"Suomi tulee aina olemaan mun toinen koti" – Yhä useampi virolainen palaa Suomesta kotimaahansa, niin myös 18-vuotias Dagny 

Suomen ja Viron välisessä muuttoliikenteessä on tapahtunut historiallinen käänne: Suomesta Viroon muuttaa nyt enemmän ihmisiä kuin toisinpäin.

virolaiset
Dagnyn äiti Kylli käy usein tyttärensä luona kylässä. Mukana kulkevat myös ranskanbulldoggit Lumi ja Saara.
Dagnyn äiti Kylli käy usein tyttärensä luona kylässä. Mukana kulkevat myös ranskanbulldoggit Lumi ja Saara.Stanislav Moshkov

RAKVERE Iso kulttuurishokki.

Sellaiseksi 18-vuotias Dagny Sumin kuvailee muuttoa Helsingin Käpylästä itävirolaiseen 15 000 asukkaan Rakveren kaupunkiin.

– Helsinki on vapaamielinen suurkaupunki, Rakvere paljon pienempi ja konservatiivisempi. Ihmisten asenteet täällä ovat mustavalkoisempia, hän sanoo.

Asenne-erot näkyvät Dagny Suminin mukaan esimerkiksi siinä, että Helsingissä voi mennä ruokakauppaan minkä näköisenä tahansa. Rakveressa katsotaan oudosti, jos ei ole laittanut meikkiä.

Viroon muutosta on nyt puolitoista vuotta. Dagny on jo kotiutunut Rakvereen. Hän esittelee asuntoaan, vanhan kivitalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaa pientä kaksiota. Pöydälle on katettu viinirypäleitä ja omenanlohkoja.

Dagny Sumin muutti viime vuonna Helsingistä virolaiseen Rakveren kaupunkiin.
Dagny Sumin muutti viime vuonna Helsingistä virolaiseen Rakveren kaupunkiin.Stanislav Moshkov

Viroon sopeutumisessa ovat auttaneet opinnot Rakveren ammattikoulun leipuri-kondiittorilinjalla ja sieltä saadut uudet kaverit.

Kielikin on palannut mieleen. Aluksi sen puhuminen tuntui kankealta.

Vaikka viro on Dagnyn äidinkieli, hän puhui sitä kymmenen vuoden ajan ainoastaan äitinsä kanssa kotona ja lomilla sukulaisten luona Virossa.

Koulua hän kävi Helsingissä täysin suomenkielisellä luokalla. Kaikki kaverit olivat suomalaisia.

– Vielä vuosi sitten en osannut mitään nuorten slangisanoja viroksi, pelkästään suomeksi, Dagny kertoo.

Kartta
Ilkka Kemppinen / Yle

Suomi näytti hyvinvointivaltion hyvät puolet

Dagny Sumin ja hänen äitinsä Kylli Sumin muuttivat Virosta Suomeen vuonna 2008. Dagny oli juuri aloittamassa peruskoulun ensimmäisen luokan.

Aika ennen Suomeen muuttoa oli perheelle vaikeaa. Dagnyn isä kuoli yllättäen ja äidistä tuli yksinhuoltaja.

Samaan aikaan Viroon iski talouskriisi. Kylli joutui luopumaan yrityksestään, Saarenmaalla sijaitsevasta lelukaupasta, jota hän oli pyörittänyt yhdessä miehensä kanssa.

Hän sai muita töitä, mutta niistä maksettiin surkeasti.

– Jouduin tekemään kahta työtä samaan aikaan. Silti rahat riittivät elämiseen vain juuri ja juuri, Kylli muistelee.

Hän on tullut haastattelua varten kylään Dagnyn luo. Mukana ovat ranskanbulldogit Lumi ja Saara, jotka touhottavat vieraiden jaloissa. Saara on saanut nimensä laulaja Saara Aallon mukaan.

Dagnyn koti Rakveressa on pieni kaksio vanhan kivitalon ensimmäisessä kerroksessa.
Dagnyn koti Rakveressa on pieni kaksio vanhan kivitalon ensimmäisessä kerroksessa.Stanislav Moshkov

Jo ennen talouskriisiä Kyllin hyvä ystävä oli muuttanut Suomeen. Hän kannusti ystäväänsä lapsineen seuraamaan perässä.

Kylli ja Dagny saivat asunnon Helsingin kaupungilta. Kylli pääsi siivoojaksi helsinkiläiselle rakennustyömaalle.

– Suomen elintaso tuntui minusta aivan uskomattomalta Viroon verrattuna. Yksi työ riitti hyvin elämiseen, ja töiden jälkeen ehti viettää aikaa lapsen kanssa, Kylli kertoo.

Hän siirtyi pian siivoushommista reilun kaupan tuotteita myyvän liikkeen myyjäksi. Siellä hän eteni tukkumyynnin osastopäälliköksi. Töiden ohella hän kävi suomen kielen kursseilla ja suoritti merkonomin tutkinnon.

Hänen mukaansa Suomessa yritteliäälle ihmiselle on hyvät etenemismahdollisuudet elämässä.

– Ennen Suomeen muuttoa en tiennyt, mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio. Suomessa sain sen tietää. Olen elämäni loppuun saakka kiitollinen Suomelle, hän sanoo.

Dagnyn lapsuuden lempipehmolelu on nimeltään Kiisuka. Se on reissannut Dagnyn mukana lukuisia kertoja Suomesta Viroon ja takaisin.
Dagnyn lapsuuden lempipehmolelu on nimeltään Kiisuka. Se on reissannut Dagnyn mukana lukuisia kertoja Suomesta Viroon ja takaisin.Stanislav Moshkov

Työvoima valuu nyt takaisin Viroon

Vaikka elämä Suomessa oli hyvää, kymmenen vuoden Helsingissä asumisen jälkeen Suminit päättivät palata takaisin kotimaahansa. Saman päätöksen tekee nyt yhä useampi virolainen.

Suomi on yhä virolaisten suosituin muuttokohde. Vuodesta 2014 lähtien Suomeen muuttaneiden virolaisten määrä on ollut kuitenkin laskussa.

Historiallinen käänne tapahtui vuonna 2017, kun Suomesta Viroon alkoi muuttaa enemmän ihmisiä kuin Virosta Suomeen.

Suurin osa muuttajista on nimenomaan kotimaahansa palaavia virolaisia.

Yksi syy paluumuuttoaaltoon on Viron kohentunut taloustilanne. Viron talouskasvu on nykyisin EU-alueen huippua, lähes viisi prosenttia vuodessa. Virolaisten keskiansiot ovat nousseet kymmenessä vuodessa jopa 60 prosenttia. Työllisyystilanne on parempi kuin Suomessa.

Kun paluumuuttajille suunnatussa Tagasi Eestis eli Takaisin Viroon -Facebook-ryhmässä kysyy Suomessa asuneiden virolaisten syitä palata ulkomailta kotimaahansa, vastauksissa toistuvat silti monet muutkin syyt.

– Halusin näyttää lapsilleni, mitä tarkoittaa olla virolainen, moni vastaa.

– Tuli ikävä takaisin oman kansan ja kulttuurin pariin, on toinen yleinen vastaus.

”Aluksi suostuin lähtemään Viroon vain vuodeksi”

Juuri ihmissuhteet ja kulttuuriset syyt saivat myös Kylli Suminin haikailemaan takaisin kotimaahan.

– Isäni kuoli ja äitini jäi leskeksi. Halusin tulla tänne Rakvereen varmistamaan, että äidillä on kaikki hyvin. Samalla toivoin voivani näyttää tyttärelleni, mitä virolaisuus tarkoittaa, Kylli kertoo.

Kylli Sumin teki päätöksen Suomeen muutosta, kun talouskriisi iski Viroon. Nyt Viron talous kasvaa kohisten.
Kylli Sumin teki päätöksen Suomeen muutosta, kun talouskriisi iski Viroon. Nyt Viron talous kasvaa kohisten.Stanislav Moshkov

Teini-ikäinen Dagny olisi voinut periaatteessa jäädä Suomeen ja hakea opiskelupaikkaa. Äidin toiveesta hän päätti kokeilla Virossa asumista.

– Aluksi suostuin lähtemään Viroon vain vuodeksi. Sovimme äidin kanssa, että jos en ala viihtyä vuodessa, palaan Suomeen, Dagny sanoo.

Muutto pelotti, mutta se oli lopulta hyvä päätös. Omat juuret ovat tulleet tutuiksi.

– Olen tajunnut, että tädit, sedät ja serkut Virossa ovat mulle tosi tärkeitä. He tekevät mut onnelliseksi täällä.

”Suomessa tytöt ja pojat ovat tasavertaisia”

Tunteeko Dagny olevansa enemmän suomalainen vai virolainen?

Hän miettii vastausta pitkään.

– Ehkä mä olen kuitenkin enemmän virolainen. Mut on kasvatettu virolaiseen tapaan. On opetettu, että isoäitiä ja isoisää pitää auttaa. Sukulaisen 50-vuotispäivillä en vilkuile puhelinta.

Suomalaisessa kulttuurissa käytöstapoja ei Dagnyn mielestä kunnioiteta samalla tavalla.

"Helsingissä voi näyttää vapaammin siltä kuin haluaa. Rakveressa on enemmän ulkonäköpaineita", sanoo Dagny.
"Helsingissä voi näyttää vapaammin siltä kuin haluaa. Rakveressa on enemmän ulkonäköpaineita", sanoo Dagny.Stanislav Moshkov

Toisaalta hän kertoo arvostavansa sitä, kuinka tasa-arvoinen maa Suomi on. Virossa perinteiset sukupuoliroolit istuvat tiukemmassa.

