Itä-Suomen poliisille tehty kuukauden aikana liki 200 ilmoitusta kadonneista, suurin osa turhaan – Komisario: "Ilmoituskynnys on madaltunut"

Etenkin ikäihmisten, muistisairaiden ja lasten etsinnät työllistävät runsaasti poliisia ja muita viranomaisia.

Kadonneiden henkilöiden etsinnät
Poliisi.
Poliisin apuna kadonneita etsivät Itä-Suomessa muun muassa Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa sekä pelastuslaitos.Tiina Jutila / Yle

Itä-Suomen poliisille on viimeisen kuukauden aikana tehty hätäkeskuksen kautta 184 ilmoitusta kadonneista henkilöistä.

Suurin osa ilmoituksista on koskenut ikäihmisiä sekä lapsia ja nuoria.

– Etenkin kesäkuukausina näitä tehtäviä tulee päivää kohti kohtuullisen paljon. Kadonneiksi ilmoitettujen lisäksi oli vielä 30 kappaletta koulukodista tai vastaavasta karanneita nuoria, komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista toteaa.

Poliisi arvioi etsintöjen kiireellisyyden aina tapauskohtaisesti, mutta esimerkiksi pienten lasten kohdalla ne käynnistetään yleensä välittömästi.

– Jos kyseessä on lapsi tai vanhus tai selkeästi tiedämme esimerkiksi katoamispaikan, aloitetaan etsinnät yleensä samoin tein, Joutjärvi linjaa.

Mikäli kyseessä on epäselvempi tapaus, eli tiedossa ei ole, milloin ja mistä henkilö on kadonnut, alkaa poliisi usein kerätä taustatietoja.

– Niiden perusteella arvioidaan, onko kyseessä hengen ja terveyden vaara vai voiko etsintöjen käynnistäminen odottaa, Joutjärvi sanoo.

Eniten "kadotaan" juhannuksena

Joutjärven mukaan etsintätehtävissä onkin eroa. Kaikkein nopeimmin reagoidaan pikkulapsen katoamiseen.

– Se aiheuttaa yleensä aina mittavat etsinnät ja resursseja varataan jo alussa riittävästi.

Etsittävien ikäihmisten määrä on Joutjärven mukaan kasvanut, sillä vanhusten määrä väestössä on lisääntynyt.

– Muistisairaudet ja niihin rinnastettavat sairaudet aiheuttavat sen, että entistä enemmän ihmisiä on kateissa tai he eivät itse tiedä, missä ovat.

Nuorten kohdalla katoamiset liittyvät yleensä viikonloppuihin tai erimielisyyksiin kotona.

– Meille soitetaan, että lapsi ei suostu tulemaan kotiin, poliisin on tehtävä jotakin. Meidän on vedettävä linjanvetoa, onko kyse silloin kadonneesta vai karanneesta.

Myös työikäisen väestön katoamiset liittyvät monesti yleisiin vapaapäiviin.

– Lukumääräisesti kaikkein eniten ihmisiä on hukassa juhannuspäivän aamuna. Heistä sitten ilmoitellaan tai kaikista ei, Joutjärvi toteaa.

Some on kaksiteräinen miekka

Suurin osa etsimistehtävistä päättyykin onnellisesti ja kadonneet löydetään.

Viimeksi kuluneen kuukauden aikana Itä-Suomen poliisi on kirjannut seitsemän tapausta, joissa henkilöä ei ole vielä löydetty.

– Jos mietitään, että kaikki nämä muut paitsi seitsemän ovat löytyneet melko nopeastikin, niin siitä voi laskea suhdelukua, montako prosenttia ihmisistä jää oikeasti kateisiin. Ei kovin moni, Joutjärvi tuumaa.

Hänen mukaansa ihmisten ilmoituskynnys onkin madaltunut, ja sosiaalisesta mediasta on poliisille sekä hyötyä että haittaa.

– Sosiaalinen media auttaa siinä, että sitä kautta saamme nopeasti vihjeitä, jos joku on kateissa. Toisaalta jos johonkin ihmiseen ei saada sosiaalisessa mediassa yhteyttä vaikka viikkoon, saatetaan hänet ilmoittaa kadonneeksi, vaikka tämä olisi jonkinlaisessa sosiaalisen median lakossa.

Joutjärven mukaan osa ilmoituksista voitaisiinkin välttää sillä, että mentäisiin itse tarkistamaan, onko kaikki kunnossa, ja otettaisiin vasta sitten yhteyttä viranomaisiin.