Olisiko Suomi valmis kasvispitoisempaan ruokaan? Liha on monille intohimo, mutta asiantuntijat huomaavat arvojen myös muuttuneen

Kasvisruuan lisääminen jakaa mielipiteet. Osa pitää sitä järkevänä, toiset ovat jyrkästi ruokailuun puuttumista vastaan.

kasvisruoat
Kasvismakaronilaatikko
Kasvismakaronilaatikkoa kouluruokalassa.Emma Pietarila/Yle

Hallituksen tavoite lisätä kasvisten osuutta julkisiin ruokailuihin on herättänyt vilkasta keskustelua Ylen verkkosivuilla. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että jokaisen on saatava itse päättää syömisistään.

Antaisivat olla. Täällä holhotaan jo muutenkin liikaa.

Nimimerkki keepi1964

Jotkut kommentoijista kirjoittivat tahtovansa muuttaa maasta tai vertaavat Suomea sosialistisiin valtioihin. Kasvisruoka myös esitetään epäluontevana vaihtoehtona toteamalla, että ihminen on sekasyöjä.

Vastarintaisuutta oli ilmassa myös viime kesänä, kun varuskuntaravintoloissa ryhdyttiin lisäämään kasvisruuan tarjontaa.

Varusmiehiltä kun kysyttiin niin heistä 2% halusi kasvisruokapäivän. Kasvisruokavalion tyrkyttäminen muistuttaa jo uskontoa, sekasyöjät ovat väärässä ja heidät tulee käännyttää lihattoman elämän autuuteen.

Nimemerkki Vierestäkatsoja

Miksi lihasta luopuminen herättää kiihkoa?

Ruuan sosiologian tutkijan Taru Lindblomin mukaan ruoasta keskusteluun sisältyy vahva tunnelataus, koska ruoka on henkilökohtainen asia, johon liittyy muistoja.

Lihan kulutus (siirryt toiseen palveluun) on kasvisruokatrendeistä huolimatta kasvanut viimeisten vuosien aikana. Lindblom toteaakin, että lihasta on ajan saatossa tullut suomalaisten mielissä olennainen ruokakulttuurin osa.

– Uskon, että moni kokee sen vuoksi lihansyöntiin puuttumisen sohaisuksi muurahaispesään, perinteiden epäkunnioittamiseksi, Lindblom toteaa.

Kasvisruokaan ja kestävään kulutukseen perehtyneen yliopistonlehtori Markus Vinnarin mukaan on hyvä asia, että aihe herättää ihmisissä intohimoja.

– Vaikka keskustelussa toistuvat samat, vanhat argumentit, yhä useampi tuntuu kuitenkin olevan aiheesta kiinnostunut ja haluaa tuoda ajatuksiaan julki.

Vinnari sanoo, että hänen vuonna 2010 julkaistu väitöksensä, jonka mukaan maailma siirtyy kohti kasvisruokaa, oli aikanaan radikaali. Nykykeskustelussa ajatus ei ole enää yhtä erikoinen.

– On miellyttävää seurata, että kasvisruoka kiinnostaa jopa hallituspuolueita siinä määrin, että se kirjataan hallitusohjelmaan. Askeleita on otettu selkeästi eteenpäin.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, mutta suuret muutokset ovat vasta edessä.

Kannatusta ja keinoehdotuksia tarjolla

Vinnari kertoo, että kehitteillä on suuri määrä uusia tuotteita. Kun kapasiteetti kasvaa, myös kasvisruoan kustannukset laskevat.

– Isot firmat ovat nyt alkaneet panostaa tuotekehitykseen, joten mahdollisuudet ovat vasta avautumassa.

Yhtä ratkaisua ympäristöystävällisempään kulutukseen ja lihansyönnin vähentämiseen ei ole. Tavoitteisiin voi tähdätä poliittisella ohjauksella, vaikkapa verotuksella, sosiaalisilla toimilla, kuten uusiin ruokiin tutustumisella joukkoruokailussa, teknologisia tekijöillä, joita esimerkiksi uudet tuoteinnovaatiot ovat, taloudellisella ohjauksella ja arvojen muutoksella.

Jälkimmäinen on kenties yksi oleellisimmista muutoksen aikaansaajista. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen toteaa, että tiedolla on sinänsä pieni vaikutus siihen, millaisia elämäntapavalintoja ihmiset tekevät.

– Tehokkaassa elämäntapaneuvonnassa ihminen yritetään saada oivaltamaan, miten muutos palvelee hänelle itselleen tärkeitä arvoja. Ja lisäksi yritetään saada sosiaaliset verkostot mukaan.

Sitä poliittisten asiakirjojen keinovalikoimaan harvemmin kirjataan. Hankosen mukaan läheisten tuella on suuri vaikutus ihmisten tekemiin valintoihin, mutta sitä ei juurikaan huomioida vaikuttamiskeinona.

Vinnari toteaa, että suomalaisilla on jo paljon tietoa ilmastonmuutoksesta. Se näkyy myös kasvisruokakeskustelun perusteluissa, mutta muut ympäristöongelmat, kuten lajien monimuotoisuuden väheneminen, jäävät vielä sivuun.

– Odotan kaiken aikaa, milloin sen vaikutuksiin herätään.

Jo kansanterveyden vuoksi, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta, joukkoruokailussa tapahtuva kasvisruokavaihtoehdon tarjoaminen on mielestäni erinomainen keino tutustuttaa ihmiset kasvisruokiin.

