Näin Vesterbackan tunnelihanketta kommentoidaan – virolaisministeri: Aikataulu epärealistinen, kannattavuus ja ympäristövaikutukset epäilyttävät

Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke ei ole vakuuttanut Viron hallitusta, joka viime kädessä päättää sen kohtalosta.

Tallinna-tunneli
juna tunnelissa
Peter Vesterbackan luotsaaman FinEst Bay Arena Helsinki -hankkeen havainnekuva.FinEst Bay Area Helsinki

Viron hallintoministeri Jaak Aab ei pidä realistisina liikemies Peter Vesterbackan suunnitelmia saada junat liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisessä tunnelissa jo vuonna 2024.

Yle kertoi tänään, että Vesterbackan tunneliyhtiö Finest Bay Area Development on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman, kiinalaisen CREC:n kanssa.

Tunneli vaatisi Viron puolella niin sanotun valtiollisen erikoiskaavamenettelyn, joka on lain mukaan käynnistettävä aina kun kyseessä on iso kansainvälinen projekti. Erikoismenettelyn sallimisesta päättää hallitus.

– Vesterbackan suunnitelma ei tunnu kovin realistiselta. Erikoiskaavamenettely on jo itsessään pitkä prosessi, joten kaikkine suunnitteluineen ja rakennustöineen tunnelin valmistuminen kestänee pidempään kuin Vesterbacka väittää, ministeri Aab sanoo.

Tällä hetkellä Viron hallitus ei ole vakuuttunut siitäkään, täyttääkö Vesterbackan Finest Bay Area -projekti erikoiskaavamenettelyn edellytykset. Aabin mukaan useampi ministeriö kaipaa hankkeen vetäjiltä lisäselvityksiä.

– Keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat riittävä rahoitus, kannattavuus ja ympäristövaikutukset. Suomen puolella tunneli kulkee kallioperän läpi, mutta Virossa tilanne ei ole niin yksinkertainen, ministeri kertoo.

Professori: Tarvittavaa kalustoa ei Suomesta löydy

Teknisesti tunnelin rakentamiselle ei pitäisi olla esteitä, arvioi kalliomekaniikan professori Mikael Rinne Aalto-yliopistosta.

– Tekniikka on tuttua ja kallioperäkin on tässä vaiheessa jo aika hyvin tunnettu. Tosin pitää tehdä aika paljon lisätutkimuksia, että hanke etenisi jouhevasti toteutusvaiheessa.

Rautatietunnelin rakentamiseen tarvitaan hänen mukaansa täysprofiilitunneliin soveltuvaa kalustoa eli alppitunneleista tuttuja isoja poria, jotka poraavat tunnelin kokonaisuudessaan. Paikoin käyttöä lienee myös perinteiselle poraus- ja räjäytystekniikalle.

– Näin isoa kalustoa ei tosin löydy Suomesta, sitä pitää hakea Euroopasta tai sitten merten takaa, Rinne huomauttaa.

Vesterbackan aikataulutavoitetta hän pitää Jaak Aabin tavoin "hyvin kunnianhimoisena".

– Hankkeeseen liittyy kuitenkin niin paljon tuntemattomia tekijöitä ihan rahoituksesta lähtien. Eikä tuo kalustonhankintakaan ole mikään pikkujuttu. Sinne tarvitaan ainakin kymmenkunta isoa tunnelinporauskonetta.

Tallinnan kaupunki: Junien pitää saapua ydinkeskustaan

Helsingin Tallinnaan yhdistävän tunnelin rakentamisesta kilpailee parhaillaan kaksi projektia. Vesterbackan Finest Bay Arean lisäksi omaa, tosin huomattavasti tasaisempaa vauhtia köröttelee eteenpäin virkamiesvetoinen Finest Link. Siinä mukana ovat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Liikennevirasto, Tallinnan kaupunki sekä Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Tallinnan kaupunkisuunnittelupäällikkö Ignar Fjuk ei tyrmää Peter Vesterbackan hanketta ihan suoralta kädeltä. Hänen mukaansa sitä vaivaa kuitenkin iso puute.

– Tallinnan kaupungin kanta on, että Helsingin ja Tallinnan rautatieyhteyden pitää yltää Tallinnan ydinkeskustaan. Vesterbackan suunnitelmassa on ainakin toistaiseksi puhuttu vain Ülemisten asemasta.

Ülemiste on tavallaan "Tallinnan Pasila". Se sijaitsee keskusta-alueen itälaidalla melko lähellä lentokenttää. Tallinnan päärautatieasemalle Ülemisteltä on viiden kilometrin matka.

Maakuntahallitus: "Yksityinen taho ottaa helpommin riskejä"

Suomessa esimerkiksi Uudenmaan maakuntahallitus on ottanut samanlaisen kannan kuin Tallinnan kaupunki. Maakuntahallituksen mukaan Suomenlahden alittavien junien pitäisi Suomen päässä kulkea Helsinki-Vantaan lentoasemalle päärautatieaseman kautta.

Virkamiesvetoisen tunnelihankkeen hidas eteneminen johtuu Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan mukaan muun muassa siitä, että kyseessä on taloudellisesti mittava kokonaisuus.

– Tätä ei saada aikaiseksi Suomen, Viron eikä EU:n julkisella rahalla. Tarvitaan merkittävästi yksityistä rahoitusta. Täysin yksityinen hanke ottaa taas helpommin riskiä, jota poliittinen taho ei mielellään oikein ota.

Lue lisää:

Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihankkeeseen tulossa mukaan maailman suurin rakennusliike – vuosittainen työllisyysvaikutus olisi 20 000 henkilötyövuotta

Kiinalaiset saattavat rakentaa Tallinnan tunnelin lisäksi Jäämeren radan – rahoitusta toivotaan etenkin Norjasta

Ely-keskus: Tallinna-tunnelin ympäristövaikutusten arviointia täsmennettävä

Tallinna-tunnelin Helsinki -linjaus on vahvoilla maakuntakaavaan

Kokiko Vesterbackan visio takaiskun? Poliitikot: Tallinna-tunnelin pitää kulkea Helsingin päärautatieaseman kautta