Iäkkäiden vajaaravitsemus on yleisintä pitkäaikaishoidossa – kuopiolaisessa sairaalassa jälkiruokaan lisätään sokeria tai loraus kermaa

Sormiruokailu voi olla yksi ratkaisu myös vanhuksen syömisen pulmiin.

ravitsemus
-
Anna-Liisa Sonniselle maistuu parhaiten aamiainen, varsinkin velli tai kaurapuuro. Katri Ojala jakaa lääkkeet lounaan yhteydessä.Sami Takkinen

Sosiaali- ja terveysministeriö kiirehtii ikääntyneiden ravitsemussuosituksien päivittämistä.

Ministeriö käynnisti työn kiireellisenä se jälkeen, kun viime talvisen vanhustenhoitokohun yhteydessä selvisi, että moni iäkäs kärsii myös vajaaravitsemuksesta.

Vajaaravittujen iäkkäiden määrää on selvitetty Itä-Suomen ja Turun yliopiston tekemässä kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa. Sen mukaan vajaaravittuja on eniten sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa.

Selvityksen mukaan joka neljäs pitkäaikaishoidossa oleva tai palvelutalossa asuva iäkäs kärsii vajaaravitsemuksesta ja joka toinen kuuluu riskiryhmään.

Jutun lopussa on listaus vajaaravitsemuksen syistä ja taustatekijöistä.

Asukkaille ruokaa silloin kun heillä on nälkä

Vajaaravitsemus ja sen riski tiedostetaan Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan pitkäaikaishoidon osastolla. Osastolla syödään neljä kertaa vuorokaudessa, mutta tarjolla on aina välipalaa, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

– Osastolla on oma pieni keittiö, jonka jääkaapissa on leipää, mehukeittoa ja jogurttia. Niistä voi tehdä yöpalaa tai välipalaa tarpeen mukaan, kertoo osastonhoitaja Katri Ojala.

Periaate onkin, että asukkaille annetaan ruokaa silloin, kun he ovat nälkäisiä. Nälän havaitseminen saattaa olla hoitajalle haastavaa, koska kaikki osaston asukkaat eivät pysty kommunikoimaan enää selvästi.

Esimerkiksi, jos asukasta ei jostain syystä illalla nukuta, on yksi vaihtoehto tarjota hänelle voileipää tai maitoa.

– Taustalla voi olla tilanne, että iltapala on maistunut huonosti, Ojala kertoo.

-
Kuopiolainen Anna-Liisa Sonninen on ollut Harjulan sairaalan osastolla reilun vuoden ajan. Osastonhoitaja Katri Ojala kyselee kuulumisia.Sami Takkinen / Yle

Yliopistojen laatimassa kirjallisuuskatsauksessa korostetaan, että ravitsemustilan seuraaminen on erityisen tärkeää silloin, kun iäkäs on akuutissa sairaalahoidossa tai toimenpiteessä.

Harjulan sairaalan osastolla asukkaiden ruokailua seurataan säännöllisesti ja kaikki huomiot kirjataan ylös.

– Kirjaamiseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota, kertoo Ojala.

Vajaaravitsemus huomataan viimeistään siinä vaiheessa, kun asukkaan paino laskee. Painoa seurataan puolen vuoden välein tai useammin, aina tarpeen mukaan.

Myös erilaiset iho-oireet kertovat, millaista ravintoa asukas syö. Vajaaravitsemuksesta kärsivä iäkäs saa helpommin makuuhaavoja ja nirhaumia ihoon

Ruokiin lisätään proteiinia ja makua

Potilas saapuu Harjulan osastolle yleensä huonokuntoisena. Hänellä saattaa olla monia sairauksia ja kaikkiaan yleinen vointi on heikko.

Ravinnon osalta vointia lähdetään parantamaan muuttamalla ruokavaliota.

Lisää energiaa aterioihin saadaan lisäämällä proteiinijauhetta tai muuta proteiinia kuten lihaa tai kalaa. Osastolla ruokaan voidaan vielä lisätä kermaa, voita tai kasviöljyä. Usein asukkaat pyytävät ruokaan myös suolaa tai sokeria.

– Varsinkin jälkiruokiin lisätään sokeria tai pieni lorautus kermaa, jos on puuro tai kiisseli, kuvailee Ojala käytäntöjä.

Isosta keittiöstä tuleva ruoka ei ole kovin mausteista. Hoitajien kanssa onkin sovittu, että he maistavat ruokia säännöllisesti ja antavat palautetta keittiöön.

-
Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan pitkäaikaisosaston lounaalla on tarjolla myös jälkiruokaa. Sami Takkinen / Yle

Osastolle tulevan potilaan huonon ravitsemustilanteen taustalla ei ole aina huono ravinto. Joskus huonosti syövän ikäihmisen ongelma ovat huonot hampaat.

