Tuliko Vantaanjoen uudesta uomasta vaelluskalojen nousueste?

Vantaanjoki siirrettiin kesäkuussa uuteen uomaan Riihimäellä, mutta suunnitelmista unohtuivat vaelluskalojen tarpeet.

vaelluskalat
Kari Stenholm
Kari Stenholm pelkää, että Vantaanjoen uusi uoma muodostaa vaelluskaloille nousuesteen. Tätä pyritään pienentämään nousukynnyksillä. Lähimpänä ratasiltaa olevasta nousukynnyksestä vesi pääsee kuitenkin valumaan läpi muualtakin kuin mistä sen pitäisi virrata.Timo Leponiemi / Yle

Riihimäen ratasillan uusiminen on yksi osa, jolla Väylävirasto varautuu pääradan välityskyvyn parantamiseen.

Vantaanjoen ylittävän sillan rakentaminen maksoi noin 3,2 miljoonaa euroa. Samalla Vantaanjoen uoma siirrettiin uuteen paikkaan.

Uusi ratasilta helpottaa samalla Vantaanjoen aiheuttamaa tulvariskiä Riihimäellä, sillä sen silta-aukko on kolminkertainen vanhaan ratasiltaan verrattuna.

Uusi ratasilta pienentää tulvariskiä

Niin yllättävältä kuin se saattaa kuulostaa, Riihimäki on mukana Suomen tulvariskipaikkojen Top 20 -listalla. Siihen havahduttiin heinä-elokuun vaihteessa 2004, kun rankkasateet saivat Vantaanjoen vedet tulvimaan Peltosaaressa kerrostalojen kellareihin.

– Riihimäellä uusitaan seuraavien neljän vuoden aikana myös neljä muuta siltapaikkaa, kertoo vs. katupäällikkö Maria Vasko.

Niiden toivotaan vähentävän merkittävästi Vantaanjoen aiheuttamaa tulvariskiä.

Maria Vasko
Ratasillan jälkeen Riihimäellä uusitaan vielä neljä muuta siltaa vuosina 2020-2023, kertoo vs. katupäällikkö Maria Vasko.Timo Leponiemi / Yle

Hyvä taimenjoki

Vantaanjoki on Suomenlahteen laskevista joista paras taimenjoki. Meritaimenten on havaittu nousevan Vantaanjoessa Riihimäen ohi jopa 95 kilometrin päähän merestä, kertoo Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

Stenholm on jo 20 vuoden ajan vapaaehtoisesti tehnyt töitä Vantaanjoen taimenkannan hyväksi suojelu-, tiedotus- ja valistustyön lisäksi muun muassa rakennuttamalla satoja kutusoraikkoja niin Vantaanjoen pääuomaan kuin sen sivuhaaroihinkin.

Myös ratasillan ja uuden uoman ympäristöluvassa edellytettiin kutusoraikkojen rakentamista vaelluskaloille. Varsinaisista suunnitelmista ne kuitenkin unohtuivat, harmittelee Stenholm. Nyt hän on jo useamman viikon yrittänyt paikata suunnitelmien puutetta.

Tyytyväinen hän ei kuitenkaan ole. Se, mikä olisi voitu tehdä helposti jo uuden uoman rakentamisvaiheessa, teettää nyt runsaasti ylimääräistä työtä, eikä lopputuloksesta voi olla varma.

Syntyikö jokeen nousueste?

Kun rakennusvaiheessa Stenholm kutsuttiin hätiin, uusi uoma oli jo kaivettu liian syväksi. Sen vuoksi joen niskan ja sillan välille syntyi puolen metrin korkeusero. Se on vaelluskaloille liikaa.

Tätä nousuestettä on nyt pyritty jälkikäteen pienentämään neljällä nousukynnyksellä. Niiden toimiminen on kuitenkin epävarmaa, sillä vesi virtaa paikoin nousukynnysten läpi muualtakin kuin sen pitäisi.

Vantaanjoen uutta juomaa Riihimäellä
Vantaanjoen vesimäärä on kesällä hyvin vähäinen.Timo Leponiemi / Yle

Ongelma on pahin pienellä vedenvirtaamalla. Runsaan veden aikaan jokiuomassa vettä voi virrata jopa kymmenen kuutiota eli 10 000 litraa sekunnissa. Kuivimmillaan kesäaikaan virtaama on vain 70 litraa sekunnissa eli joki on pieni liru.

– Nyt on kyllä todella suuria ongelmia. Pelkona on se, että vaelluskalat eivät enää pääse nousemaan ylävirtaan, Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm tuskailee.

Yleensä taimenten kutuaikaan lokakuussa vettä on joessa enemmän, mutta joskus syksyt voivat olla myös kuivia.

– Kyllä tämän pitäisi olla vaelluskaloille kelvollinen myös minimivirtaamalla. Nyt on olemassa iso riski siihen, että tästä paikasta ei tule riittävän hyvä kalojen nousulle. Loppuun asti kuitenkin yritetään.