Osaatko auttaa, jos koirasi on hengenvaarassa? Eläinlääkäri antaa ensiapuohjeet kesän hätätilanteisiin

Kylmähauteet saattavat pahentaa lämpöhalvauksesta kärsivän lemmikin tilannetta, eikä suola ole paras ratkaisu suklaasta myrkytyksen saaneen oksettamiseen.

eläimet
Eläinlääkäri tutkii koiraa
Eläinlääkäri Maria Heinävaara kohtaa työssään akuutissa hädässä olevia kotieläimiä. Vaikka paras apu löytyy aina eläinlääkäristä, joissakin tapauksissa ensiapu on hyvä aloittaa jo kotona.Niko Mannonen / Yle

Eläinlääkärillä pitää kesällä kiirettä ihmisten lomaillessa ja liikkuessa lemmikkiensä kanssa. Mukava lomamatka voi saada nopeasti ikävän käänteen, kun utelias koira kohtaa metsälenkillä kyyn tai pääsee vahingossa maistamaan tuliaissuklaata.

Varsinkin loma-aikana lähimmän päivystävän eläinlääkärin luokse voi olla pitkä matka. Huolestuneet lemmikinomistajat saavat ensimmäiset ohjeensa eläinlääkäriltä tai klinikkaeläinhoitajalta puhelimitse. Silloin arvioidaan myös klinikalle tulemisen tarve.

Koira istuu autossa
Koiran jättäminen autoon helteellä voi olla tuhoisa idea. Kun ruumiinlämpö nousee yli 41 asteeseen, koira voi joutua hengenvaaralliseen tilaan.Niko Mannonen / Yle

Ensiapua vaativat vahingot tapahtuvat yllättäen. Siksi onkin syytä päivittää tietonsa lemmikin ensiapuohjeista. Eläinlääketieteen kehittyessä myös suositukset muuttuvat, ja vanhentuneet tavat voivat olla nykykäytäntöihin verrattuna tehottomia – pahimmassa tapauksessa jopa haitaksi.

Jyväskylän Omaeläinklinikka päivystää ympäri vuorokauden. Siksi akuutit hätätilanteet ovat sen henkilökunnalle rutiinia.

Kevään taittuessa kesää kohti vastaanotolle tuodaan erityisesti koiria, joilla on kyyn purema tai lämpöhalvaus.

– Joinakin kesinä tietyt tapaukset korostuvat. Esimerkiksi viime kesänä meillä oli hoidettavana enemmän ampiaisen pistoja ja helteestä johtuvia lämpöhalvauksia kuin nyt, Jyväskylän Omaeläinklinikalla työskentelevä eläinlääkäri Maria Heinävaara sanoo.

Muista tämä viilentäessäsi lämpöhalvauksen saanutta koiraa

Eläinlääkäri kohtaa toistuvasti helteiden aikaan vastaanotollaan lämpöhalvauksen saaneita koiria.

Koiran jättämisestä kuumaan autoon on keskusteltu niin paljon, että koiranomistajien voisi luulla ottaneen asiasta opikseen.

Lämpöhalvaus voi toki yllättää muuallakin kuin autossa. Varsinkin pennut ja vanhat koirat ovat alttiimpia lämmön vaikutuksille ja voivat saada lämpöhalvauksen helteellä rasituksen vuoksi tai vain ollessaan auringossa.

Kun koiran ruumiinlämpö kipuaa 41 asteeseen, on kyseessä hengenvaara. Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, levottomuus, kuolaaminen ja sekavuus. Pitkään jatkuneena tila voi johtaa tajuttomuuteen ja kouristeluun – pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

– Viilennys on paras ensiapu. Koira kannattaa viedä pois kuumasta autosta tai auringosta ja kastella kokonaan. Erityisesti mahanalunen, nivuset, tassut, kaula ja pää on tärkeää kastella, sillä näissä kohdissa lämmön haihtuminen on tehokkainta, Heinävaara neuvoo.

Eläinlääkäri näyttää, kuinka lämpöhalvauksen saanutta voi viilentää.
Koiran voi viilentää myös märkien pyyhkeiden avulla, neuvoo eläinlääkäri Maria Heinävaara. Jääkylmä vesi tai jäähauteet eivät ole paras ratkaisu koiran viilentämiseen. Niko Mannonen / Yle

Veden tulee olla viileää, ei jääkylmää. Koiran viilentämisessä voi tehdä myös virheen.

– Viilennystä ei kannata tehdä kylmähauteilla, kuten jääpusseilla. Se ei ole suositeltavaa, koska ääreisverisuonten supistumisen myötä lämpö ei haihdu yhtä tehokkaasti, Heinävaara sanoo.

Eläinlääkärin vastaanotolla lämpöhalvauspotilaiden karvat ajellaan kaulan alueelta viilennyksen tehostamiseksi. Näin voi tehdä myös kotona.

Kyyn purema voi olla hengenvaarallinen

Kun kyy puree maastoa nuuhkinutta koiraa kuonoon, jälki voi olla pahannäköistä. Paranemisennuste on kuitenkin parempi kuin siinä tapauksessa, jos matelijan myrkkyhampaat olisivat saaneet otteen koiran raajasta isojen verisuonten läheisyydestä.

Silloin raaja kannattaa pitää mahdollisimman paikoillaan, ettei myrkky pääse leviämään.

– Pieni koira kannattaa kantaa pois maastosta. Jos kyseessä on iso koira, jonka kantaminen on mahdotonta, sitä kannattaa liikuttaa mahdollisimman vähän. Puremakohtaa ei saa käsitellä, eikä myöskään puristussiteitä saa laittaa, Heinävaara sanoo.

