Arabiemiraattien hurja suunnitelma massiivisen jäävuoren hinaamisesta Etelämantereelta etenee – koehinaus vielä tänä vuonna

Suomalaisasiantuntija sanoo, että jäävuoren hinaaminen Omaninlahdelle asti olisi ainakin teoriassa mahdollista.

jäävuoret
Näkymä Etelämantereelta.
Tänä vuonna hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on tarkoitus testata hinaamalla pienempi jäävuori Australian Perthiin tai Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Jim Zuckerman / AOP

Voitaisiinko kuumaan ja kuivaan Lähi-idän öljymaahan, Yhdistyneisiin Arabiemikuntiin kuljettaa juomavettä valtavan jäävuoren muodossa Etelämantereelta.

Vesipulasta kärsivässä vauraassa maassa jäävuoren hinaamista on suunniteltu useamman vuoden ajan. Asia nousi jälleen julkisuuteen Euronewsin haastateltua hankkeen johtajaa Abdulla al-Shehia (siirryt toiseen palveluun).

Maallikosta suunnitelma kuulostaa uskomattomalta, mutta mistään huuhaasta ei ole kysymys.

– Ainakin teoriassa se on mahdollista. Sitä ei ole kukaan koskaan tehnyt, mutta ei ole mitään syytä, miksi se olisi mahdotonta, sanoo ryhmäpäällikkö Eero Rinne Ilmatieteen laitokselta.

Polaarimerten oseanografia ja merijää -ryhmää johtava Rinne tutkii työssään jäävuoria ja niiden käyttäytymistä. Hän toteaa, ettei massiivinen jäävuori ehtisi sulaa kokonaan kuukausia kestävän hinauksen aikana, vaikka se kuljetetaan lämpimiin vesiin.

Persianlahdella veden keskilämpötila on noin 26 astetta.

Hankkeen vetäjä al-Shehi arvioi, että jäävuoren hinaaminen kestäisi kymmenen kuukautta ja sinä aikana jäävuoresta sulaisi kolmannes. Rinne pohtii, että arviot voisivat pitää hyvinkin paikkansa.

Kilometrin jäävuori

Hinattavan jäävuoren pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista, jotta hanke olisi kannattava.

– Sen pitäisi olla kohtalaisen iso jäävuoreksikin. Puhutaan halkaisijaltaan kilometrin kokoisesta jäävuoresta.

Al-Shehi on puhunut aikaisemmin 40 miljoonaa tonnia painavasta jäävuoresta, joka suunnitelman mukaan hinattaisiin Fujairahin edustalle Omaninlahden puolelle. Omaninlahti on Persianlahtea syvempi.

Dubai
Arabiemiraateissa vesipulaa on paikattu puhdistamalla merivedestä juomavettä. Finnbarr Webster / AOP

Halkaisijaltaan kilometrin kokoisen jäävuoren kuljettaminen olisi teknisesti todella vaikeaa. Vetolaivojen on oltava suuria ja voimakkaita ja massiivisen vuoren kiinnittäminen on monimutkaista.

– Miten köydet kiinnitetään jäähän, joka sulaa matkalla? Miten varmistetaan, ettei jäävuori ala kääntymään ympäri? Mitä tehdään, jos jäävuori alkaa halkeilla?

– Jään käyttäytyminen lämpimässä vedessä on arvaamatonta. Sulaako se tasaisesti vai alkaako se lohkeilla? Se on yksi suurimmista kysymyksistä koko projektissa, sanoo Eero Rinne Ilmatieteen laitokselta.

Rinne kertoo, että tutkijapiireissä ajatus jäävuorten hinaamisesta on kestopuheenaihe. Asiantuntijat ovat pohtineet paljon sitä, miten hinaaminen onnistuisi ja miksei sitä ole vielä tehty.

Testihinauksia loppuvuodesta

Jäävuoren hinaamista Etelämantereelta Arabiemiraatteihin on suunniteltu kuusi vuotta. Projektin toteuttamiskelpoisuus aiotaan testata hinaamalla pienempi jäävuori mahdollisesti loppuvuodesta Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin tai Australian Perthiin.

Testi maksaa 60–80 miljoonaa dollaria ja varsinaisen suunnitelman toteuttaminen Etelämantereelta Arabiemiraatteihin 100–150 miljoonaa.

Suunnitelman taustalla on Arabiemiraattien vesipula. Tällä hetkellä vauras öljymaa käyttää 15 prosenttia kaikesta juomavedeksi puhdistetusta merivedestä. Euronewsin haastattelussa Abdullah al Shehi sanoo tavoitteena olevan, että jäävuoresta riittäisi vettä noin miljoonalle ihmiselle viideksi vuodeksi.

– Hyvä vertailukohta isoon jäävuoreen on kohtalaisen kokoinen järvi. Sopivasti säännöstellen vesi riittää todella monelle ihmiselle pitkäksi aikaa, Rinne puntaroi.

Kuvassa etualalla vesikanistereita, sitten kolme ihmistä seisomassa ja heidän takanaan ihmisiä hakemassa vettä vesipisteeltä Kapkaupungissa tammikuussa 2018.
Viime vuonna Etelä-Afrikan Kapkaupunkia uhkasi vesikriisi. Vettä säännösteltiin ja sateiden myötä tilanne parani eikä vesi loppunut kaupungista. Nic Bothma / EPA

Ilmastoystävällistä ei jäävuoren hinaaminen olisi, vaikka myös meriveden puhdistaminen vie paljon energiaa.

– Pitää muistaa, että jäävuorta hinaavat laivat käyvät luultavasti fossiilisilla polttoaineilla, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta edelleen. En näkisi, että tämä todellakaan on ratkaisu vesipulaan, sanoo Rinne.

Meripalveluja tarjoavan Atlantic Towingin päällikkö Sheldon Lace arvioi BBC Futurelle viime elokuussa, että suuren jäävuoren hinaaminen (siirryt toiseen palveluun) veisi alusta kohden ainakin 40–50 tonnia polttoainetta päivässä.

Suunnitelmia jäävuorten hinaamisesta on myös Etelä-Afrikassa, jossa veden pelättiin loppuvan Kapkaupungista viime vuonna. Tosin Kapkaupungin kaupunginhallinto on pitänyt jäävuorista saatavaa vettä liian kalliina.

Useita hinaussuunnitelmia esitettiin 1900-luvulla muun muassa Intiaan ja Chileen ja Saudi-Arabiaan. Yhteistä suunnitelmille on ollut se, että mikään niistä ei ole toteutunut.

Tähän asti jäävuoria on hinattu pois laivaliikenteen tieltä.

Aiheesta muualla:

Euronews: Will an Emirati businessman succeed in towing an iceberg to the UAE? (siirryt toiseen palveluun)

BBC Future: The outrageous plan to haul icebergs to Africa (siirryt toiseen palveluun)