5 syytä, miksi Ruotsi pesee Suomen maahanmuuttajien työllistämisessä – Myös äitejä kannustetaan ja patistetaan töihin

Ruotsissa otettaneen käyttöön ns. asettautumistyöt, joissa maahanmuuttaja saa "rahakuoren" työnantajalle vietäväkseen.

työllisyys
Maahanmuuttajien järjestämässä Järvaveckan-tapahtumassa eri ammattikuntien edustajat esittelevät työtehtäviään Tukholmassa kesäkuussa 2019.
Tukholman Järvaveckan-tapahtumassa kesäkuun lopulla eri alojen ammattilaiset esittelivät työnkuvaansa erityisesti maahanmuuttajille. Mike Toivonen

Kun Pohjoismaita verrataan maahanmuuttajien työllisestämisessä (siirryt toiseen palveluun), joukosta erottuu yksi tähti: Ruotsi.

Ruotsi on onnistunut työllistämään maahanmuuttajansa paremmin kuin naapurimaat, vaikka verrataan lähes mistä tahansa maasta tai maanosasta tulleita. Tämä pätee myös näiden maahanmuuttajien jälkeläisiin eli toisen sukupolven maahanmuuttajiin.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Tuorein vertailukelpoinen tilasto on vuodelta 2016. Vuonna 2015 Ruotsista haki turvapaikkaa yli 160 000 ihmistä. Koska suurin osa heistä tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista, Ruotsin Aasiasta tulleiden työllisyysaste tässä tilastossa jäi alhaisemmaksi.

Mikä sitten selittää sen, että Ruotsi pesee varsinkin Suomen näissä tilastoissa? Voisiko Suomi kenties ottaa mallia joistain toimenpiteistä?

Listasimme asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta viisi syytä tähän tilanteeseen.

Niiden lisäksi Ruotsia ovat suosineet Suomea parempi taloustilanne ja osittain sitä kautta koko väestön parempi työllisyysaste. Ruotsilla on myös pitkät perinteet työperäisestä maahanmuutosta.

1. Maahanmuuttajien työllistämiseen tehtiin täysremontti

Ruotsin työmarkkinaministeri Ylva Johansson kertoo, että uudet maahantulijat saadaan nykyisin töihin tuplasti nopeammin kuin aiemmin.

Tavoitetasoon eli kahdessa vuodessa työllistymiseen on kuitenkin vielä matkaa.

Burundista lähtöisin oleva sairaanhoitaja Suzanne Kaneza keskustelee kollegojensa kanssa Nackan sairaalassa Ruotsissa.
Sairaanhoitaja Suzanne Kaneza (vas.) pakeni sotaa Burundista Ruotsiin. Hän on työskennellyt seitsemän vuotta koulutustaan vastaavassa työssä Nackan sairaalassa. Alussa hän tarvitsi apua jopa kaupassa käyntiin, nyt ammattitermit sujuvat ruotsiksi.Mike Toivonen

Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä töihin pääsyn vauhdittamiseksi oli se, että vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta siirrettiin kuntien harteilta valtiolle. Toiminnasta tuli strategisempaa ja tasapuolisempaa maan eri osien välillä.

2. Töihin haluaville tarjotaan keppiä ja porkkanaa

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoo, että Euroopan ulkopuolelta tulleille ei voi olla muuta työllisyystavoitetta kuin kaikille muillekin. Siitä tilanteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana: Viime vuonna Ruotsissa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden työllisyysasteiden ero oli 16,4 prosenttiyksikköä.

Ulkomailla syntyneiden työllisyys kuitenkin kasvaa nopeammin kuin Ruotsissa syntyneiden.

Töihin pyrkiville maahanmuuttajille on tarjolla kielikoulutusta, ammatillista koulutusta, työharjoittelua sekä työpaikkoja, joissa valtio tarjoaa työnantajille houkuttimena palkkatukea.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven maahanmuuttajien järjestämässä Järvaveckan-tapahtumassa kesäkuussa 2019.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven jätti tänä vuonna eliitin kokoontumiseksi parjatun Almedalenin poliittisen viikon väliin, mutta osallistui maahanmuuttajien Järvaveckan-tapahtumaan.Mike Toivonen

Valtion apu on kuitenkin ehdollista.

– Jos saa yhteiskunnalta tukea ja tarvitsee esimerkiksi koulutusta töihin pääsemiseksi, siihen koulutukseen on myös osallistuttava. Jos ei osallistu, ei myöskään ansaitse yhteiskunnan tukea, Stefan Löfven sanoo.

Jos työnhakija ei aktiivisesti osallistu työmarkkinatoimenpiteisiin, hän saa ensin varoituksen. Sen jälkeen hän voi menettää taloudellisen tukensa ensin väliaikaisesti tai lopulta jopa kokonaan.

3. Vanhemmille suunnatut tuet kohdistettiin yksilöille

Kun maahanmuuttajien kotouttaminen oli vielä kuntien harteilla, yhteiskunnan tukia maksettiin perhekunnille. Työmarkkinaministeri Ylva Johansson sanoo, että nyt valtio ohjaa tuet yksilöille, jolloin heille voidaan myös asettaa myös yksilöllisiä vaatimuksia.

Toisin sanoen myös äitejä kannustetaan ja patistetaan työelämään.