Kyykäärme
Piiloutunut kyy herättää helposti uteliaan koiran huomion. Jos purema osuu raajoihin, seuraukset ovat usein kohtalokkaammat kuin kirsuun osuessa.Vesa Hyyryläinen

Kyyn pureman tunnistaa ihon jääneistä hampaanjäljistä, mutta aina ne eivät ole näkyvissä.

Jos voimakasta myrkkyä on ehtinyt erittyä elimistöön paljon, tilanne voi olla hengenvaarallinen. Joillakin yksilöillä jo pieni määrä myrkkyä voi olla kohtalokas.

Puremakohta turpoaa yleensä voimakkaasti. Kyyn pureman saanut koira on kipeä ja vaisu. Vakavissa tapauksissa koira oksentaa ja ripuloi verta.

– Lemmikin hengitystä kannattaa tarkkailla. Koiralle ei suositella kyytabletin antamista muulloin, kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että puremakohdan turpoaminen ahtauttaa hengitysteitä aiheuttaen hengitysvaikeuksia, Heinävaara kertoo.

Eläinlääkäriasemilla kesään varaudutaan täydentämällä vasta-ainevarastoja.

– Vasta-ainetta annetaan vastaanotolla yleensä silloin, kun tilanne on vakava. Jokainen tilanne arvioidaan erikseen ja nykysuositusten mukaan vastamyrkystä saattaisi olla hyötyä jo lievemmissäkin tapauksissa.

Suolan sijaan vetyperoksidia – ja ensin soitto eläinlääkärille

Suklaan tai ksylitolin syömisestä johtuvat myrkytystilanteet taas työllistävät eläinlääkäriä ympäri vuoden.

Suklaassa riskin koiralle aiheuttaa teobromiini, joka johtaa pahimmillaan tappaviin rytmihäiriöihin. Ksylitoli taas aiheuttaa koiran elimistössä verensokeripitoisuuden dramaattisen laskun. Maksavaurio voi johtaa kuolemaan.

Myrkytystilan yleisoireina ovat oksentelu, ripuli ja pahoinvointi. Suklaan kohdalla oireita ovat rytmihäiriöt ja kouristukset. Ksylitoli tekee koiran väsyneeksi ja heikoksi. Koira voi mennä tajuttomaksi ja kouristella.

Ajoissa ja oikein kotona aloitettu ensiapu voi pelastaa lemmikin hengen.

– Myrkyllinen aine täytyy saada mahdollisimman pian pois koiran mahalaukusta, ettei se pääse imeytymään ja aiheuttamaan oireita. Ensimmäinen toimenpide on koiran oksettaminen, Heinävaara sanoo.

Enää eläinlääkäri ei enää suosittele koiran oksettamista suolan avulla.

– Keino ei ole tehokas ja olemassa on suolamyrkytyksen riski, jos suolaa annetaan liikaa. Nykysuositus olisi, että koiraa oksetettaisiin laimealla vetyperoksidilla. Sitä kannattaisi löytyä aina koiranomistajan kaapista hätätilannetta varten, Heinävaara ohjeistaa.

Koiraa ei saa oksettaa, mikäli se on syönyt esimerkiksi syövyttäviä aineita tai on tajuton.

Heinävaara korostaa, että myrkytysepäilyissä ja oksetustilanteessa, kuten muissakin hälyttävissä tapauksissa, on aina syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin. Hän arvioi tilanteen mukaiset ohjeet.

Varsinkin silloin kun myrkytyksen aiheuttanut aine ei ole selvillä, on paras soittaa eläinlääkärille ja aloittaa ensiavun antaminen vasta tilannearvion jälkeen.

Myrkytys kuormittaa eläimen kehoa voimakkaasti, ja usein myös eläinlääkärikäynti on tarpeen.

Voiko omistajan antama ensiapu mennä pahasti mönkään?

Eläinlääkäri Maria Heinävaara ei ole kohdannut uransa aikana tilannetta, jossa lemmikin omistajan antama ensiapu olisi aiheuttanut takapakkia eläinlääkärin luokse tulevan eläimen tilassa.

– Ihmiset ovat nykypäivänä aika valveutuneita ja osaavat etsiä kaipaamansa tiedon soittamalla eläinlääkärille tai netistä.

Pahin virhe on seurata tilannetta liian pitkään kotona ja olla hakeutumatta hoitoon.

– Esimerkiksi suklaa- tai ksylitolimyrkytys vaativat nopeaa ensiapua. Silloin ei kannata odottaa.

Koira istuu eläinlääkärin pöydällä.
Nopealiikkeisen lemmikin kanssa reissatessa sattuu ja tapahtuu. Lemmikin satuttaessa itsensä, on hyvä pysyä rauhallisena, muistaa yleisimmät ensiapuohjeet ja ottaa tarvittaessa yhteys päivystykseen. Eläinlääkäri osaa antaa tilanteeseen sopivimmat ohjeet.Niko Mannonen / Yle

Sanotaan, ettei vahinko tule kello kaulassa. Vaikka omistaja haluaisi kuinka sinnikkäästi välttää rakkaan lemmikkinsä vastoinkäymiset, se on täysin mahdotonta.

– Koira pitäisi pitää sisällä, jos haluaisi, ettei esimerkiksi kyy varmasti pure. Ei niin voi tietenkään tehdä, Heinävaara sanoo.