Iäkkään voimat palaavat yleensä hitaasti. Lähinnä voinnin paraneminen näkyy kasvavana ruokahaluna. Asukkaan paino nousee ja hän on virkeämpi.

Hyvä ravinto vaikuttaa myös pitkäaikaissairauksiin, ja esimerkiksi diabeteksen hallinta on helpompaa.

– Mutta loppujen lopuksi hyvä ruoka on oikeastaan niitä viimeisiä ilon aiheita pitkäaikaispotilaille, Ojala summaa.

Itä-Suomen ja Turun yliopiston tekemässä kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa huomattiin myös, että vajaaravitsemus on lähes yhtä yleinen riski kotihoidossa kuin laitoshoidossa. Kirjallisuuskatsaus julkaistiin ensimmäisenä Lääkärilehdessä.

Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen syitä ja ratkaisuja

Vanhuksen ravitsemusta voi parantaa monilla keinoilla. Lista on koottu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston geriatrisen ravitsemustieteen dosentin Irma Nykäsen kanssa.

Puremisongelmat liittyvät yleensä hampaiden huonoon kuntoon, hampaiden puuttumiseen ja ientulehduksiin. Jos pureminen on hampaiden hoidosta huolimatta vaikeaa, ruoan koostumusta voi muokata helpommin syötäväksi.

Nielemisongelmat liittyvät yleensä aivohalvaukseen tai muistisairauksiin. Ne edellyttävät myös muutoksia ruoan rakenteeseen.

Kätevyyden heikentyminen hankaloittaa muun muassa ruokailuvälineiden käyttämistä. Käsien motorisia taitoja voi harjoitella fysio- ja toimintaterapiassa. Ruokailun yhteydessä voi käyttää myös muita välineitä kuin perinteisiä veitsiä, haarukoita ja lusikoita Paksuvartiset ja taivutetut ruokailuvälineet helpottavat ruokailua, jos käsien puristusvoima on heikko tai kädet eivät liiku normaalisti. Hyvä vaihtoehto on myös sormin syötävä ruoka. Ikääntyneen ruokailua voi avustaa kaupassa käymisestä aina syömiseen saakka. Kaupassa käymisen sijaan voi hyödyntää ateriapalveluja.

Liikkumisvaikeuksiin yksi ratkaisu on myös kaupassakäyntiapu tai ateriapalvelujen hyödyntäminen. Ensin kannattaa kuitenkin hoitaa liikkumisvaikeuksia liikunnalla. Hyviä vaihtoehtoja ovat ryhmäliikunta, lihaskuntoharjoittelu ja fysioterapia.

Kognitiivisista häiriöistä kärsiviä iäkkäitä on kannustettava omatoimisuuteen, mutta avun on hyvä olla saatavilla koko ajan ruokailun yhteydessä. Kodinomainen ruokailutilanne on tutkimuksen mukaan lisännyt ravinnon saantia erityisesti niillä, joiden paino on alhainen ja joilla on heikentynyt tiedon vastaanottokyky.

Masentunutta mielialaa hoidetaan asianmukaisilla lääkkeillä, mutta ruokailun yhteydessä muiden seura ja miellyttävä ympäristö ja ilmapiiri vaikuttavat positiivisesti.

Yksinäinen ja eristäytynyt ikäihminen tarvitsee ryhmän ympärilleen, myös ruokaillessaan. Toimintaterapia ja ryhmätoiminnot kannustavat ruokailemaan säännöllisesti.

Taloudelliset vaikeudet näkyvät suoraan ikäihmisen ruoan laadussa. Tilanteessa on hyvä selvittää, onko ikääntynyt oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta sosiaalista etuutta.

Akuutteihin ja kroonisiin sairauksiin annetaan tilanteeseen sopivaa lääketieteellistä hoitoa, jonka jälkeen selvitetään, miten ikääntyneen terveyttä voidaan parantaa ruokailulla.

Lääkehaitat ovat yleensä suun kuivumista, pahoinvointia, väsymystä ja ummetusta. Ratkaisu on arvioida koko lääkehoidon tilanne uudelleen. Ratkaisuja ovat lääkkeiden annoksien pienentäminen, lääkityksen vaihtaminen tai lopettaminen.

Ruokavaliorajoitukset, kuten esimerkiksi pehmeän ruokavalion tarpeellisuus, on myös syytä tarkistaa aika ajoin. Tarpeettomat rajoitukset heikentävät ruoan maittavuutta ja ravitsemuksellista laatua.

Ummetukseen auttaa kuitupitoinen ruoka, riittävä juominen, liikunta ja tarvittaessa ummetuslääkkeet.

Lue lisää:

Riittävä proteiinin saanti ehkäisee vanhuusiän haurastumista

Porissa kokeiltiin proteiinin lisäämistä ikäihmisten ruokavalioon: Testiryhmän yöunet pitenivät puolella tunnilla