Metsänomistaja, milloin tarkistit metsäsi kunnon? Tuhohyönteiset iskevät pian unohtamaasi runkoon

Piittaamattomuus tekee metsiin tilaa tuholaisille. Lämpenevä ilmasto voi lisätä hyönteistuhojen määrää tulevaisuudessa.

metsänomistajat

Metsänomistajan pitäisi käydä metsässään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Metsäasiantuntija Olavi Reittu muistuttaa, että metsissä piilee tuholaisvaara, jos sinne on jäänyt runsaasti talven tykkylumien tai kevään myrskyn kaatamia puita.

Metsissä pitäisi siis käydä viimeistään nyt, sillä tuhohyönteisistä pelätyimmän, kirjanpainajan, parveilu alkaa loppukesällä.

– Kevään ja syksyn lisäksi metsässä pitäisi käydä tykkylumitalvina myös talvella. Silloin mahdollisten tuhojen korjaamiseen pääsisi nopeammin, patistelee Reittu.

Mikäli metsässä on myrsky- tai tykkylumikaatoja, pitää arvioida niiden määrä. Muutamia runkoja ei tarvitse poistaa metsästä.

– Tuhopuita voi olla 10 kuutiota hehtaarilla eli noin parikymmentä runkoa.

Kirjanpainajan tekosia.
Kirjanpainajan jäljet muistuttavat hieroglyfejä kaarnan alla.Mari Lukkari / Yle

Mikäli kaatuneita puita on tätä enemmän, ne pitää niin sanotun ötökkälain mukaan raivata metsistä 24. heinäkuuta mennessä. Sama takaraja on valmiiden kuusipuupinojen poistamiseen tienvarsista.

– Mitä aiemmin on asialla, sen parempi.

Kirjanpainaja syö kuusen runkoon reikiä kaarnan alla ja tekee puusta kelvottoman tukkipuuksi. Puolen sentin mittainen kuoriainen on taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholainen. Kirjanpainajien lisääntyminen ja joukkoesiintymät ovat aiheuttaneet merkittäviä metsätaloudellisia tappioita pitkin Eurooppaa. Laji on yleinen myös koko Suomessa.

Kirjanpainaja ahkeroi lämpimällä

Kirjanpainajat hyötyvät lämpimistä kesistä ja metsänomistajien piittaamattomuudesta. Niitä hyödyttävät myös parin viime vuoden kaltaiset tykkylumitalvet, jolloin raskasta tykkylunta syntyy painoksi puihin. Tykkylumi on yleisintä yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevissa vaarametsissä Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Tykkylumituhojen vuoksi metsiä hakattiin viime vuonna Kainuussa 77 miljoonan euron, Pohjois-Karjalassa 66 miljoonan euron ja Pohjois-Savossa 28 miljoonan euron edestä.

Kaatunut koivu, juuriltaan irronnut puu.
Kaatuneita puita Kiteellä 13.5. 2019 Tanja Perkkiö / Yle

Kaatuneiden runkojen poistaminen metsästä vie kirjanpainajilta parveilupaikat. Talven aiheuttamien tuhojen lisäksi on hyvä huomioida myös myrskyt. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan eteläosissa Kiteellä ja Kesälahdella on kirjanpainajatuhon riskialueita toukokuun alun myrskyn jäljiltä.

– Myrskypuut olisi paras korjata myös pois metsästä, mutta ne voi myös jättää kuorittuina metsään. Kunhan tosiaan poistaa kuoren, jonka alla kirjanpainaja elää, neuvoo metsäasiantuntija Olavi Reittu.

Pystypuistakin voi etsiä merkkejä heikentyneestä kunnosta.

– Sahanpurukasat puun juurella, runsas pihkan valuminen ja oksien harsuuntuminen ovat merkkejä puun heikentymisestä. Varsinkin reunametsissä, johon pääsee hyvin valoa, on kirjanpainajille mieleisiä paikkoja. Ne veitikat pitävät valosta ja lämmöstä.