– Rakveressa kahdeksalla tytöllä kymmenestä on tekoripset ja tekokynnet. Koulun jälkeen luokan tytöt lähtevät poikien kanssa ajelemaan ja flirttailevat. En ole tottunut sellaiseen. Suomessa tytöt ja pojat ovat enemmän tasavertaisia kavereita.

Virossa Dagny opiskelee leipurin tutkinnon ohella ylioppilaaksi. Leipurin tutkinto on kuitenkin vain varasuunnitelma – varsinaisena unelmana siintää ura rikospoliisina.

Sitä moni Rakveren-kavereista ihmettelee – muita polisiin ammatista haaveilevia tyttöjä ei ole. Suurin osa haluaa kauneudenhoitoalalle.

– Toisaalta pitää muistaa, että tämä on Rakvere. Ihmiset ovat varmaan erilaisia Tallinnassa tai muissa isommissa kaupungeissa, Dagny sanoo.

Ikävä suomalaisia kavereita

Myös Dagnyn äiti Kylli opiskelee parhaillaan: hän suorittaa Narvan kaupungissa yliopistotutkintoa yrittäjyydestä ja projektijohtamisesta.

Keväällä Kylli muutti Rakveresta lähemmäs opiskelupaikkakuntaansa, Narvan kupeessa sijaitsevalle Sillamäelle.

Dagny jäi Rakvereen. Hän asuu nyt ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Asunnossa on vielä jonkin verran äidin tavaroita: tauluja, lamppuja, tyynyjä...

– Aluksi omillaan eläminen jännitti, mutta olen pärjännyt hyvin. Ruokaa olen osannut laittaa jo pienestä asti, Dagny kertoo.

Äiti käy usein kylässä, samoin Rakveressa asuvat sukulaiset ja kaverit, joten yksinäinen hän ei ole.

Dagny asuu nyt ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Ruuanlaitto ja muut kotityöt ovat jo hallussa.
Dagny asuu nyt ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Ruuanlaitto ja muut kotityöt ovat jo hallussa.Stanislav Moshkov

Suomalaisia kavereita hän kyllä kaipaa. Dagny viestittelee heidän kanssaan kuitenkin päivittäin.

Silloin tällöin hän tapaa suomalaiskavereita Tallinnassa.

– Se on sopivasti puolimatkassa. Helsingistä pääsee Tallinnaan kahdessa tunnissa niin kuin Rakverestakin. Kun kaverit tulevat Tallinnaan päiväristeilylle, käymme yhdessä syömässä ja shoppailemassa. Hyvällä säällä istuskellaan jossain puistossa.

”Jos saan joskus lapsia, haluan takaisin Suomeen”

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Dagny valmistuu ensi keväänä. Sen jälkeen edessä on haku poliisikoulutukseen Tallinnaan.

Dagny uskoo silti palaavansa vielä Suomeenkin.

– Jos saan joskus lapsia, haluan asua heidän kanssaan vähintään pari vuotta Suomessa. Haluan tarjota omille lapsilleni samat mahdollisuudet, jotka olen itse saanut.

Parempien palkkojen vuoksi virolaisten ei hänen mukaansa kannata Suomeen haikailla. Dagny kertoo, että hänen virolaiskavereillaan on vähän liiankin ruusuinen kuva Suomessa asumisesta.

– Moni on kuullut, että Suomen keskipalkka on yli kolmetuhatta euroa. Se kuulostaa virolaisista tosi isolta summalta. Ihmiset eivät tajua, että palkasta lähtee verot ja että eläminen Suomessa on paljon kalliimpaa kuin Virossa, Dagny sanoo.

Dagny on koonnut valokuvatauluun muistoja muun muassa isovanhemmistaan, vanhemmistaan ja lapsuudenkavereistaan. "Tämä on paikka, jossa tunnen olevani kotona", taulussa lukee.
Dagny on koonnut valokuvatauluun muistoja muun muassa isovanhemmistaan, vanhemmistaan ja lapsuudenkavereistaan. "Tämä on paikka, jossa tunnen olevani kotona", taulussa lukee.Stanislav Moshkov

Sen sijaan elämänkokemuksena Suomessa asumista Dagny suosittelee kaikille virolaisille.

Hänestä on hienoa hallita kaksi kieltä ja tuntea kaksi maata.

– Se avartaa maailmankuvaa. Tietää, että pärjää muuallakin kuin omassa synnyinmaassa. Mulla on tunne, että voin aina mennä takaisin Suomeen. Suomi tulee aina olemaan mun toinen kotimaa.

Lue lisää:

Historiallinen käänne: virolainen työvoima on alkanut valua pois Suomesta – "Moni on ryhtynyt ajattelemaan jatkuvan reissaamisen aiheuttamia ongelmia"