksenmarja

Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat luonnonmarjat (siirryt toiseen palveluun) ovat Suomessa puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja.

Stenberg kehottaa hyödyntämään mustikan lisäksi myös muita sinisiä metsän aarteita; esimerkiksi juolukassa on enemmän C-vitamiinia kuin mustikassa.

– Juolukkaa voi kerätä myös mustikan sekaan. Se sopii hyvin esimerkiksi puuron päälle ja smoothieen, Stenberg sanoo.

Vaikka Suomessa juolukka on hyvin marginaalinen marja kaupallisesti, Peltolan mukaan Venäjällä se on jopa kovemmassa arvostuksessa kuin mustikka. Juolukan vuosittaisista kukka- ja raakilehavainnoista Lukella ei ole seurantaa. Juolukat kypsyvät myöhemmin kuin mustikka.

Juolukan marja ja varpu
Juolukan erottaa mustikasta puisesta varresta ja siniharmaista, hieman munanmuotoisista marjoista. Juolukka viihtyy kosteammassa kasvuympäristössä kuin mustikka.Pauliina Toivanen

– Juolukka viihtyy kosteammilla alueilla kuin mustikka ja voisi spekuloida, että viime kesän kuivuus puraisi erityisen pahasti juuri näihin kasvupaikkoihin, Peltola aprikoi.

Sen sijaan variksenmarjaa eivät edes helteet hetkauta. Suomessa variksenmarjan alalajeja on kaksi. Eteläisessä Suomessa kasvava laji on heikommin hyödynnettävissä niukan satonsa ja pienemmän kokonsa vuoksi. Sen sijaan pohjoisen variksenmarjasato on vuodesta toiseen mehukas. Variksenmarjaa kutsutaan pohjoisessa kaarnikaksi.

– Variksenmarja on myös siinä mielessä ainutlaatuinen luonnonmarja, että se on tuulipölytteinen. Näin ollen variksenmarjan pölytystulos on aina jonkun verran parempi kuin hyönteispölytteisten marjojen, kuten puolukan ja mustikan. Variksenmarja on aivan erinomainen mehumarja, jonka hyödyntäminen on sen potentiaaliin nähden harmillisen vähäistä, Peltola toteaa.

Variksenmarjojen varpuja ja kaksi mustaa marjaa
Variksenmarjan lehdet ovat neulasmaisia ja marjat mustia ja kiiltäviä.Pauliina Toivanen

Mustikan peittävyys vähentynyt, syynä avohakkuut

Peltolan mukaan vuosikymmenien saatossa erityisesti mustikan peittävyys on Suomessa vähentynyt. Muutoksen taustalla ovat metsänhoidon entistä väkevämmät muodot.

– Se, missä määrin se näkyy marjasadossa, on toinen kysymys. Eihän siinä ole mikään muu syynä kuin muutokset metsänhoidossa. Kun käytetään tasaikäiskasvatusta, joka päättyy avohakkuuseen ja voimakkaisiin maanmuokkauksiin, niin siinä kestää jokunen kymmenen vuotta ennen kuin mustikan kasvusto tulee siihen takaisin.

Metsänhoidon trendeistä huolimatta suomalaisten marjastusinnostus ei ole hiipumassa. Luonnonvarakeskus ja sen edeltäjä Metsäntutkimuslaitos ovat tehneet kymmenen vuoden välein kyselyitä siitä, miten suomalaiset hyödyntävät luontoa ja luonnon antimia. Seuraavan kyselytutkimuksen tulokset julkaistaan ensi vuonna.

– Vuoden 2000–2010 kyselytutkimus osoitti, että suomalaisten marjastusinnostus ei ole vähenemässä. Puheet siitä, että suomalaiset eivät enää poimi marjoja tai että 15–24-vuotiaat nuoret eivät niitä poimisi, eivät pidä paikkaansa. Sellainen muutos on kuitenkin tapahtunut, että suomalaiset eivät enää poimi marjoja myyntiin vaan omiin pakastimiinsa.

Vaikka innostusta riittää, luonnonmarjoista kerätään talteen vain murto-osa. Suosittujen puolukan ja mustikan sadosta poimitaan vuosittain kolmesta kymmeneen prosenttia.

Lue seuraavaksi:

Valtaosa luonnon superfoodista jää hyödyntämättä ja jotain piti keksiä: "Olen kuullut huokailua, että haluaisi lähteä marjaan, mutta..."

Kesän ensimmäiset thaipoimijat saapuvat Suomeen pian – Thaimaa ei nostanut viisumimäärää