Mansikanviljelijät tilaavat petopunkkeja postimyynnistä – niitä levitetään tänäkin kesänä miljoonittain viljelmille torjumaan tuholaisia

Petopunkit eivät ole ihmiselle vaarallisia eivätkä ne voi levitä hallitsemattomasti luontoon.

mansikka
Mehiläishoitaja.
Mervi Nissisen mehiläispesiä käytetään Tummannurmen luomutilalla torjumaan mansikan harmaahometta.Toni Pitkänen / Yle

Mansikan poiminta on nyt vilkkaimmillaan, mutta tuottavinta se on niille viljelijöille, jotka ovat onnistuneet torjumaan marjaa uhkaavat tuhohyönteiset ja taudit. Mansikanviljelijät käyttävät entistä enemmän biologisia keinoja, kuten mehiläisiä ja punkkeja, tuhohyönteisten torjunnassa.

Tiina Nissisen tilalla Leppävirralla mansikkaa viljellään luomuna, joten myös tuholaistorjunnan on sen vuoksi oltava luonnonmukaista.

Tilalla on otettu torjunta-avuksi jopa mehiläiset, joiden pesän suuaukolle sirotellaan biologista torjunta-ainetta.

– Kun mehiläiset tulevat ulos pesästä, aine tarttuu heidän pieniin karvaisiin jalkoihinsa, ja sitten kun he lentävät kukkiin pölyttämään, aine tarttuu kukkapohjaan, Nissinen kuvaa menetelmää.

Mansikan lehti.
Monia tuhohyönteisiä ei erota paljaalla silmällä.Toni Pitkänen / Yle

Marjanviljelijä kehuu torjunta-aineen tepsivän erityisesti harmaahomeeseen. Kyseessä on sienitauti, joka leviää nopeasti mansikasta toiseen.

– Siinä on selvästi tehoa. Mutta jos on oikein märkä ja kostea kesä, niin ei se täydellistä suojaa anna.

Ansoja ripsiäisille

Toinen kutsumaton vieras on yhdestä kahteen millimetriä pitkä ripsiäinen, jota voidaan yrittää torjua esimerkiksi feromoniansalla.

Tummannurmen luomutilalla tällainen ansa on viritetty myöhäisen Malwina-lajikkeen ympärille. Ansa muodostuu hyönteisiä tuoksulla houkuttelevasta tahmeasta sinisestä muovinauhasta, johon ötökät tarttuvat kuin kärpäspaperiin.

Hyönteisansa.
Feromoniansalla torjutaan ripsiäisen leviämistä.Toni Pitkänen / Yle

Nissisen mielestä nauha ainakin hidastaa ripsiäisten leviämistä muille lohkoille.

– Ripsiäiset ovat oikein kunnolla tuon Malwinan kimpussa.

Punkkeja torjutaan toisilla punkeilla

Avomaan mansikanviljelyssä haitallisin tuhoeläin on mansikkapunkki, joka imee nestettä mansikan lehtisoluista.

Mikroskooppisen pientä, 0,25 millimetrin kokoista punkkia voidaan torjua luonnonmukaisesti vain vähän isommilla petopunkeilla, joita viljelijät tilaavat itselleen postin välityksellä. Tiina Nissisen laskujen mukaan yhdelle hehtaarille tarvitaan jopa miljoona petopunkkia.

Nainen esittelee petopunkkipurkkia.
Yhdessä tällaisessa purkissa on 250 000 petopunkkia. Tiina Nissisen mukaan hehtaarille tarvitaan neljä purkkia.Toni Pitkänen / Yle

Petopunkkien käyttö mansikanviljelyssä on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt, ja luomutilojen lisäksi niitä käytetään yhä useammin myös tavanomaisilla mansikkatiloilla.

Käytön lisäämistä tukevat Luonnonvarakeskuksen edeltäjän MTT:n koetutkimukset (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan petopunkkien käyttö on mahdollista yhdistää tavanomaisessa viljelyssä käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden kanssa.

Biologinen torjunta täydentää

Kemiallisen ja biologisen torjunnan yhdistämistä on kokeillut esimerkiksi suonenjokinen Marja-Suomen taimituotanto, jolla on kokemusta jo kolmesta eri petopunkkilajista.

Yrityksen toimitusjohtajan Jarmo Röppösen mukaan petopunkit sopivat erityisesti yleistymässä olevaan tunnelikasvatukseen, jossa tuholaiset saadaan biologisella torjunnalla pidettyä aisoissa.

– Kemiallisessa torjunnassa tuholaiskanta välillä nousee ja välillä laskee. Biologisella torjunnalla me saamme ne rajattua, eikä tuotannosta tule taloudellisia tappioita.

Toimitusjohtaja Jarmo Röppönen.
Toimitusjohtaja Jarmo Röppösen mukaan biologinen torjunta sopii erinomaisesti mansikan tunneliviljelyyn.Toni Pitkänen / Yle

Luonnonmukaisen torjunnan käytön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä biologisten menetelmien käyttöä ei toistaiseksi tilastoida.

Jonkinlaista osviittaa antaa alan markkinajohtajan Biotuksen myynnin kehitys. Yrityksen neuvonnassa ja markkinoinnissa työskentelevän Heini Koskulan mukaan avomaapuolen myynnin vuosittainen kasvu ollut kahdenkymmenen prosentin luokkaa.

– Varsin merkittävä syy on torjunta-aineiden vähyys tai se, että ne eivät tehoa. Silloin ollaan valmiimpia kokeilemaan biologista torjuntaa, Koskula selittää.

Onko luonnonmukainen myös riskitöntä?

Punkit herättävät monissa ihmisissä pelkoa ja inhoa. Mansikanviljelijöiden käyttämät petopunkit ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin ihmisiin ja eläimiin heinikossa tarttuvat punkit.

Jarmo Röppösen mukaan on myös turha pelätä petopunkkien hallitsematonta leviämistä luontoon, sillä petopunkit eivät selviä Suomen talvesta.

– Viljelmille on valitettavasti aina tuotava uudet pedot.

Petopunkkijauhetta mansikoissa.
Petopunkkeja levitetään mansikan lehdille sahajauhomaisessa kantoaineessa. Toni Pitkänen / Yle

Entä onko olemassa riski, että mansikan mukana syödään jatkossa yhä useammin myös petopunkkeja? Röppönen ei siihen usko, sillä petopunkit elävät nimenomaan mansikan lehvistössä.

– Siinä vaiheessa, kun marjat ovat poiminnassa, punkit ovat jo siirtyneet uusiin lehtiin ja uusiin kukkiin, hän hymyilee.