Nimimerkki utelias44

Ylen jutun kommentoijat ehdottavat kasvisruokaa lisääviksi keinoiksi esimerkiksi karjatalouden tukien siirtämistä kasviproteiinien tuotantoon, kasvisten arvonlisäveron poistoa, ja liharuokien lihan korvaamista osittain pavuilla, soijalla tai monille suomalaisille tutuilla juureksilla.

Jälkimmäistä toteutetaan jo esimerkiksi lahtelaisessa koulutuskeskus Salpauksessa, jossa tuttujen ruokien raaka-aineiden joukkoon lisätään kasviksia.

Yksinkertaista kasviskokkaus ei kuitenkaan välttämättä ole.

Kasvisvaihtoehdot seinäjokisen lounasravintolan buffetissa.
Kasvisruokavaihtoehtoja seinäjokisen lounasravintolan buffetissa.Hanne Leiwo/Yle

Kasvisruokapäivä huolettaa asiantuntijaa, koska hyvä maku vaatii taitoa

Vinnari sanoo olevansa hieman huolissaan suurtalouskeittiöiden kasvisruokapäivistä.

– Ne ovat ajatuksena hauskoja, mutta ensin pitäisi tarjota resursseja keittiöihin ja kokkikouluihin.

Jotta kasvisruoasta tulisi suositumpaa, sitä pitää osata laittaa hyvin.

– Moni kommentoi, ettei pidä kasvisruuasta. Mutta tulossa on tuotteita, joista ei sokkona erota, ovatko ne lihaa vai eivät. Markkinoilla on jo nyt hyviä tuotteita, esimerkiksi quornilla ja kanalla ei mielestäni ole juuri makueroa.

Vinnari toteaa, ettei uusimpien kasvisraaka-aineiden käyttöön ole suurtalouskeittiöiden kokeilla vielä paljoa osaamista. Ennen kuin ruokia ryhdytään innolla tekemään ja tarjoamaan, pitää varmistaa, että ne ovat myös maistuvia.

Lukijatkin ehdottavat kokkien koulutusta.

Ei tarvita erillistä kasvisruokapäivää, riittää jos tarjottaisiin maukas ja laadukas kasvisruoka liharuoan ohessa, niin lihan kulutus kääntyisi nopeasti laskuun. Se tosin vaatii osaamista ja panostusta keittiöltä.

Nimimerkki JannePanne86

Hankonen kääntäisi katseensa koulujen ja sairaaloiden ruokaloista myös luokkahuoneisiin ja terveydenhoitajien vastaanotoille. Elintapojen muutokseen vaikuttaa ruokatarjonnan lisäksi se, millaista terveystiedon opetus, elintapaneuvonta ja ravitsemusterapia ovat.

Kun kyse on yksilön omista valinnoista, ohjauksen pitäisi tapahtua kunnioittavasti, kuunnellen ja perustellen, ei pakottavalla tyylillä.

Mutta ovatko ruokaan liittyvät päätökset sittenkään henkilökohtaisia?

Valinnanvapaus ei nytkään koske kaikkea

Ihmisillä on tahto vaikuttaa omiin tekemisiinsä millä tahansa elämänalueella. Taru Lindblom toteaa, että kaikki ruokavalioon kohdistuva sääntely saatetaan kokea yksilönvapauden rajoittamisena ja henkilökohtaisena kritiikkinä.

– Ruokavaliomuutokset otetaan helpommin omaksi, kun karsimisen tai luopumisen sijaan korostetaan ruokavalion etuja, hän sanoo.

Vinnari huomauttaa, että keskustelupalstallakin esiintyvä käsitys siitä, että jokainen syö mitä itse haluaa, ei oikeastaan pidä paikkaansa. Valintoja on jo ohjattu.

– Useimmat meistä käyvät koulun tai työpaikan ruokalassa, jossa joku on jo tehnyt päätökset puolestamme.

Kaupan sisäänostajat päättävät, mitä ruokaa valikoimassa on, kaupat päättävät tuotteiden hinnoista ja poliitikot tuotannon tuista. Vapautemme on siis rajattua.

– Mutta vaikka todellista vapautta ei ole, ihmisille pitää antaa tunne, ettei sitä heiltä riistetä, vaan heillä on asioista myös päätäntävaltaa, Vinnari sanoo.

Hankonen toteaa, että keskustelu ilmastonmuutoksesta on voinut muuttaa paljonkin sitä, millaisia ohjaustoimenpiteitä valtiolta toivotaan.

– Osa ihmisistä on sitä mieltä, että yhteiskuntaa pitäisi rakentaa sellaiseksi, jossa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja olisi helppo tehdä, hän sanoo.

Minä syön lihaa enää kerran viikossa ja sekin on melkein aina kanan lihaa. Se tuntuu mielestäni jo melko kohtuulliselta määrältä. Hyvä tietysti, että hallitus pyrkii vähentämään suomalaisten lihankulutusta.

Nimimerkki Sakritsi

Lue myös:

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Ravitsemustieteilijä uskoo kasvisruokavalion olevan tulevaisuuden megatrendi – mutta pärjääkö ihminen kokonaan ilman lihaa?

Otatko kierroksia ruokakeskusteluista? Ei ihme, sillä identiteettisi koostuu myös ruoasta