Burundista sotaa paennut Suzanne Kaneza työskentelee sairaanhoitajana Nackan sairaalassa.
Sairaanhoitaja Suzanne Kanezan mielestä tärkein edellytys maahanmuuttajien työllistymiselle on uuden maan kielen oppiminen.Mike Toivonen

Johanssonin mukaan on tärkeää, että miehet ja naiset osallistuvat uuden elämän rakentamiseen Ruotsissa samoilla ehdoilla. Siitä, että lasten kanssa pystyi aiemmin olemaan pitkään kotona, muodostui eräänlainen "naisansa".

– Aiemmin sellaisetkin perheet, joissa oli vaikkapa 3- ja 5-vuotiaat lapset, saivat täyttä vanhempainpäivärahaa ikään kuin lapset olisivat vastasyntyneitä. Nyt vanhemmat saavat korvausta lyhyemmän ajan, ja lapset laitetaan varhaiskasvatukseen oppimaan ruotsia.

4. Etsivän toiminnan avulla löydetään vaikeasti työllistyviä

Ruotsalaisten kaupunkien asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio on selvästi Suomea jyrkempää. Monet varsinkin Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöt ovat muuttuneet tyystin maahanmuuttajavaltaisiksi.

Järvaveckan-tapahtumassa Tukholmassa kesäkuussa 2019 pidettiin poliittisia puheita ja välitettiin yli 2000 työpaikkaa maahanmuuttajille.
Tukholman lähiössä Spångassa järjestetyssä Järvaveckan-tapahtumassa oli tänä kesänä tarjolla yli 2 000 työpaikkaa erityisesti maahanmuuttajille.Mike Toivonen

Maahanmuuttajien työllistämisen parissa työskentelevät viranomaiset tekevät näissä lähiöissä etsivää toimintaa, jonka avulla pyritään löytämään työkykyisiä ja -halukkaita, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneita ihmisiä. Tällaisia ovat muun muassa jälleen nämä kotiin jäävät naiset.

– On paljon naisia, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta esimerkiksi aviomies on sitä mieltä, että se ei ole tärkeää. Tai anopin mielestä se ei ole edes sopivaa, Ylva Johansson toteaa.

5. Ruotsi panostaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen

Suomen työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoo, että myös Suomessa tehdään monia samanlaisia toimenpiteitä kuin Ruotsissa.

Naapurimaassa niitä tehdään kuitenkin enemmän. Ja joissain asioissa Suomi on Hämäläisen mukaan selvästi Ruotsia jäljessä. Tällainen on esimerkiksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen.

– Maahanmuuttajilla on paljon sellaista osaamista, jota meidän työmarkkinamme tai koulutusjärjestelmämme ei vielä tunnista. Meidän tulisi tehostaa osaamisen tunnistamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen
Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen on käynyt kollegojensa kanssa Ruotsissa tutustumassa siihen, miten naapurimaassa työllistetään maahanmuuttajia.Nella Nuora / Yle

Yksityisen terveysalan yrityksen Capio Geriatrikin toimitusjohtaja Björn Sjögren Nackan sairaalasta Tukholman naapurikunnasta sanoo, että heillä Ruotsissa ja ulkomailla syntyneet hakijat ovat rekrytoinneissa samalla viivalla.

– Jos sairaanhoitaja tai lääkäri on saanut luvan ammatinharjoittamiseen Ruotsissa, emme epäröi ulkomailta tulevan palkkaamista. Valinta tapahtuu ihan normaalein valintaperustein, joilla arvioidaan hakijan persoonallisuutta ja ammatillista kokemusta.

– Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeintä kielitaito. Toisinaan kustannamme työntekijälle puheopetusta, jos esimerkiksi huonokuuloisten potilaiden on vaikeaa saada selvää työntekijän korostuksesta.

Seuraava askel: Asettautumistyö

Ruotsin hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat jo luonnostelleet seuraavan askeleen, jolla maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyystilannetta halutaan kohentaa. Sen nimi on etableringsjobb, asettautumistyö.

Asettautumistyössä maahanmuuttaja saa ikään kuin käteensä rahakuoren, jonka hän voi viedä työnantajalle palkkatukena. Työnantaja maksaa alle puolet työntekijän kustannuksista, mutta sitoutuu työn ohessa tarjoamaan työntekijälle mahdollisuuden esimerkiksi työn rinnalla käytävään kielikoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen.

Asettautumistyön tavoitteena on erityisesti vähentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa eli sitä, että joillain aloilla on työvoimapula samaan aikaan kun toiset ovat vailla työtä.

Suunnitelma on juuri nyt lausuntokierroksella. Kuumimmat asettautumistyötä koskevat kiistakysymykset koskevat sitä, voidaanko tällaisia töitä tehdä työvoimanvuorkausfirmojen kautta tai yrityksissä, jotka eivät noudata työehtosopimusta.

Jos asettautumistyöt saadaan käyntiin, 10 000 maahanmuuttajaa ja pitkäaikaistyötöntä pääsee työn syrjään kiinni ensi vuoden puolivälistä alkaen.

Keskiviikon A-studiossa TV1:ssä kello 21:05 keskustellaan siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta maahanmuuttajien työllisyystaso saataisiin nostettua nykyistä korkeammalle.

Lue myös:

Maahanmuuttajien työllistymistä edistävät keskukset starttaavat viiden miljoonan potilla – ”Jo neljä on työllistynyt meidän kauttamme”

Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa

Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus